KATSOMASI RESEPTIT

Piparkakulta maistuva suklaakakku

Kaupallinen yhteistyö: Arla

IMG_8287.JPG

 

Tänä syksynä on monien mutkien ja matkojen kautta tullut selväksi, että tärkeintä on rakkaus on se sitten pientä tai suurta. Sen perinteisen Ukkoon ja lapsiin kohdistuvan lisäksi löytyy myös arkisempiakin rakkauden kohteita. Jos jollekin on vielä epäselvää rakastan suklaata, kahvia, jouluisia mausteita, ruusuja sekä tietenkin maitoa. Maitorakkaus juontaa alkunsa varhaiseen lapsuuteen, jolloin kävin mummulassa aidon maidon perässä. Lehmiä pelkäsin, mutta mummun puoliviileästä kulmakaapista Arabian maitokannusta kuppiin lurauttama rasvainen lehmänmaito teki kauppansa. Sen kanssa oli aina tuoretta tuoksuvaa ruisleipää ja voita kukkatassilta. Mummun mottona oli se, että maidolla ja ruisleivällä kasvaa tervettä nuorisoa. Vieläkin pistää hymyilyttämään tomerat neuvot ja huoli siitä, että pitää saada vähän rasvaa luitten päälle. Kyllä sitä sitten tähän ikään mennessä onkin jo tullut kerättyä, harmi ettei ole mummu sitä näkemässä.

 

IMG_8338.JPG

 

Syksyn aikana olen ostanut useita purkkeja Arlan luomumaitoa, sellaista perinteistä, ensin kokeilumielessä ja sitten tottumuksesta. Ensimmäistä purkkia ostaessa juttelin kaupassa kassalla myyjän kanssa maitokokeilusta ja mietimme millaista se mahtaa olla, sittemmin hän on todennut ostoksia seuratessaan, että luomumaito maistuu ja niin tekee. Tämä on siitä kiva tuote, että sitä saa tuosta vähän pienemmästäkin lähikaupasta ja on takuulla kotimaista, ihan joutsenmerkkituote. Jos ihan rehellisiä ollaan, niin kyllä tässä hiukan on sen alkuperäisen mummulan maidon tuntua, sillä maitoa ei ole homogenoitu. Rasvan saa sekaisin maitoon hiukan ravistelemalla, tosin kaadan aina ne ensimmäiset rasvaisemmat osuudet ravistamatta kahvin sekaan, on hyvää. Maidon vähäisempi käsittely ja prosessointi tekee sen, että tämä versio sopii paremmin monelle herkkävatsaiselle. Maito on siis alkuperäisessä ja aidossa muodossa, mutta toki pastöroituna.

 

IMG_8320.JPG

 

IMG_8441.JPG

 

Maitoa käytän päivittäin kahvin kanssa, ruuanlaitossa ja leivonnassa. Yritän saada päivän kalsiumtarpeen kerättyä suoraan maitotuotteista ja pillerit jätän suosiolla apteekkiin. Se mikä erityisesti tässä luomumaidossa ilahdutti on B2- ja B12-vitamiinit sekä jodi. Itsellä varsinkin B-vitamiinien saanti on viljatuotteiden vähyyden vuoksi puutteellista ja tästä sitä tulee. Jodin saanti on aivan välttämätöntä ja seleenin kanssa se on oleellinen kilpirauhasen toimintaan vaikuttava tekijä. Monilla jodin saanti on liian vähäistä, kun on vaihdettu jodioitu suola muunlaisiin versioihin.

 

IMG_8293.JPG

 

Arlalle, joka on muuten maailman suurin luomutuotteita valmistava yritys,  maito saapuu tarkoin valituilta luomutiloilta ja maidossa rasvapitoisuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kesällä siis on vähemmän rasvaa ja talvella taas enemmän, sopii minulle oikein hyvin, sillä kesällä pärjää hiukan vähemmälläkin. Kahvin ystävälle tämä täyteläinen maito on hittituote, sillä täysmaidosta saa ihan parhaan maitovaahdon. Sopivan rasvainen maito takaa herkullisen ja kuohkean vaahdon. Kahvikone surraakin meillä moneen kertaan päivän aikana.

 

IMG_8455.JPG

 

Täysmaito sopii mainiosti ihan kaikkiin leivonnaisiin, tässä siitä on tehty piparkakun makuinen suklaakakku talven juhlallisuuksiin. Arlan luomu täysmaitoa on sekä suklaakakussa että kuorrutteessa. Kakussa maistuu suklaan lisäksi kaneli, neilikka sekä inkivääri ja täytteestä löytyy vaniljaa. Hiukan art deco -henkinen kakku sopii moniin eri tilaisuuksiin. Sulat ovat tämän talven muoti-ilmiö ja ne sopivat varsin mainiosti myös kakkujen koristeluun. Pääsee helposti ilman sokerimassaräpeltelyjä. Pitsi on helppo väsäillä paketin ohjeiden mukaan ja samalla pitsilevyllä saa yhden kakun pitsit kerralla. Tämä kakku vaan mehevöityy jääkaapissa, joten se on hyvä tehdä ajoissa ennen tarjoilua. 

 

IMG_8355.JPG

 

IMG_8598.JPG

 

Sadepäivän puuhia

IMG_1055.JPG

 

Siivous on oikeasti sadepäivän parasta terapiaa, kokeile jos et usko. Tältä näytti meillä pari viikkoa sitten, kun iski sellainen kaikki paikat keittiössä nyt heti järjestykseen -olotila. Lähinnä kyse oli leivontatarvikkeista, sillä kaappi alkoi pursuta jo yli äyräidensä ja muistutti lähinnä miesväen tallia, jossa ei aina tiedä mitä mahtaa omistaa. Hallittu kaaos ei kuitenkaan ole sama kuin siisti kaappi ja kummasti sitä vaan kertyy kaikkea, mitä ei muista omistavansakaan. Niinpä laitoin tavarat ja tarvikkeet ojennukseen ja onhan se tosi näppärää niitä sitten käyttää. Tilasin lisää sellaisia juttuja, jotka ovat loppumassa, kerrankin siis ajoissa, eikä vasta sitten kun viimeinenkin pisara on käytetty. Poistin sellaisia, joita ei ole tullut käytettyä juuri lainkaan. Parin vuoden nyrkkisääntö tässäkin hommassa on varsin hyvä. Sitä tulee kuitenkin käytettyä niitä samoja ja hyväksi havaittuja. Nyt kun vielä olisi järki kädessä, eikä hamstraisi mitään ylimääräistä lisää.

 

IMG_1056.JPG

 

Kaappien uumenista voi tehdä varsin yllättäviäkin löytöjä. Meillä on esikko sellainen vainukoira, että jos jotain makeaa vaan jossain on, niin hän sen varmasti haistaa ja ihan varmasti hyödyntää omiin tarpeisiinsa. Tällainen herkku oli kuitenkin jäänyt kaapin perukoille ja lähti Ukon kahvihetkeä ilostuttamaan.

 

IMG_0636.JPG

 

Kahviasiaa

IMG_0787.JPG

 

Kaikki tai ei mitään. Melkein 40 vuotta ilman kahvia ja nyt muutama vuosi ihan jatkuvasti ja kaikkien kommervenkkien kanssa, pitäähän sitä ottaa kiinni kaikki menetetty juomaton aika. On se vaan niin hyvää. Jatkuvasti kysytään, että mitä kahvia meidän pop up tarjoilee. Tavallinen kahvi eli Ukon mukaan ihmisten kahvi on ihan Juhla Mokkaa, mutta näissä erikoiskahveissa on käytössä Lucaffen Mr Exclusive, joka on mielestäni oikein hyvä. Sitä saa nopeasti tilattua vaikkapa Creman nettisivuilta ja hinta noin 32e/kg. Tässä Creman sivuilta poimittu analysointi kahvista. "Mr Exclusive-sekoituksessa on 100 % Arabica-kahvipapuja Etelä-Amerikasta ja Aasiasta, ja lisänä pieni määrä Keski-Afrikkalaisia Arabica-kahvipapuja. Tässä keskitäyteläisessä kahvissa on miellyttävän mieto ja makeahko maku, mutta silti sopivan täyteläinen jälkimaku joka jää elämään pitkään. Hienostunut ja tyylikäs espresso." 

 

IMG_0838.JPG

 

IMG_5122.JPG

 

Meillä on myös myynnissä Kaffiinon meitä varten paahtama tummapaahtoinen Räpsöö Roast. Se on kiva Reposaaren tuliainen, joka ei jää nurkkiin lojumaan. Pakkauksen takana on tosilausuma: Reposaari, onnellisten ihmisten saari. Kovasti olemme kahvin ohella yrittäneet kaupitella lapsiperheille täällä olevia vapaita taloja, sillä lapsiperheitä tänne kaivattaisiin, joten varokaa vaan, Reposaari-villitys voi iskeä ihan yhtäkkiä.

 

Niin ja tuossa alhaalla on se tavoitekupposen malli, joka ei nyt ihan heti ole tarjolla, sillä harjoittelut vievät niin kovin aikaa, ehkä sitten ensi kesänä :D.

 

IMG_8564 (2).JPG

 

Raparperinen vadelmahillo

Keitä raparperista seuraavaksi ihana hillo! Tähän saat piilotettua viimeiset pakastevadelmasi.

IMG_2599.JPG

 

Ihanilta ystäviltä tupsahti isot kasat raparperia, sillä omat ovat vielä julmetun pieniä. Tein vadelmista ja raparperista makoista hilloa, jota ehkä on jossain muodossa tarjolla kesäkahvilassa. Hillojen tekeminen on kivaa, sillä tulosta tulee niin nopeasti ja sisäinen Martta on sangen iloinen, kun tulee talven varalle tehtyä herkkuja, nuoleskellaan sitten vaikka hilloisia sormia, jos ei muuta. Laitoin raparperille kaveriksi vadelmia ja makuyhdistelmä on täydellinen. Samalla vadelmaisen makea mutta raparperisen kirpsakka. Pankaas kokeillen.

 

IMG_2593.JPG

 

Nokkospesto

IMG_8193.JPG

 

Tähän väliin muistutus nokkosesta, jota kasvaa meidänkin takatakapihalla aikas runsaasti. Ilmainen, c-vitamiinirikas kevätherkku, jota kannattaa käyttää estottomasti lähes mihin vaan. Tässä on eräs suosikkini nokkospesto, jossa myös makua antamassa basilikaa. Nokkonen sopii aivan yhtä hyvin munakkaaseen, lettuihin kuin sämpylätaikinaankin. Kermainen nokkoskeitto on herkkua samoin nokkonen pizzassa kesäkurpitsan kanssa. Nokkosvoi on maukas herkku leivän päälle. Sekoita ryöpätyt nokkoset sauvasekoittimella voin kanssa sopivaksi massaksi, pyöräytä pötkyläksi, säilö leivinpaperin väliin ja anna jähmettyä jääkaapissa. Nokkosvoita voi sulattaa myös pihvien päälle tai käyttää risotoissa, näin saa kivan väristä vaihtelua ruokien väriin ja makuun.

Pizzatorstai

 

IMG_9896.JPG

 

Torstaisin siivotaan, vaikka sitten isolla kiukulla ja raivolla mutta siivotaan, jotta perjantaina on kiva tulla kotiin ja aloittaa viikonlopun vietto. Niinpä jos ei ole edellisen päivän ruokaa jäljellä, on torstaisin usein mitä sattuu, toisinaan kioskiruokaa ja välillä valmispizzaa, sillä se on tässä tapauksessa näppärää ja ajaa asiansa. Tällä kertaa oltiin mainoksen uhreja ja hamstrattiin Papa Dennis Rafkin pizzoja. Tätä pizzaahan on ollut jo jonkin aikaa myynnissä, mutta nyt vasta kokeiltiin tai tarkemmin sanottuna pojat kokeilivat. Valmistettu Suomessa kuulosti hyvältä, samoin ohut, rapea pohja ja täytettä laidasta laitaan. Yllättävän hyvän näköinen ja tuoksu oli herkullinen, minähän en tätä voinut syödä, joten kommentit ovat pojilta. Pohja oli ohut, mutta pehmeähkö, silti parempi kuin monessa muussa kaupan versiossa. Samoin täytteitä löytyi juuri sopivasti reunaan saakka ja maku hyvä, meni kyllä selkeästi monien muiden pizzalaatujen ohi. Normaalihintaa en huomannut tarkemmin katsoa, kun oli tarjouksessa, mutta ostetaan toistekin.

 

IMG_9903.JPG

 

Yrttiruukkuja

IMG_9468.JPG

 

Jipii, nyt alkaa olemaan sen verran valoa, että yrtitkin jaksavat kasvaa kunnolla. Niinpä meillä on niitä keittiön ikkuna täynnä. Kaupan ruukkuyrtti kannattaa istuttaa isompaan ruukkuun kunnon multaan, niin se säilyy kauemmin. Varo vahingoittamasta juuria istuttaessasi. Mikäli käytät saviruukkua, liota ruukkua vedessä hyvä tovi ennen istutusta, ettei se ime heti multaa kuivaksi. Isompaan ruukkuun voi myös tehdä yrtticocktailin laittamalla monta erilaista yhteen, tykkäävät nimittäin olla kimpassa. Pohjalle vaan jotain soraa sen verran, etteivät juuret makaa vedessä, sitten vaan ikkunalle valoon. Yrtin varsia ei myöskään kannata leikata ihan tyhjäksi. Hyvä sääntö on jättää ainakin kolmasosa lehtiä jäljelle, niin kohta on taas uutta tilalla. Tykkäävät siitä, kun lehtiä nipsitään pois. Ja mikä maku ruuissa ja tuoksu keittiössä.

 

IMG_9457.JPG

IMG_9462.JPG

IMG_9449.JPG

 

Sienet säilöön

IMG_3060.JPG

 

Tervetuloa meille, joka toisessa ruuassa on päärynää ja joka toisessa suppilovahveroita, koskahan herrat mahtavat kyllästyä. Osa sienistä on jo pakkasessa pienen käsittelyn jälkeen ja osa vielä odottelee jatkokäsittelyä. Olen ihan innoissani siitä, että kaikki pojat pistelivät eilen suppilovahverolihapullia suuhunsa oikein mielissään kronkeloimatta. Itselläni on ollut totaalinen sienifobia pienenä ja kuvittelin äidin laittavan sieniä milloin mihinkin. Onneksi olen päässyt irti fobiasta ja sienet ovat suorastaan herkkua välillä. 

 

Suppikset pilkon hiukan pienemmiksi ja käytän pannun kautta, jolloin suurimmat nesteet haihtuu ja sienet saa pakattua hiukan pienempään tilaan. Sitten vaan purkkiin ja pakkaseen. Olen tosin harrastanut sitäkin, että laitan pikkuiset sienet pakkaseen ihan sinällään ja hyvin on toiminut sekin. Tilaa ne tosin vievät enemmän ja tuntuu näin syksyllä tuo pakastin pursuavan muutenkin, joten käsittelin näitä hiukan. 

 

IMG_3092.JPG

 

Päärynähillo sahramilla

IMG_2916.JPG

 

Päärynöitä on hillottu viikonloppuna monen monta satsia ja mietin jotain uutta makuyhdistelmää, hiukan eksoottisempaa ja erilaista. Kokeilin sitten sahramia ja tuli hyvää ja persoonallista. Värikin on todella kaunis. Sahramista joko tykkää tai sitten ei. Minusta se on ihana mauste, eikä välttämättä niin jouluinenkaan. Tätä kun laittaa jouluisten lusikkaleipien väliin, niin on takuulla herkkua. Ensimmäiset joulumainokset on jo bongattu, joten kai se joulukausi on taas avattu ja kehtaa jouluisista lusikkaleivistä haaveilla. Ensin kuitenkin kokeilen tätä kääretortun väliin mascarponen kanssa.

 

IMG_2907.JPG

IMG_2911.JPG

 

Päärynöitä, päärynöitä

IMG_2703.JPG

IMG_2704.JPG

 

Monet ihmettelevät, että miten joku jaksaa pitää blogia vuodesta toiseen tai mistä sitten jaksaa enää innostua, kun niin montaa reseptiä on jo kokeillut ja kehitellyt. Voin sanoa, että monesti se on ihan pikku jutuista kiinni ja välillä jostain raaka-aineesta innostuu ihan mahdottomasti tai joku tietty juttu tekee kotona kauppansa ja sitä sitten varioidaan moneen otteeseen. Meillä se on ehdottomasti viime aikoina ollut tuoresalsa. Syksy on siitä niin mukavaa aikaa, kun niitä raaka-aineita on saatavilla yllin kyllin. 

 

Sain työkaverini ansiosta hänen naapuriltaan ison korillisen päärynöitä ja voin sanoa, että inspiraatio iski ihan todella. Tosin voisiko olla iskemättä kun katselette miten herkullisen näköisiä nämä ovat. Niinpä sitten on päärynöity koko viikonloppu ja tuloksia saatte testailtavaksenne mahdollisimman pian. Kaivoin esiin muutaman vanhan päärynäreseptini ja mietittiin pojun kanssa muutaman uusikin. Näihin resepteihin sopivat ulkolaisetkin pärynät, jos ei ole kotimaisia saatavilla. 

 

IMG_2720.JPG

 

Räpsöö Roast

IMG_0983.JPG

 

Tässä pieni mainospala firmasta, joka todella ansaitsee kehunsa nimittäin Lappajärvellä toimiva pienkahvipaahtimo Kaffiino. Otin yhteyttä, koska halusin jonkun Reposaareen liittyvän tuotteen kahvilaan myyntiin ja tosi nopeasti sain kaiken tarvitsemani avun, jonka tuloksena syntyi Räpsöö Roast. Kaffiinossa kahvilaadut paahdetaan aina yksilöllisesti pienissä erissä, jolloin tuloksena on tasalaatuista ja onnistunutta paahtoa. Kahvilaatuja ja paahtoja on lukemattomia ja niistä voi valita itselleen parhaiten sopivan. Mikään ei tietenkään voita tuoreen kahvin aromia ja makua. Tällaiseen yksilölliseen kahviin voi tilata oman etiketin, Räpsöö Roastiin valikoitui ottamani valokuva Reposaaresta. Kääntöpuolelle voi kirjoitella oman tarinan tai tekstin: Räpsöö, onnellisten ihmisten saari. Kääntöpuolen etiketistä löytyy myös kahvia koskevat tiedot ja paahtopäivä. Tässä on ihan mainio idea vaikkapa isänpäivälahjaksi suvun miehille tai joululahjaksi koko suvulle. 

 

Tilasin kahvia useita eriä, sillä edellinen meni aina tosi nopsasti kaupaksi. Toimitukset olivat nopeita ja sujuivat moitteettomasti. Kehuja kahvista tuli runsaasti ja moni kävi hakemassa toisen ja kolmannenkin pussin. Oman kokemukseni perusteella voin siis lämpimästi suositella Kaffiinoa. Tilaukset voi tehdä kätevästi sähköpostitse: info@kaffiino.net

Kuusen­kerk­kä­sii­rap­pi

IMG_0385.JPG

 

Kipin kapin metsään kuusenkerkkiä keräämään, vielä kerkiää siirappitouhuihin mukaan. Muistathan, että kerkkien keräämiseen pitää olla lupa maanomistajalta, jos ei ole omasta metsästä. Parhaita kerkkiä ovat muutaman sentin mittaiset, ihana vaaleanvihreät yksilöt. Yllättävää miten ihanan makuinen siirappi näistä tulee, tosin täytyy myöntää, että hommaakin riittää, mutta kannattaa hiukan nähdä vaivaa. Me teimme pojun kanssa nelisen litraa siirappia kahvilaa varten. Se on ihan mainio mauste jäätelöön ja sorbettiin. 

 

Ja nyt on selvästi kesä. Mummulan pihassa on kukinta parhaimmillaan, tässä teille muutamia tunnelmapaloja sieltä. Odotan niin kovasti, että tuo meidän juhannusruusu aloittaisi kukintansa, tuntuu ihan hassulta, että se on venunut näin pitkälle. Nautitaan nyt ja toivotaan, että hiukan vielä kelit lämpiäisivät.

 

IMG_0511.JPG

 

IMG_0561.JPG

 

IMG_0582.JPG

 

IMG_0585.JPG

 

Näytä lisää