KATSOMASI RESEPTIT

Olut­ker­ma­pe­ru­nat

IMG_5781.JPG

 

Tänään on suomalaisen oluen päivä, sitä voipi sitten miettiä, että onko hyvän oluen tuhlaaminen kermaperunoihin tarkoituksenmukaista, mutta saa sillä ainakin hiukan jotain uutta makua. Yllättävää kyllä, maku ei ole lainkaan niin voimakas mitä voisi luulla. Perunoita keitetään ensin oluessa ja kermassa valkosipulinkynsien kera vajaa puoli tuntia. Sitten uunivuokaan, päälle juustoraastetta ja uuniin niin kauaksi, että perunat kypsyvät hyvin. Tuoksut ovat aika mehevät, eikä maussakaan ole valittamista. Tähän käy mikä peruna vaan, itse käytin tähän viimeiset kesäperunat ja pesinkin ne vaan hyvin, en kuorinut lainkaan. 

3 kovaa sup­pi­lo­vah­ve­rois­ta

IMG_0527.JPG

 

Nyt on taasen se aika, että heilutaan sienikorin kanssa. Sienihullu ystäväni on yleensä pitänyt huolen siitä, että meillä riittää sieniä, mutta tänä syksynä olen hiukan itsekin käynyt saalistamassa. Olen todellinen asiantuntija, sillä poimin vain suppilovahveroita ja kantarellejä, jotka tunnistan varmasti ja ne tekevät meillä myös parhaiten kauppansa. Koulussa oli luontoliikuntapäivä tällä viikolla ja meillä oli mukana sieniasiantuntija, joka teki sieninäyttelyn kaikkien tutustuttavaksi. Aika monta lajia oli esillä ja varsin mielenkiintoista katseltavaa. Ehkä sieltä muistui myös muutama laji mieleen, lapsena kun olen tehnyt monen monta sienireissua mummun kanssa.

 

Tässä teille muutama suppilovahveroresepti, jos on ongelmana mitä voisi sienistä tehdä. Kaikki nämä ovat meidän perheen suosikkeja ja testattu moneen kertaan. Sieniä voi toki laittaa runsaamminkin kuin mitä ohjeessa lukee, mutta meillä yritetään säilyttää sellainen kauhun tasapaino, että ei niin sienien ystävätkin saavat ruokansa syödyksi. Liika kun on välillä liikaa.

 

img_3060.jpg

 

IMG_9492.JPG

 

img_7510.jpg

 

Leh­ti­kaa­lifrit­ta­ta

IMG_6192.JPG

 

Onkohan se niin että tietyissä systeemeissä ja rutiineissa ihmisen on helppo pysyä huolettomana ja tuntea olonsa turvalliseksi? Ehkä hiukan liioitellusti ilmaistu, mutta tarkoitan sitä, että arjen rutiinit ovat ihmiselle hyväksi liittyvät ne sitten harrastuksiin, ruokarytmeihin, nukkumiseen tai sosiaalisiin suhteisiin. Meillä on aina syksyn alettua selkeät systeemit ruuan suhteen sekä siivoamisessa. Siivoamisesta en sen enempää tänne rupattele, mutta torstaisin on isompi rupeama ja maanataiaamuisin pienempi, jonka hoidan yksin, sillä menen töihin vasta kymmeneksi. On se vaan kiva tulla kotiin, kun on imuroituna, tasot tyhjänä ja pyykitkin kaapissa. Aamuihmisenä tälllainen systeemi sopii minulle hyvin ja parissa tunnissa saa paljon aikaiseksi. 

 

Ruokatouhut taas menevät useimmiten niin, että maanantaisin on viikonlopun jämäcocktail, jossa jokaiselle on jotain ja nopeat syövät hitaat. Näin saadaan jääkaappi tyhjäksi kaikesta mitä viikonlopulta on jäänyt ja arkiruuat tilalle. Viikon mittaan kerkiää olemaan pari eri ruokaa. Viikonloppuna sitten kokataan jotain hiukan parempaa tilanteesta riippuen. Eilen viikonlopun jämätarjonnan lisäksi tein lehtikaalifrittatan, sillä lehtikaalia oli vielä hiukkanen jäljellä. Tämä sopi mainiosti ruokacocktailin kanssa ja kaikki saivat vatsansa täyteen. Lehtikaalifrittata sopii myös hyvin aamupalaksi viikonlopun brunssille tai ihan sellaisenaan iltapalaksi. 

 

Pari kertaa kuukaudessa tehdään jotain leivonnaista, mikä milloinkin kiinnostaa. Useimmiten leivomme pojun kanssa yhdessä. Kakkuja meillä ei juurikaan kukaan syö, joten kakkuja teen lähinnä tilauksesta silloin tällöin. Ne vaativat kuitenkin aika monta työtuntia useampana päivänä, joten kovin usein ei tule kakuteltua. Jos meillä haluaa tehdä miesväelle mieleistä ruokaa on se suolaista, makean menekki on aina ollut aika vaatimaton. Jos leipomisvimma iskee oikein pahasti niin onneksi on noita ystäviä, oppilaita, työkavereita ja muita tuttuja, joille kyllä makeakin kelpaa.

Täytettyjä porsaan ul­ko­fi­le­pih­ve­jä

IMG_5640.JPG

 

Voiko kukkakaalia syödä liikaa, toivottavasti ei sillä sitä on nyt tullut tehtyä muodossa jos toisessa. Kukkakaaligratiinin kaveriksi tetiin näitä täytettyjä porsaan ulkofileitä, jotka upposivat herroihin varsin hyvin. Täytteeseen laitoin maustamatonta tuorejuustoa, paistettua pekonia, ruohosipulia, valkosipulia ja juustoraastetta, josta osa oli kermajuustoa ja osa parmesaania. Tähän sopii myös loistavasti ne kaikki juuston loput jääkaapista. Ulkofileiden leikkaaminen on ikävä homma, mutta kun veitsi on terävä ja toisella kädellä painaa päältä päin, niin onnistuu kyllä. Varokaa sormianne. Omani oli muutaman päivän paketissa, sillä kokeilin käytännössä että sipulileikkuri on hyvässä terässä. 

 

IMG_5623.JPG

 

IMG_5632.JPG

 

Täytetyt paprikat

IMG_5546.JPG

 

Uuden vuoden lupaukseni on edelleen voimassa, vähintään puoli kiloa kasviksia joka päivä. Tähän aikaan vuodesta toteuttaminen on enemmän kuin helppoa, sillä kaupassa ja torilla kiertäessä on lähinnä runsaudenpula ja valinnanvaikeus. Edullisia ihania tuoreita vihanneksia löytyy yllin kyllin, niinpä tälläkin viikolla on tullut syötyä pääasiassa kukkakaalia, parsaa, paprikaa sekä kesäkurpitsaa. Pienellä vaivalla saa herkullisia kasvisruokia ja kroppa kiittää. 

 

Paprikat olivat niin houkuttelevan näköisiä, että ostin ison pussillisen ja ensimmäiset viisi pääsivät täytettyinä uunin sisuksiin. Olen kokeillut kaikenlaisia täytteitä, mutta jauhelihaa ei päihitä mikään. Tähän on ujutettu vielä mukaan kesäkurpitsa, joka sopii jauhelihan kanssa mainiosti, sipulia, hiukan tomaattimurskaa, maustettua Koskenlaskijaa, fetaa ja mausteita. Ei siis mitään perin ihmeellistä, mutta niin hyvää. Juustokuorrutteeseen kannattaa raastaa kaikki juustonloput, en tiedä onko sellaisia muissa perheissä, mutta meillä niitä löytyy lähes aina. Olemme juustojen suurkuluttajia ja kannikoita löytyy joka viikko muutamia. Vielä kun raastaa hiukan parmesaania sekaan, tulee aika herkullinen yhdistelmä. 

 

IMG_5557.JPG

 

IMG_5548.JPG

 

P.S Ne paprikat voi kyllä täyttää myös niin, että ottaa vaan hatun pois ja kaivertaa ontoksi. Tämä on oikein hyvä tapa varsinkin jos täyte on kovin vetistä, niin ei valu paiston aikana pois. 

 

IMG_9473.JPG

 

IMG_9076.JPG

 

Kuk­ka­kaa­li­tal­koot, osallistu

IMG_5452.JPG

 

Jos et vielä ole huomannut, niin nyt on valtakunnalliset kukkakaalitalkoot menossa. Sato kypsyy kaikki lähes samaan aikaan ja osa meinaa jäädä pelloille, siksipä hinta on alhaalla ja kannattaa tehdä reilusti kukkakaaliherkkuja vaikka pakkaseen saakka. Näihin talkoisiin siis kannattaa osallistua. Netti on nyt erityisen täynnä erilaisia kukkakaaliohjeita ja minäkin laitan muutaman linkin. Kokonaisena paahdettu kukkakaali on sieltä helpoimmasta päästä ja tein turkkilaisesta jogurtista mausteseoksen makua antamaan. Hiukan tulinen seos sopii hyvin kukkakaalin kanssa ja siitä tulee sellainen rapsakka kuorrute paahtamisen ansiosta.

 

Kukkakaalikeitto on yksi suosikkini aina syksyisin ja sitä tulee tehtyä useaan kertaan. Keitto valmistuu hyvinkin simppelisti. Kukkakaalinpalaset kieputellaan öljyssä ja ripotellaan päälle hiukan suolaa sekä mustapippuria ja paahdetaan 180 asteessa kauniin ruskehtaviksi. Sitten vaan paistetaan sipulia ja valkosipulia sekä timjamia, lisätään kanalientä ja kukkakaalit. Seosta keitellään parikymmentä minuuttia ja sekoitetaan sileäksi. Lopuksi lisätään cheddaria raasteena sekä kermaa. Paistettua pekonia pitää tietysti myös olla. 

 

IMG_4121.JPG

 

Kukkakaali on oiva lisä myös salaatteihin. Paahdettu kukkakaalisalaatti tarjoillaan sinihomejuustomurujen sekä saksanpähkinöiden kanssa ja kastike on makeutettu vaahterasiirapilla. Kukkakaalisalaatti on pistetty kasaan ihan tuoreista kukkakaalin nupuista, jotka saavat päälleen maistuvan valkosipulisen kastikkeen. Muistathan, että kukkakaalia voi lisätä lähes mihin tahansa ruokaan kuten patoihin, keittoihin, muhennoksiin ja vuokiin. Raastetusta kukkakaalista saa oivaa kukkakaaliriisiä tai kukkakaalimuusia. Oma suosikkini on keiton lisäksi paahdettu kukkakaaligratiini. 

 

IMG_9814.JPG

 

Vielä on kesää jäljellä

IMG_4381 (2).JPG

 

Niin kauan grillataan, kun ei ole kelit pakkasen puolella. Siksipä tässä vielä muutama grillivinkki, tosin tätä maustekastiketta voi käyttää myös talvella yhtä hyvin ja ribsit saa loistavasti valmistettua myös tavallisessa uunissa tai leivinuunissa. Kastike sopii myös porsaan kyljysten maustamiseen, tosin siihen riittää puoletkin tästä annoksesta. Määrä on siis aika iso, joten osan voi laittaa jääkaappiin odottelemaan seuraavaa kertaa. Säilyvyydestä en osaa sen enempää sanoa, sillä meillä on käytetty kastike aina viikon kuluessa.

 

Ideana on pilkkoa inkivääri, valkosipuli, sipuli sekä chili ja karamellisoida ne. Tämän jälkeen lisätään se perinteinen cola ja ketsuppi, omenaviinietikka sekä muut härpäkkeet ja annetaan kastikkeen muhia parikymmentä minuuttia. Valmis kastike sitten vaan ribsien tai kyljysten päälle ja uuniin. 

 

IMG_4372.JPG

 

IMG_4385.JPG

 

Grillinyytit on maailman helpon tapa huolehtia siitä, että kaikki mahdolliset jääkaapin antimet tulevat varmasti käytettyä loppuun. Keitetyt perunanloput paloiksi ja joukkoon hiukan pekonia, sipulia, valkosipulia sekä viherpippurikoskenlaskijaa, niin ja ripaus suolaa ja mustaapippuria. Tai kukkakaaligratiinin jämät yhdistettynä kesäkurpitsaan ja paistettuihin herkkusieniin folion sisään nyytiksi ja grilliin lämpenemään. Mainio yhdistelmä on myös tomaatti, kesäkurpitsa, feta, tuore basilika sekä sipuli. 

 

037 (2).JPG

 

Saltimbocca kanafileestä

IMG_4242.JPG

 

Hyvä ruoka parempi mieli. Yksinkertainen on parasta ja tässä se italialainen yksinkertaisuus mutta herkullisuus on juurikin parhaimmillaan. Kanafileet ensin isoksi levyksi poikittain leikaten, mausteita levylle, ruohosipulituorejuustoa, tuoreita salvian lehtiä, parmankinkkua ja rullalle. Paisto pannulla voissa ja öljyssä ja lopuksi valkoviinilisäys hyvää makua antamaan. Helppoa ja silti niin herkullista. Toki fileen sisään voi piilotella myös muita herkkuja kuten paistettuja herkkusieniä tai vaikka kantarelleja, mutta tämä yksinkertainen versio taitaa olla siltikin parasta. 

 

Meillä on nautittu tällä viikolla pojun tekemistä lättysistä, mansikkahillosta sekä kermavaahdosta. Ensimmäiset letut onnistuivat lopulta todella hienosti ja siitäkös taas kokkauskipinä roihahti. Olen ollut jo muutaman päivän töissä ja täällä on sillä välin tehty carbonaraa ja yhtenä päivänä lasagnea. Taidan laittaa koko talveksi ruokavuorot, sillä alkaa niin hienosti sujumaan nämä hommat jo nuoremmiltakin herroilta. Vielä kun se keittiö siistiytyisi ilman erillistä marmatusta, mutta se taitaa olla jo liikaa toivottu. 

 

Elilen vietimme hopeahääpäivää ja söimmekin ulkosalla, uskomatonta miten aika menee niin nopeasti. Tosin kun hyvin nuorena aloittaa, kerkiää paljon. Olisipa se vaan varsin hienoa, jos voisi olla vielä toisetkin 25 vuotta Ukon kanssa naimisissa. Koskapa tästä elämästä ei mitään tiedä, niin nautitaan päivä kerrallaan.

 

IMG_4246.JPG

 

IMG_4254.JPG

 

IMG_4262.JPG

 

Kurkkua kolmella tapaa vol 1

IMG_4125.JPG

 

Nyt pitäisi täysillä vedellä vitamiineja talven varalle varsin herkullisista tuoreista vihanneksista. Kurkku on ehdottomasti suosikkini ja siitä saa nopeasti yhden jos toisenkinlaisia salaatteja. Tässä kurkkusalaatti on maustettu omenaviinietikalla, jossa on hiukan sokeria, sekä tillillä ja sipulilla. Ihan perusjuttua siis, mutta niin hyvää. 

 

IMG_4121.JPG

 

Ja vielä muistin virkistämiseksi pikkutarkalle askartelijalle kaunis napostelijan salaatti. Tässä myös kurkkua. 

 

148.JPG

 

Lähes täydellinen burgeri

IMG_3897.JPG

 

IMG_3909.JPG

 

Edellisen postauksen punajuuripihvit maistuvat tässä burgerissa erityisen hyviltä. Tähän vähän miehisempään settiin on punajuuripihvien kaveriksi valittu muitakin meheviä makuja kuten suolakurkkua sekä anjovista. Burgeri on koottu nopsakasti rapeiksi paahdettujen maalaisleipäviipaleiden väliin ja joka väliin on lurautettu hiukan ketsuppia ja kurkkumajoneesia. Pihvien kaverina on paistettua munaa, joka on maustettu tuhdisti valkosipulilla, paistettua sipulia sekä tuoreita sipulinvarsia, suolakurkkua sekä anjovissiivuja.

 

Tuntui olevan hyvää, sillä katosi aika nopeasti, eikä kuulut muuta kuin tyytyväinen myhäily. Ensimmäinen satsi tosin meni parempiin suihin, sillä juuri kun Ukolla oli valmis setti nenän edessä ja kylmänhuuruinen olut avattuna tuli palohälytys ja siinä ei sitten kahdesti mietitä, kun VPK kutsuu. Onneksi hälytys oli nopea ja saatiin verensokerinlasku burgerilla sopivasti tasattua. Tämä herkku on myös todella helppo toteuttaa gluteenittomana valitsemalla gluteenittomat leipäsiivut. Meillä muuten tehdään punajuuripihvejä usein niin iso satsi kerralla, että riittää pakkaseen saakka. Edellisenä päivän kun ottaa pihvit jääkaappiin sulamaan sujuu burgerin teko seuraavana päivänä varsin nopeasti.

 

IMG_3892.JPG

 

IMG_3919.JPG

 

Pu­na­juu­ri­pih­viä poskeen

135.JPG

 

Meidän tämänhetken suosikkiruoka on ehdottomasti jauhelihapihvit. Niitä on niin nopea ja helppo tehdä ihan vaikka kerta-annoksena ja pihvien kanssa sopii niin raikas kesäsalaatti kuin uudet perunatkin. Itse teen lähes aina omat pihvini naudan jauhelihasta, jolloin ei paljon mausteita tarvita. Välillä on kuitenkin  kiva saada jotain piristystä ja usein tuleekin tehtyä punajuuripihvejä, joihin raastetaan etikkapunajuuria. Mainioita pihvejä saa myös lisäämällä jauhelihataikinaan fetajuustokuutioita ja paljon erilaisia yrttejä. 

 

IMG_7595.JPG

 

Hiukan tulisemmat ja mausteisemmat jauhelihapihvit saa lisäämällä taikinaan paholaisen hilloa, välillä sitä taitaa meillä mennä liiankin kanssa. Saman tuloksen saa aikaiseksi lisäämällä hillon vasta valmiiden pihvien päälle. Miten vaan.

 

IMG_6039.JPG

 

Kermaiset jauhelihapihvit on myös nopea ja helppo kesäohje, jossa ei ole kermaa säästelty. Makukin on sitten sellainen pehmeän täyteläinen. Mausteena näissä on myös sinappikurkkusalaattia.

 

Pasta carbonara a la Vepa

IMG_3288.JPG

 

Jos oli MammaPastan carbonarakin poikien mielestä hyvää, niin kyllä sitä on myös Vepan oma versio. Ihan perusohje hyvin simppeleillä aineksilla ja silti niin maukasta. Tämä on sellaista helppoa ja hyvää kesäruokaa, kasvavalle nuorisolle kun on aivan turha syöttää pelkästään salaatteja, pitää olla jotain täyttävämpää. Parhaita ruokia ovat tietysti ne, mitä saavat helposti itsekin tehtyä, ehkäpä tässä on hiukan oma lehmä ojassa. Joka tapauksessa kesällä tulee poikienkin kokattua enemmän, kun on aikaa.

 

Tämä pasta ei muuten pyöri runsaassa kermakastikkeessa, joten jos tykkäät sellaisesta, pitää kastikkeen sekaan yksinkertaisesti lisätä purkillinen kermaa. Juusto antaa kananmunien kanssa sopivasti makua ja juustoa voi vaihdella ja lisätä sekä vaihtaa oman maun mukaan. Tähän sopii mainiosti myös erilaiset yrtit ja pojat ovatkin niitä kiitettävästi muistaneet kasvimaalta hakea. Ruohosipuli, sipulinvarret, oregano sekä minttu ja persilija ovat jo ihan käyttökelpoisia. Ihana kesä.

 

IMG_3286.JPG

 

Näytä lisää