KATSOMASI RESEPTIT

Kesäaamun frittata

IMG_3979.JPG

 

Onko paljon ihanampaa kuin kesäinen aamu omalla terassilla hitaasti aamupalaa nautiskellen. Vähintäänkin viikonloppuisin pitää saada rauhassa herkutella aamupala hyvän lukemisen ja seuran kera. Teemme tosi usein jotain kananmunista, pekonista ja tuoreista vihanneksista. Frittata on siitä kiva, että siihen voi piilottaa edellisenä päivänä keitetyt uudet perunat, kesäkurpitsan loput, herkkusieniä, parsaa tai mitä vaan kaapista sattuu löytymäänkin. Perunat vaan ruskistetaan, parsaakin hiukan, kesäkurpitsan yleensä raastan, jolloin se sulautuu joukkoon mielestäni parhaiten. Hiukan mausteita joukkoon, kananmunat päälle uuniin hetkeksi ja sitten mozzarellaa pinnalle paistetun pekonin, purjon ja ruohosipulin kera. On muuten niin hyvää.

 

IMG_4006.JPG

 

IMG_3991.JPG

 

Raparperia 7 kertaa

IMG_2558.JPG

 

Meillä alkavat raparperit nyt vasta olla hyötykäytössä, sillä vaihdoin paikkaa paremmaksi. Raparperiaika on kuitenkin lyhyt ja sellainen alkukesän huuma, joten siitä kannattaa ottaa kaikki irti nyt kun vielä voi. Tässä teille raparperikimara muistin virkistämiseksi, raparperista saa tehtyä vaikka mitä. MAUSTEINEN RAPARPERIKIISSELI

 

IMG_2673.JPG

 

MANSIKKAINEN RAPARPERIHILLOKE

 

img_2060.jpg

 

RAPARPERISALSA

 

img_5209.jpg

 

PELLILLINEN RAPARPERIPIIRAKKAA

 

img_2099.jpg

 

GLUTEENITON RAPARPERIHERKKU

 

IMG_4561.JPG

 

VALKOSUKLAINEN RAPARPERIPIIRAKKA

 

img_2453.jpg

 

RAPARPERIMUFFINIT

Hillottelua

IMG_2599.JPG

 

Täällä hillotellaan oikein urakalla, on tehty raparperista vadelman kanssa ja raparperista mansikan kanssa ja nyt juuri valmistui raparperihillo alla olevan ohjeen mukaan niin, että mansikoita 500g ja vadelmia 400g. Tuli hyvää, kiitos tuhannesti kollegalle raparpereista. Hillottelutouhulla saa ihanan kesäisen tuoksun sisälle. Kesätuoksua tulee myös laventeleista, jotka tänään pääsivät kukkamaahan, toivotaan että ilmestyy paljon perhosia.

 

Olen saanut viime viikkoina erityisen paljon postia blogin merkeissä ja olen yrittänyt kaikille vastata inhimillisessä ajassa. Myös varsin ihania kiitosposteja ja kehuja joistain resepteistä on saapunut ilahduttamaan päivää. Kannattaa kuitenkin reseptikysymykset ja muut laittaa mieluiten tänne blogiin, vaikka ensimmäiseen postaukseen, ei haittaa, sillä näin kesäaikaan en ole kovin aktiivinen sähköpostin lukija ja täältä huomaan ne nopeammin. Kiva, että reseptit ovat käytössä ja monet hyväksi todettuja.

Pinaattinen cocotte, pikku annos kananmunaa lisukkeineen

IMG_8416.JPG

 

Lähes joka sunnuntai on pöydässä kananmunaa varioituna eri tavoin. Nämä pikkuannokset valmistuvat uunissa vesihauteessa ja maku on todella herkullinen, kumma kyllä miten kypsennystapa vaikuttaa kananmunan makuun. Babypinaatti on mukava lisuke ja lisäksi makua antaa rapsakaksi käristetty pekoni. Jokaisen kipposen pohjalle pinaatti, pekoni, parmesaani sekä kerma ja sitten muna päälle, hiukkasen suolaa ja mustaapippuria ja sitten uuniin hautumaan. Nämä annokset ovat parhaimmillaan lämpimänä ja kun päälle ripottelee vielä hiukan krutonkeja tai paahtaa kylkeen palan maalaisviipaletta on sunnuntaiaamu taas pelastettu.

 

IMG_8395.JPG

 

Parsa frittata äidille

IMG_2480.JPG

 

Laitan muutamia hyviä brunssiherkkuja iloksenne sunnuntaita ajatellen, eikä pelkästään äitienpäivää varten vaan yleensäkin sellaista hyggeilysunnuntaita ajatellen. Meillä on otettu tavaksi ottaa jokainen sunnuntaiaamu hiukan pidemmän kaavan mukaan kaikessa rauhassa kunnon ruokaa nauttien ja lehtien sekä hyvän kahvin kanssa. Harmillista kyllä, että terassille ei vielä ole aamuisin mitään asiaa ei edes lämmittimen kanssa, on se vaan niin kylmää. 

 

Frittata valmistuu nopeasti ja tämä versio on törkeän hyvää. Pannulla paistetaan sipuli, pekoni ja silputtu parsa runsaassa voissa tietenkin ja päälle kaadetaan munaseos, jossa on raejuusto, tuorejuusto sekä mausteet, päälle kun vielä ripotellaan Gruyere-juustoa ennen uuniin laittoa, on tulos kyllä täydellisyyttä hipova. Ihana ja tuhti aamupala, jolla pärjäilee pitkälle iltapäivään. 

 

IMG_2458 (2).JPG

 

IMG_2471.JPG

 

 

 

Saa­ris­to­lais­lei­pää ja suklaa­muf­fins­se­ja

IMG_2099.JPG

 

IMG_2085.JPG

 

Meillä kävi eilen maailman suloisin pieni tyttönen, reilu puolitoistavuotias Elsa. Miten sitä voikin jo tuossa iässä ymmärtää niin paljon, vaikkei vielä itse osaa läheskään kaikkea sanoa ja kuitenkin niin paljon. Jotenkin sitä vallan unohtaa näiden isojen herrojen kanssa, miten vekkuleita ja aitoja tuollaiset pienet ovat. Pikkuautoja löytyi vielä tänäänkin olkkarista ja suu kääntyi hymyyn Elsan valloittavia touhuja muistellessa. Paku oli asia numero yksi ja Kari tietysti nosteli pakettiauton penkille ja takaisin. Voisiko tällaista ilopilleriperjantaita pitää hiukan useammin. 

 

Tein illaksi ison kasan voileipiä, kun poju erityisesti pyysi. Näistä tykkäsi myös Elsa. Meillä on aina ollut perinteisen voileivän perään kyselijöitä ja tietysti toivotaan jotain tiettyjä päällisiä. Varsinkin salaatti on aina mennyt sujuvasti leivän päällä alas, vaikkei se niin muuten olisi miellyttänytkään. Tällä kertaa löysin uuden juuston Ålands mejeriet - Stormskärs gräddost, Myrskyluodon kermajuusto, joka meni kuin kuumille kiville. Sen kanssa oli paprikajuustoa, tämä oli maukas yhdistelmä. Molemmat sopivat saaristolaisleivän päälle paremmin kuin hyvin. Meillä on melkein aina saaristolaisleipää pakkasessa, sillä se ei pakastamisesta ota itseensä ja se on kätevä ottaa sulamaan tilanteen niin vaatiessa. Jonkun verran ennakointia tämän leivän kanssa tarvitaan, sillä se ei ole mikään nopein sulaja. Siihen kun menee aikaa monta tuntia.

 

Tein viikonlopuksi myös suklaamuffinsseja suklaakakun taikinan ohjeella. Jätin pois kanelin, neilikan ja inkiväärin. Taikinasta tuli 22 reilun kokoista muffinssia. Päälle vatkailin pari purkkia kermaa, johon sekaan laitoin purkin Philadelhia-tuorejuustoa ja hiukan sokeria. Aina ei mene strömssööläisittäin, kokeilin nimittäin uusia pursottimia, mutta seos olikin liian löysää. Sain aikaiseksi pikkuisia kekoja, ei siis ruusuista tietoakaan. Pitänee tehdä hiukan paksumpi voi-tuorejuustotahna ja koittaa uudelleen. Tämä seos oli kyllä maultaan oikein hyvää. Muffinssit kannattaa ottaa uunista heti pois, kun ovat tikutamalla valmiita. Lisäksi kostutin jokaisen pienellä tilkalla spritea, sillä kuiva muffinssi on kuiva muffinssi. 

 

IMG_2094.JPG

 

IMG_2131.JPG

 

Pinaattia ja tomaattia

 

IMG_9994.JPG

 

Jatketaanpas brunssi-juttuja sen verran, että suosittelen käyttämään pinaattia ja syömään keltuaisia, sillä molemmista saa rautaa. Suomalaisten rauta-arvot ovat monilla hiukan huolestuttavassa mallissa, eikä varastorauta-arvojen tasoa näe hemoglobiinista. Raudan puute aiheuttaa kummallisia oireita, jotka muistuttavat esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kannattaa siis huolehtia, että saa rautaa ruuasta ja että varastorauta-arvot ovat hyvät. Tämä on tällä hetkellä varsin kuuma puheenaihe, sillä monet muutkin vitamiinipuutokset, joita löytyy yllättävän paljon, aiheuttavat kummallisia oireita. Vitamiineja ei silti pidä suin päin napsia liiallisia määriä, vaan epäillessään puutosta kannattaa mittauttaa arvot. Raudan ohella monella on puutosta D-vitamiinista sekä B-vitamiineista. Rautakuuri kerran pari vuodessa ei useinkaan ole pahitteeksi ja itse käytän Ferrodan vatsaystävällistä rautaa, jossa mukana myös C-vitamiinia imeytymistä edistämässä. 

 

Pinaatti siis on varsin terveellistä ja tuollaista baby-pinaattia on helppo sujauttaa salaatteihin. Viime aikoina olen lisännyt sitä kananmunien päälle paistettaessa ja se tekee muniin mukavan säväyksen. Hiukan suolaa ja mustaapippuria sekä valkosipulimurskaa kaveriksi, niin maku on täydellinen. Vielä kun tulisi pian ne ensimmäiset nokkoset, niin saisi todellisen rautakuurin. Vitamiineja kannattaa nauttia suoraan kasviksista ja aamusella saa hyvin myös osan päivän rasva-annoksesta tankattua minitomaattien kanssa. Hiukan oliiviöljyä, mustaapippuria, silputtua basilikaa sekä mozzarellaa tomaattien sekaan ja nopea salaatti on valmis nautittavaksi.

 

086.JPG

 

Pastasalaatti

IMG_6718.JPG

 

Täytettä eväsastiaan, pastasalaatti savulohella. Tämä se vaan on aina yhtä hyvää ja ruokaisaa. Hiukan välillä muuntelen ohjetta ja ylläolevassa versiossa kurkku onkin vaihdettu tomaattiin ja sitruunamehu limeen. Pasta on tietysti gluteenitonta. Jotenkin tästä tulee aina ihan kesäolo, liekö se sitten se savulohen aromi mikä sen tekee, mene ja tiedä. Ensi kesä on jo mielessä ja täällä Räpsöössä tapahtuu jälleen yhtä ja toista. Reposaari-päivät ovat kesäkuun alussa, merkkaa kalenteriin, nyt. 

 

15825938_1211573588924651_6402441529586673570_n.jpg

 

Uuden vuoden romminen he­del­mä­sa­laat­ti

IMG_8555.jpg

 

Erehdyin lukemaan Ilta-Sanomien suklaakonvehtikulutusjuttua, jonka mukaan viiden suklaakonvehdin kuluttamiseen tarvitaan tunnin reipas lenkki. Höpö höpö, minun pitäisi tämän mukaan kävellä ripeästi tunti päivässä kahden kuukauden ajan, jotta kuluttaisin kaikki joulunpyhinä syömäni suklaat. Ei se voi mitenkään pitää paikkaansa, niinpä jatkan ahneesti uuteen vuoteen saakka, jolloin tulee ehkä se perinteinen stoppi. Toiset vaan eivät voi elää ilman suklaata ja kohtuullisuudenkin kanssa on niin ja näin, sitä paitsi jouluöverit suklaan kanssa ovat ihan nam ja huoh.

 

IMG_8577.jpg

 

Pieni kevennys joulun jälkeen on kuitenkin paikallaan ja uutena vuotena meillä on perinteisesti tarjolla hedelmäsalaattia. Siitä on olemassa niin monta versiota, mutta tämä on terästetty tilkalla rommia ja hedelmien kanssa maistuu karhunvadelmahillolla maustettu mascarpone. Joku kirjoitti blogissaan, että miksei joulusta voisi hypätä suoraan kesään, itse haluan kuitenkin sen kevään siihen väliin, sillä se on parasta aikaa vuodessa. Hedelmäsalaatin kera voi ainakin haaveilla siitä tulevasta kesäkaudesta. Ja hei, puolen vuoden päästä tuoksuvat jo juhannusruusut.

 

IMG_8586.jpg

 

Makeutta ilman valkoista sokeria

IMG_8281.JPG

 

Jotenkin on taas sokeriasiat päässeet ryöpsähtämään käsistä ja menossa vieroitus päivä nro 6. Pari ensimmäistä on aina ne hankalimmat ja parissa viikossa huomaa olossa selvää kohennusta. Toiset eivät kestä tätä kaamosta ilman sokeria, mutta minusta se väsyttää vielä selkeästi lisää tai ainakin tekee varsin saamattomaksi. Toiset eivät myöskään huomaa olossaan mitään eroa sokerilla tai ilman, mutta minua se koukuttaa ja kun määrä pikkuhiljaa lisääntyy, ei siitä seuraa mitään hyvää. Puhdas sokeri myös lisää kehon tulehdustiloja, joten vähempi parempi. Miksikään absolutistiksi en tässä asiassa kuitenkaan aio, kultainen keskitie on parasta ja suklaa on se mitä ajoittain on saatava, mutta muuten valkoinen sokeri on pistetty pannaan. Kerran viikossa toki voi suoda itselleen jonkun herkkupäivän, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa ja parin viikon jakso on ohi, ei tee sitäkään mieli.

 

Jotkut ruuat kuten aamupuuro kaipaavat pientä makeutta. Toki puuro menee sinälläänkin, mutta kummasti se joku pieni lisä tekee siitä vielä paremman. Mustikat ovat sijalla yksi, seuraavana ovat tuoreet taatelit ja ehkä minimaalinen tilkka vaahterasiirappia, kolmantena sokeriton marjahillo. Lisäksi puuroa voi makeuttaa hunajalla, kookospalmusokerilla tai vaikka banaaniviipaleilla. Aamupuuro käynnistää päivän mukavasti ja sen avulla jaksaa pitkään, millä sinä makeutat puurosi?

 

IMG_8286.JPG

 

Hävikkiviikko: hävikistä herkuksi

IMG_4408.JPG

 

Hävikkiviikkoa vietetään jo neljättä kertaa ja mikäs siinä, hyvän asian puolestahan se. Monta kertaa jää se joku kippana tai pätkä sinne jääkaappiin ja sitten tulee sillä täytettyä roskista ihan turhaan, kun sen voisi vielä hyödyntää moneenkin juttuun. Meillä tällä hetkellä murheenkryyniä tuottaa juustot, joita meinaa aina jäädä joku palanen. Samoin osa hedelmistä ei aina uppoa siihen tahtiin, mitä haluaisi. Jos etukäteen miettii, mitä kaikkea voisi eri jutuista tehdä, ei hävikkiä tule lainkaan niin paljoa. Meillä esimerkiksi pehmenneet hedelmät menee pääosin pannariin, banaanista toki välillä lettujakin tai banaanileipää. Vihannekset upotan erilaisiin keittoihin ja laatikoihin. Hillojen loput sujahtavat vispipuuroon. Juustot tulee raastettua erilaisiin laatikoihin ja kastikkeisiin tai sitten pussiin ja pakkaseen. 

 

Joskus ihme kyllä meillä saattaa jäädä joku pieni määrä jauhelihakastiketta, jota ei kuitenkaan riitä kaikille seuravaksi päiväksi. Siitä usein tehdäänkin lämpimiä voileipiä, jotka ovat tosi herkkua ja haluttua tavaraa. Pääosin niitä tehdään ruisleivän päälle. Alle kunnon voita, päälle sopivasti kastiketta sekä tomaattia ja juustoa. Paistetaan parissa sadassa hetkisen aikaa, jotta juusto sulaa. Tekeminen käy aika nopsakasti ja iltapala on valmis. Alla muutama hyvä jauhelihakastikkeen ohje arkipäiviänne ilostuttamaan.

 

IMG_4417.JPG

 

Näytä lisää