KATSOMASI RESEPTIT

Suklaa­va­nu­kas­kak­ku & KitchenTimen kattilasetin arvonta

Yhteistyössä KitchenTime

suklaavanukaskakku12.jpg

 

Blogini on tällä reseptillä mukana KitchenTimen jälkiruokakilpailussa, jossa lempireseptiäsi äänestämällä voit voittaa Eva Solon kauniin kattilasetin! Osallistumisohjeet arvontaan löydät postauksen alalaidasta.  

 

Sain kilpailua varten valita mieleiseni tuotteen KitchenTimen verkkokaupasta jälkiruoan tekoa varten ja päädyin ehtaan ja alkuperäiseen Crock Pot -haudutuspataan. Koska monelle suomalaiselle haudutuspata (crock pot, slow cooker) on tuiki tuntematon, vaikka esimerkiksi jenkeissä käsittääkseni kyseessä on paljon yleisemmin joka mamman keittiöstä löytyvä vempain, niin kerron lyhyesti, mikä keittiövehje on kyseessä. Haudutuspata on itse lämpöä varaava, ruoan kypsentämiseen ilman uunia/hellaa tarkoitettu sähkölaite, jolla valmistuu erityisen mainiosti pitkää hauduttamista vaativat ruoat, kuten halvemmat ruhonosat ja kasvispadat.

 

Haudutuspata soveltuu erinomaisesti sekä terveelliseen että edulliseen ruoan laittoon, koska se ei vaadi kypsytykseen paljon rasvaa, ja pataan voi heittää tosiaan vähän ylenkatsottuja, sitkeämpiä ruhonosia. Kyseessä on suorastaan aika nerokas keksintö, koska ruoan voi laittaa kypsymään vaikka yön ajaksi, ja aamulla padassa odottaa valmis ruoka! Lueskeltuani haudutuspatareseptiä opin, että sillä voi valmistaa myös herkullisia haudutettuja puuroja, aromaattisia curryjä, hedelmäisiä omenahilloja, revittyjä lihoja, lämmittäviä chilejä, maukkaita lasagneja sekä miljoona ja yksi muuta ihanan kuuloista ruokaa.

 

suklaavanukaskakku6.jpg

suklaavanukaskakku8.jpg

Haudutuspadalla valmistuu erinomaisesti myös jälkkärit! Koska haudutuspata soveltuu erinomaisesti liemellisten ruokien kypsennykseen, halusin tehdä haudutuspadalla vanukaskakun. Kakku sai jonkin verran inspiraatiota tästä reseptistä, vaikkakin vaihdoin useimmat ainesosat himppusen parempiin vaihtoehtoihin; tosin siitä huolimatta tämä on sellainen pyhäherkku tämä kakku. Vanukaskakkuun kaadetaan itse taikinan päälle sokeri-kaakaoliemi, joka syöpyy kakun läpi pohjalle muodostaen tahmean vanukaspinnan (ks. kuva yllä). Siksipä kakku kannattaa annostella lautasille nurinperin, jolloin kakun herkullisin osa - tuo ihanan makea pohja - näkyy.

 

Osallistu arvontaan seuraamalla KitchenTimen Instagram-tiliä ja tykkäämällä KitchenTimen Instagrammissa siitä kilpailuun osallistuvasta kuvasta, jonka kuvaama jälkiruoka sinua eniten miellyttää. Äänestäjien kesken arvotaan upean näköinen Eva Solon Gravity-sarjan kattilasetti (hinta nettikaupassa 219 euroa), johon kuuluu 2-, 3- ja 4-litraiset ruostumattomasta teräksestä valmistetut kattilat. Äänestysaika alkaa tänään ma 24.8. noin klo 12 ja äänestysaikaa on 1 viikko.

 

suklaavanukaskakku3.jpg

 

Bloggaaja sai kompensaatioksi yhteistyöstä postauksessa mainitun haudutuspadan.

 

Man­sik­ka­raa­ka­kak­ku apri­koo­si­poh­jal­la & blogi 3 vuotta!

mansikkaraakakakku3.jpg

 

Mansikkakakku kuuluu juhannukseen ainakin yhtä paljon kuin aivan pikkiriikkiset uudet perunat (mitä pienempiä sen parempia) tuoreen tillin ja ehdan voin kera sekä aamuun asti valkoisessa kesäyössä valvominen. Siksipä tämä on ehkä kymmenes tai kahdeskymmenes mansikkakakkuresepti, johon joudut törmäämään tällä juhannusviikolla. Pahoitteluni jo etukäteen.

 

Juhannuksen lisäksi tässä taloudessa on toinenkin syy juhlia, sillä huomenna blogini täyttää kolme vuotta!

 

Mihin nämä vuodet ovatkaan vierineet, siis ihan hurjaa tahtia. Kolmessa vuodessa olen muuttanut Bloggerista Maku.fihin bloggaamaan, tehnyt varmaan sata kakkua, käyttänyt luvattoman paljon rahaa Punnitse ja Säästässä, NaturaZonessa ja Ruohonjuuressa, ostanut useammin kuivattuja taateleita kuin ruisleipää, syönyt lukemattomia purkkeja pähkinävoita, innostunut tuhansista muiden ja omista resepteistä, ja tosiaan, tämän kaiken lisäksi, valmistunut, muuttanut parikin kertaa, tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin, unohtanut rakkauteni juoksemiseen ja löytänyt sen uudestaan sekä juhlinut tätä ihanaa elämää niin monta kertaa, etteivät nuo vuodet ole menneet ainakaan ihan hukkaan.

 

mansikkaraakakakku2.jpg

 

Senpä kunniaksi tarjoan tänään mansikkaraakakakun aprikoosipohjalla ja raakasuklaakuorrutteella, koska paljon tämän kesäisempiä marjaisia ja hedelmäisiä makuja on vaikea kuvitella, ja koska suklaa nyt vaan tekee kaikesta vähän parempaa. Kakku on pöydässä reilussa tunnissa, jos muistat vaan laittaa cashew't ajoissa likoamaan (mieluummin edellisenä iltana, mutta pari tuntia on ihan ok jos käytössäsi on paljon hevosvoimia omaava kone). Resepti sai innoitusta ihanan Syötävän hyvä -blogin vadelmaraakakakusta.

 

Minusta aprikoosinen pohja sopii ihanasti raikkaan mansikkakakun kanssa. Olisin mielelläni käyttänyt sulfiittomia luomulaatuisia kuivattuja aprikooseja, mutta valitettavasti niitä ei ollut lähikaupassa, siksipä kauniin keltainen pohja. Nuo sulfiittomattomat ovat nimittäin ruskeita, joten niistä tehtynä pohja muistuttaa ulkonäöllisesti enemmän perinteistä taatelipohjaa.

 

Jos vielä kiinnostaa, mistä se kaikki alkoi, niin kurkkaa tänne. Yllättävän konsistentisti olen pysynyt siinä, mitä huomenna päivälleen kolme vuotta sitten tältä blogilta lupasin! Olen kirjoittanut siellä muun muassa näin: "Minun missioni on syödä niin hyvää ruokaa kuin mahdollista aina kuin syön." Allekirjoitan tuon lauseen yhä aivan tuhatprosenttisesti ja ihmettelen, miten osasinkaan kiteyttää koko ruokafilosofiani noin näppärästi jo silloin aivan alussa.

 

Oikein ihanaa keskikesän juhlaa, pitäkäähän järki päässä ja skumppa kylmässä!

Mukikakku ki­nus­ki­kuor­rut­teel­la {Terveellisten herkkujen helpot helmet 5/5}

suklaakakku6.jpg

 

Tänään vuorossa on kaksi helppoa helmireseptiä yhdellä iskulla: sekä noin kolmen raaka-aineen mukikakku että ihan sairaan hyvä taatelikinuski. Näitä komponentteja voi valmistaa yhdessä ja erikseen, sillä tämä kakku maistuu kyllä ilman kuorrutuksiakin, ja taatelikinuskia voi tarjota vaikka jälkkäripannareiden tai mustapapubrownieden kera (tai vaikka suoraan lusikalla kattilasta, testattu ja hyvä metodi tämäkin).

 

Kakku valmistuu noin viidessä minuutissa, kinuskin kanssa taas pitää malttaa vajaa kymmenminuuttinen. Koristeluun aikaa voi tuhlata omantunnon mukaan. Aikamoista pikaruokaa siis! Sopii siten yllättävään makeannälkään, joka ainakin meikäläiseen saattaa iskeä iltapäiväkahvilla tai iltapala-aikaan. Lisäksi reseptit ovat viljattomia ja maidottomia, joten myös yliherkkyyksistä kärsivät pääsevät tähän kakkupöytään. 

suklaakakku4.jpg

 

Mukikakku valmistuu iiseimmin sauvasekoittimella, joten käytä sitä, jos taloudestasi löytyy sellainen. Survo ensin saksanpähkinät paakuttomaksi jauhoksi, lisää banaani ja kananmuna ja sur-rur-rur. Puolet taikinasta menee annosvuokaan/mukiin sellaisenaan, loppuun lisätään vähän suklaan makuja kaakaojauheen ja raakakaakaonibsien muodossa. Molemmissa vaiheissa maistellaan tietysti vähän taikinaa, koska se on tunnetusti yksi leivonnan tärkeimmistä vaiheista. Vaikeimmat vaiheet edessä: nimittäin kakun mikrotus ja kumoaminen, iiks! Mikrotusaikaan vaikuttaa mikrosi tehokkuus, itse mikrotin kakkua noin 3 minuuttia 20 sekuntia. Kumoaminen kannattaa tehdä melko pian sen jälkeen, ja sen onnistumisen takaamiseksi kannattaakin vuoka/muki voidella öljyllä ennen taikinaa. 

 

Kinuski taas keitetään pienessä kattilassa ruokalusikallinen kerrallaan lisätystä vedestä, parista taatelista, maapähkinävoista ja hunajasta. Tällaisiin ällömakeisiin herkkuihin kuuluu pieni ripaus suolaa, joten sitä ei missään nimessä kannata jättää pois (tai imelyys irrottaa hampaat). Myös kinuskia saa ja pitää maistella kiehauttamisen edetessä. Eikä varmaan ole yllätyksellistä, että maailman paras parivaljakko, karamellisen makeat taatelit ja pähkinäisen rasvainen maapähkinävoi, toimii kuin 30 naisen kyykkäys Tuomiokirkon portailla (jep, ne oli aika tuskaisat #adidasheimo-treenit).

 

suklaakakku2.jpg

 

Aivan mainiota torstain jatkoa (pian on  jo viikonloppu!) ja Taste of Helsinki -viikonloppua! Ilokseni pääsen osallistumaan tapahtumaan tänä vuonna parin blogin kautta saadun ilmaislipun voimin. Yritän laittaa maisteluvinkkejä tapahtumasta jo huomenaamulla.

 

Suklaa­fud­ge­kak­ku ja matcha latte

Matchaa matchaa, enkä nyt puhu siis Tinderistä.

 

suklaafudgekakku.jpg

 

Olen vannoutunut sanaleikkien ja leikkisien sanontojen ystävä. Vaikka pidän itseäni paatuneen positiivisena ihmisenä, lempisanontani on "Life is sh*t and then you die". Äkkiseltään sanonta saattaa tuntua kovin pessimistiseltä ja negatiivissävytteiseltä, mutta mielestäni se on niin lohduttava! Kun kaikki elämässä tuntuu ihan siltä itseltään - niitäkin päiviä varmasti jokaisella on - saa rauhassa käpertyä surkuunsa; monesti elämä on helpompaa, jos antaa sen olla sellaista kuin se sattuu sillä hetkellä olemaan. Harvat asiat paranevat pakottamalla.   

 

suklaafudgekakku4.jpg

 

Tämä taivaallisen tahmainen ("fudgemainen") ja sopivasti suolainen suklaakakku voisi olla nimeltään vaikka I Don't Care Suklaakakku. Palatakseni alun sanontaan sitä voisi tulkita myös toisella tavalla: elämä on mitä on, ota siis kaikki siitä irti! Make the most of it. Ylevien sanontojen keskellä suklaakakulla herkuttelu tuntuu niin oikealta.

 

Kyllä, nämä olivat alkusanat ja hyvin heikko oikeutus sille, että postaan nyt mitä voisimman ja sokerisimman suklaakakkureseptin, because I CAN! (Minulla on ollut niin paljon vapaa-aikaa Instassa vietettäväksi, että olen marinoinut itseni englanninkielisissä kliseisissä sanonnoissa - anteeksi että tämä postaus pursuaa niitä.)

 

suklaafudgekakku7.jpg

 

Sain PR-toimisto Sugar Helsinkiltä kokeiluun Clearspringin luomulaatuista matchajauhetta. Matchajauhe on jauhettua vihreää teetä, jota voi sekoittaa kuumaan veteen tehdäkseen vihreää teetä tai kuumaan maitoon tehdäkseen ihanaa matcha lattea. Lisäksi matchajauhetta käytetään aika paljon myös jälkiruoissa, kuten jäätelössä. Joidenkin lähteiden mukaan yksi kuppi matchateetä vastaa ravintoarvoiltaan kymmentä kuppia tavallista vihreää teetä! Matchaa nauttiessa kannattaa myös ottaa huomioon, että kuppi matchateetä sisältää kofeiinia yhtä paljon kuin kahvikupillinen: siksipä vaikka kuumaan maitoon tehty matcha latte saattaa mielikuvissa tuntua ihanan rentouttavalta unijuomalta*, ei se sitä taida olla!

 

suklaafudgekakku3.jpg

 

En ollut koskaan käyttänyt matchaa aiemmin, joten pyöräytin siitä sekä laten että kakun. Matcha laten valmistin kiehauttamalla kattilassa pari desiä maitoa miedolla lämmöllä kevyesti vispaten, sillä halusin päälle vähän maitovaahtoa. Otin maidon pois levyltä ja sekoitin joukkoon vajaan 1/2 tl matchajauhetta (eri jauheilla voi olla eri annostus, tsekkaa paketista). Olin vähän pettynyt haaleaan väriin, mutta maku oli oikein hyvä! Maito itsessään oli muuttunut makeaksi kiehauttamisen ansiosta, ja matchan vihreäteemäinen kitkeryys sopi sen kanssa erinomaisesti. Kakkuun upotin vähän matchaa (ne terveyshyödyt!), mutta se ei missään nimessä ole pakollinen komponentti.

 

Tällainen intensiivisen suklainen ja vienosti makea matcha latte ovat muuten erinomainen parivaljakko. Sanoisin, että matcha latte sopi kakun kumppaniksi jopa kahvia paremmin... It's a match!

 

* Vaikka itsehän nukuin erinomaisesti, vaikka eilen illalla matcha laten vetäisinkin juuri unille rauhoittumistarkoituksessa. En ollut vielä lukenut tästä korkeasta kofeiinipitoisuudesta...

 

Tämä suklaakakkuresepti pohjautuu Tom Björckin kirjan Huippukokin kotiruokaa 2 -kirjan Raakasuklaakakku XO -reseptille. Kirja on saatu blogin kautta ilman velvollisuutta kirjoittaa siitä.

Matchajauhe on myös saatu blogin kautta.

 

Äitienpäivän herkut (lähes) joka makuun

äitienpäivä.jpg

Tänä äitienpäivänä ajattelin leipoa kakun jo etukäteen, pakastaa sen ja selvitä siten sunnuntaiaamun fanfaareista iisisti, kun voin vain noutaa kakun pakkasesta, laittaa sumpit tulille ja kattaa pöydän - sillä aikaa kakku onkin jo sulanut syömiskelpoiseksi! Erityisesti raakakakuissa on se hyvä puoli, että ne säilyvät erinomaisesti pakkasessa ja sulavat pienessä hetkessä (varttitunti riittää), sillä rasvaisuutensa takia ne eivät jäädy täysin pökkelöiksi.

 

Kakun lisäksi erityisesti pannarit ovat hyvä vaihtoehto äitienpäivän aamupalalle. Puolessa tunnissa näpsäkkä kokki loihtii pinon pannareita, joista riittää herkuteltavaa moneen suuhun. Lisäksi tässä postauksessa linkatut kaksi reseptiä ovat siinä suhteessa ravitsevia, että muuta aamupalaa ei välttämättä niiden lisäksi edes tarvitse.

 

Brunssimaisempaan ratkaisuun voisi kuulua vaikkapa pannareiden lisäksi esimerkiksi mansikka-vuohenjuustosalaattia, voileipiä, hedelmiä, paistettuja kananmunia, tuorepuristettuja tai vastalingottuja mehuja, aamiaismuffineita tai vaikkapa tuoretta patonkia ja hyviä juustoja. Mikäpä olisikaan sen ihanampaa kuin istua itsetehdyn brunssin äärellä tuntitolkulla, nauttia yhdessä pannullinen kahvia ja rupatella kaikki kuulumiset äidin kanssa!

 

Itse teen tänä vuonna ihan superhyvän suklaakakun, joka on testattu ääriolosuhteissa (= miespuolisen ei-terveyshipin syntymäpäivillä) ja jonka siten tiedän herkulliseksi. Ajattelin kuitenkin nostaa tässä postauksessa esille myös muita herkkuja, jotka kävivät mielessäni ajatellessani tämän äitienpäivän tarjoamuksia. Olen varma, että näistä jokainen maistuisi ainakin minun äitilleni!*

 

*Siis ainakin siksi, että hän on aivan liian kiltti sanomaan, vaikkei maistuisikaan.

 

Modernille herkkusuulle:

Snickers-whoopiet

 

Perinteisestä tykkäävälle:

Mustikka-valkosuklaamuffinit

 

Marjametsien kuningattarelle:

Helppo marjaraakakakku

 

Sporttiselle:

Korvapuustipannarit

 

Suklaan ystävälle:

Suklaapannarit

 

Äidille jolla ei ole sokerihammasta laisinkaan:

Granaattiomena-vadelmamehu

 

Ihanaa äitienpäivää sunnuntaina 10.5.! Millaisia ohjelmanumeroita sinulla on hihassasi äitienpäivää varten?

Porkkanakakkua - (melkein) raakana, kiitos

raakaporkkanakakku4.jpg

Olen vakaasti sitä mieltä, että tietyt asiat ovat parhaimmillaan raakana: browniet, vihreät kasvikset, Snickers, kotimaiset marjat, aamulenkit... En ole vieläkään varma, kuuluuko porkkanakakku tähän listaukseen, vaikka olenkin sekä porkkanakakun että raakakakkujen suuri ystävä.

 

Tämän kakun (ja itse asiassa maailmankaikkeuden kaikkien kakkujen) paras osa on ehdottomasti kuorrutus. Cashewkermakuorrutus on ah niin sitruunaista ja raikasta mutta silti niin kermaista! Pohjassa taasen rokkaavat kaurahiutaleet, rusinat, kookoslastut, porkkanat ja tummat vahvan makuiset pähkinät. Mausteeksi tarvittiin vain ripaus kanelia, piparkakkumaustetta ja muskottipähkinää.

 

Vaikka kuorrutus oli täydellinen, pohjassa on vielä hieman parantamisensaumaa. Voi olla, että tämän kakun raakastatuksen pilaava kaura ei ehkä ihan synkkaa parhaalla mahdollisella tavalla porkkanan kanssa, vaan yksinkertainen pähkinä + paljon makeutta rusinoista tai taateleista + porkkanaraaste voisi toimia vieläkin paremmin. Mielestäni kun raakakakut ovat parhaimmillaan suklaisina ja toffeisina, porkkanat ja muut vihannekset kannattaa narskuttaa sellaisenaan siinä sivussa.

 

Tätä kuorrutetta söisin kyllä pelkiltään vaikka ämpärillisen. Kuka tarvitsee kakkua, kun voi sekä pitää kakun että syödä sen nautiskelemalla pelkkää kuorrutusta? Voin niin nähdä itseni kumoamassa tätä kuorrutusta suklaisen ja toffeisen raakakakkupohjan päälle ämpäritolkulla niin, ettei kakkua edes erota kuorrutuksen alta.

 

Resepti perustuu löyhästi This Rawsome Vegan Life -blogin porkkanakakkuun.

 

P.S. Jäinen porkkana on aivan järkyttävän ikävä makuelämys. Anna siis kakun sulaa kunnolla huoneenlämmössä ennen nauttimista, jos säilytät sitä pakkasessa kuten minä.      

Pääsiäisen raikkaat herkut

Pääsiäinen on tänä vuonna yllättänyt minut totaalisesti, enkä ole edes yhtään ehtinyt miettiä, miltä pääsiäispöytä tulee tänä vuonna näyttämään. Osasyynä on varmasti tämänkeväinen järkyttävän huono ruokavalioni (syypää: gradu, en minä), jonka jäljiltä tuntuu, etteivät herkut enää edes maistu (?!). Ruotu kutsuu minua niin voimakkaasti, että jopa mikropuuro maistuu nyt niin hyvältä. Siksipä pääsiäispöytä on tänä vuonna varmaan aika vaatimaton.

 

Tässä kuitenkin muutamia suklaisia, keltaisia ja keväisiä herkkuja sinun pääsiäiseesi! Kyllä herkutella saa, kun siltä tuntuu, ja varsinkin näin juhlapyhänä.

 

MAKEAT:

sitruunaraaka3¨.jpg

Sitruunaruudut

 

snickers2.jpg

Raaka Snickers

 

raakasuklaata.jpg

Keksitaikina-raakasuklaat

 

porkkanakakku2.jpgPorkkanakakku

 

semifreddo4.jpg

Marjainen raaka semifreddokakku

 

whoopies.jpg

Snickers-whoopiet

 

SUOLAISET:

speltitto4.jpg

Speltti-sienirisotto ja sitruunainen pinaattilisäke

 

ranskikset.jpg

Bataattiranskikset

 

uuniperunat4.jpg

Uuniperunat paputäytteellä ja tahini-sitruunakastikkeella

 

Kesäkurpitsaranskikset

 

Mitä teidän pääsiäispöydässä on tänä vuonna?

 

Tiikerikakku {rumilla raidoilla}

tiikerikakku6.jpg

 

Kuivakakut on siitä erikoinen kategoria leivonnaisten joukossa, että ne ovat paria poikkeusta lukuunottamatta melko mitäänsanomattomia. Minulla ei ole mitään yksinkertaisuutta vastaan - esimerkiksi hyvä pulla on tosi hyvää - mutta kuivakakut ovat usein aika... kuivia! Ja tämä pätee sekä koostumukseen että mielenkiintoisuuteen. Etenkin jos niissä on neljänneskilo voita, pari desiä sokeria ja samanlainen toti vehnäjauhoja, eivät ne yleensä tunnu ihan sen arvoisilta. Kaipaan vähän enemmän jännitystä leivonnaisiltani!

 

Tässä kakussa on käytetty kaurahiutaleista monitoimikoneessa blendattua jauhoa ja vähän kookoshiutaleita. Intiaani- tai kookossokeri antaa paljon enemmän makua kuin valkoinen vastineensa. Rypsiöljy, maapähkinävoi ja ne kookoshiutaleet pitävät huolta siitä, että kakku maistuu herkulliselle (=rasvaiselle). Paistoin kakun leipävuoassa, koska minulla ei ole kuivakakkuvuokaa, ja tuollainen pitkulainen kuivakakku oli kyllä oikein kätevä.

 

Kakusta tuli tosi murea, eikä niin kuivakakkumaisen kuiva kuin monet tiikerikakut ovat. Mureuden hintana on tosin muruisuus, mutta ainakin itse syön mieluummin mureaa kakkua ja pyyhin kakunmureita suupielistäni kuin kuivaa känttyä siveästi ja siivosti. Maapähkinävoi maustaa vaalean osan kivasti niin, että ei ole kauhea kiire siihen suklaiseen osuuteen, niin kuin yleensä.

 

Siitä on itse asiassa jo vähän aikaa, kun tein tätä kakkua - nämä kuvat ovat vaan niin uskomattoman hirveitä, tärähtäneitä ja epätarkkoja, että tämä resepti on jäänyt julkaisematta. Tämä kakku kuitenkin ansaitsee päästä maailmalle, vaikka sitten maailman rumimpien kuvien - ja maailman rumimpien kakun raitojen - kera.

 

2 x mustikkakukko {ihana savolainen perinneherkku}

mustikka.jpg

 

Mustikkakukko on savolainen perinneleivonnainen, jossa rukiiseen hieman makeaan kuoreen kätkeytyy runsas mustikkainen sisus. Mustikkakukko on parhaimmillaan tarjottuna lämpimänä kylmän vaniljajäätelön tai vaniljakastikkeen kera, ja mieluiten isosta kupista että tarpeeksi iso annos molempia - kukkoa ja jäätelöä - mahtuu lautaselle samalla kertaa.

 

Tulikuuma kieltä polttava kukko ja samalla haukulla suun palohaavoja vilvoittava kylmä jäätelö kahvin kera kauniina kesäpäivänä mummolan keittiössä on muisto, jonka takia perinneherkun resepteihin ei hevillä kajota. Kuitenkin kun tuo Arabian Arctica-sarjan minivuoka ja puinen käsinmaalattu lusikka kävelivät vastaan samana päivänä, näin jo sieluni silmin mitä valmistaisin lauantaijälkkäriksi: mustikkakukkoa!

 

Ilokseni huomasin, että Maku-blogi Perinneruokaa prkl! on kantanut jo kortensa kekoon tämän savolaisherkun promouttaamiseksi ja heidän ihanan reseptinsä löytää täältä. (Tosin: Mikkelistä? Ja kermavaahdon kanssa? Tähän hymiö, koska lasken vain leikkiä, tietysti.) Tavallisesti kukossa on niin ohra- ja ruisjauhoinen kuori, jossa neljänneskilo voita ja ripaus tai pari sokeria pitävät huolta herkun maistuvuudesta. 

 

mustikka2.jpg

 

Näissä resepteissä ruis ja ohra korvautuvat tattarijauholla, joten kyseessä on viljaton herkku. Ensimmäinen versio on lähempänä perinteistä: voita ja sokeria käytetään, mutta aika kohtuudella. Maku on lähellä perinteistä kukkoa, muttei identtinen: rukiin potku puuttuu, vaikka tattari onkin samankaltaisesti aika tömäkän makuinen pseudovilja.

 

Toinen versio on enemmän sellainen villi länsi, syteen tai saveen -viritelmä ja siinä voin paikan ottaa cashewpähkinät ja sokerin kuivatut taatelit. Sekä pähkinöitä että taateleita laitoin yhden desin, tattarijauhoja reilun puoli desiä; kunnes taikina oli käsissä muovattavaa. Mausteeksi puolisen teelusikkaa kanelia ja kardemummaa, vaikkeivat ne oikeaan mustikkakukkoon kuulukaan. Rehellisesti sanoen, ei niin hyvää kuin voi-sokeri-versio, mutta sangen herkullinen vaihtoehto välipalaksi tai vähemmän makeaksi jälkiruoaksi.

 

Näissä kuvissa on tuo pähkinä-taateli-versio, jonka läpi mustikka teki tiensä, vaikka tavallisessa mustikkakukossa kuori pitää pintansa ja mustikka paljastuu vasta sen alta yllärinä. Tykkäsin oikeastaan tästä piirakkamaisemmasta ulkoasusta! Yleensä kukon kanssa nautitaan ihan perinteistä laatikkovaniljajäätelöä, mutta nyt herkuteltiin Maatilan jäätelön Madagaskarin vaniljaa. Perinteisen vaniljakastikkeen ja -jäden lisäksi kukkoa voisi herkutella myös maidottomien vaihtoehtojen, kuten soijavispin, kookoskermasta tehdyn jäätelön tai cashewkerman, kera.

 

 

Popsi, popsi pork­ka­na(­kak­ku)a!

porkkanakakku3.jpg

 

Söin eilen todella hyvää porkkanakakkua, ja nyt harmaan ja laiskan sunnuntain kunniaksi päätin leipaista tuosta klassikkoleivonnaisesta uuden raikkaan version. (Harmaudesta huolimatta tänään ilmassa oli selvä kevään tuntu. Se taisi tosin olla se etelätuuli.)

 

Porkkanakakku on lähtökohtaisesti aika hyveellisen kuuloinen leivonnainen: onhan jo sen nimessä kasvis! Perinteinen porkkanakakku on ollut lempileivonnaisiani pienestä pitäen, ja sen äärellä istuttuihin kahvihetkiin myöhemminkin elämässä liittyy paljon hyviä muistoja.

 

Tämä versio on kuitenkin sellainen karaistuneen terveysintoilijan versio: ei ihan joka kahvipöytään, sillä perinteistä porkkanakakkua odottava voi hieman säikähtää vain hennosti makeaa, mausteista kakkuosaa, ja aika lailla normaalia vähemmän rasvaista mutta silti ah-niin-hyvää tuorejuustokuorrutetta.

 

porkkanakakku5.jpg

 

Kuten sanottu, kakku ei ole kovinkaan makeaa, mutta maut kyllä tiivistyvät kivasti, jos kakun antaa kuorruttamisen jälkeen hengailla jääkaapissa tiiviisti suljetussa kannellisessa rasiassa (muutoin sinne eksyy helposti myös epätoivottuja makuja). Porkkana on luonnostaan vähän makeaa, tosin kesäporkkanoista tämä kakku olisi vielä monin verroin herkullisempaa, luulen. Kaneli sopii porkkanan kumppaniksi, samoin pieni ripaus muskottipähkinää olisi tehnyt terää jos sitä olisi kaapissa ollut.

 

Kuorrutetta tulee runsaasti ja se on vain hyvä asia. Maitorahka vähän keventää tuorejuuston rasvaisuutta ja taittaa tunkkaisuutta. Ei kannata lähteä millekään superkevytlinjalle tuorejuustossa, sillä ne kaikkein kevyimmät ovat aivan kamalan makuisia (ja vielä teollisempia kuin rasvaisemmat verrokkinsa); itse käytin 20-prosenttista. Vedin kuorrutteeseen urat haarukalla pitäen sen selkäpuolen kuorrutetta vasten. Uriin uppoaa hyvin karkeaksi rouheeksi veitsellä hakattu pekaanipähkinä tai muu vapaavalinnainen pähkinä.

 

porkkanakakku2.jpg

 

Porkkanakakku säilyy jääkaapissa parisen päivää hyvänä ja kestää oletettavasti myös pakastusta ilman kuorrutetta. Parhaimmillaan kakku on muutaman tunnin kuorruttamisen jälkeen jääkaapissa vetäytyneenä, mutta hiukan ennen herkuttelua huoneenlämmössä tasaantuneena.

 

porkkanakakku6.jpg

 

Rentouttavaa sunnuntai-iltaa! Nyt on hyvä hetki kerätä voimia vielä tulevan viikon varoiksi ja tehdä suunnitelma jostain pienestä ilahduttavasta asiasta joka viikonpäivälle ensi viikolla. Maanantaina voisi vaikka käydä lenkillä ystävän kanssa, tiistaina katsoa lempisarjansa jakson ja nauttia hyvästä kupillisesta teetä, keskiviikoksi sopia lounas- tai kahvitreffit, torstaina pitää hyvän venyttely- ja rentoutussession ja perjantaina leipoa vaikka tätä porkkanakakkua... Ah, niin paljon mahdollisuuksia, niin vähän päiviä ennen seuraavaa viikonloppua!

 

Marjainen raaka se­mi­fred­do­kak­ku ♥♥♥

semifreddo4.jpg

Ystävänpäivällä on vissi tarkoitus: se antaa erinomaisen paussin kaikesta siitä tammikuisesta vihersmoothieden, treeniohjeiden ja elämänparannusvinkkien sumasta, joka nyt helmikuun puolella alkaa ehkä vähän jo jossain takaraivon kolkassa tökkiä.

 

Tiedättehän, heti joulun jälkeen tammikuussa alkaa vihersmoothieta ja vähärasvaisia, vähäsokerisia ja täysjyväisiä leivonnaisia tupsahdella myös niihin ihaniin (jenkki)leivontablogeihin, joissa normaalisti niiden sijasta on "keksiä keksin sisällä" ja triplasuklaa-M&M-suolakinuski-pretzel-toffeehippu-Twix-tyyppisiä leivonnaisia.  

 

Olen onnellinen, kun nuo edellä mainitut ovat nyt siis ystävänpäivän kunniaksi palanneet taas normaaliin päiväjärjestykseen. Call me crazy, mutta jotain sielua rauhoittavaa siinä on kun katselee sellaista montaa eri sorttia suklaata, Oreo-keksin palasia ja maapähkinävoihippuja sisältävää cookieta. Vaikkei edes haluaisi syödä sellaista...

 

semifreddo8.jpg

 

Vaikka tässä semifreddomaisessa (lähes) raakakakussa ei olekaan keksinmurusia, suklaapatukan palasia eikä edes suklaahippuja, tekee sen syöminen hyvää sielulle. Kaikki alkaa rusinoista aromikkaan makeasta pohjasta, jonka kaurahiutaleet ja pähkinäsekoitus tekevät keksitaikinamaiseksi. Semifreddoa varten hyvin liotut ja juoksevaksi blendatut cashew-pähkinät on naitettu banaanin kanssa älyttömän kermaiseksi täytteeksi, jossa alimmaisessa kerroksessa makua antaa nektariini, päällimmäisessä taas kirpakat puolukat (voit vaihtaa vaikkapa vadelmaan, mustikkaan tai mansikkaan halutessasi).

 

Tähän kakkuun ei kannata käyttää niitä hyvin kypsiä, ruskeapilkkuisia banaaneja, vaan juuri ja juuri kypsiä, keltaisia mutta pehmeitä banaaneja. Niin täytteestä tulee kermainen, muttei liian banaaninen. Kaikki hedelmät ja marjat voi käyttää joko pakastettuina tai tuoreina: minulla oli niitä vain pakastettuina, joten käytin ne sellaisina (silloin tosin banaanit ja nektariinit pitää olla ohuiksi pilkottuja, ellei koneesi ole supertehokas). Rusinat tuovat kivaa ja herkullista vaihtelua ainaisiin taatelisiin raakakakkupohjiin. Pohja onnistuu mainiosti myös ilman kaurahiutaleita, jotka eivät edes oikeasti ole raakaruokaa.

 

Kirsikkana kakun päällä ei ole kirsikka, vaan tummalla suklaalla kirjaillut ja kuivatuista karpaloista käsin puristellut pienet sydämet/möykyt (ihan älytöntä söpöstelyä, eikös).

 

Kakku kannattaa valmistaa noin kolme tuntia etukäteen pakkaseen, jotta se on semifreddomaisen "puolijäinen" nauttiessa. Vaihtoehtoisesti voit antaa kakun hengailla pakkasessa yön yli ja antaa sulaa huoneenlämmössä 15-20 minuuttia ennen tarjoilua.

 

semifreddo2.jpg

 

Sydämellistä ystävänpäivää sinulle!

Raaka key lime pie {onnea uu­del­le­vuo­del­le}

Uutenvuotena kannattaa syödä vihreää, Reader's Digest kertoo.

keylimepie.jpg

 

Jos ei nyt pelkästään sen takia, että vihreä symboloi rahaa, niin sen voi mieltää myös terveellisen ruoan lähtökohdaksi. Mikäs siis olisikaan parempi tapa aloittaa uusi vuosi (tai juhlia edellisen loppumista) kuin syödä jotain vihreää mutta maukasta?

 

Key lime pie on amerikkalainen perinnejälkiruoka, jossa - nimensä mukaisesti - pääosassa on limetti. Tavallisessa key lime piessä väritys on suhteellisen haalea, mutta tässä raakaversiossani avokado antaan tartelettien värille paljon eloisampaa ilmettä. Kypsä avokado tekee täytteestä kermaisen, mutta kirpsakka limenmehu yhdistettynä hunajan makeuteen estää maistamasta avokadoa.

 

Piiraskuori on raakapiiraalle tyypillinen saksanpähkinä-taateli-versio, johon käytin niitä kuutioksi puristettuja, rutikuivia taateleita. Siksipä neuvon ohjeessa liottamaan taatelit hyvin. Jos sinulla on mehukkaampia taateleita, ei liotus ole välttämätöntä.

 

Lopuksi varoituksen sana: nämä ovat hyvin herkullisia tarteletteja, mutta en tarjoaisi näitä kenenkään ensimmäiseksi raakajälkkäriksi (joku suklainen herkku on parempi valinta käännytystyöhön, esim. raakasuklaakakku). Tosin jopa skeptiset koemaistelijat söivät tartelettinsa mukisematta, taisivatpa vähän kehuakin makua, mutta aina ei voi tietää onko kyseessä vain perhesovun ylläpidon yritys...

   

Reseptistä tulee kolme isoa tartelettia, jotka voi joko tehdä tartelettivuokiin tai folioisiin isoihin muffinivuokiin.

 

Näytä lisää