KATSOMASI RESEPTIT

Säilöntä: Hiostaminen

HIOSTAMINEN

Hiostaminen ei ehkä nimenä monille sano mitään. Sen sijaan kun puhutaan fermentoinnista, niin ollaan jo jyvällä mistä puhutaan. Esimerkiksi hentojen yrttien hapattaminen tunnetaan juurikin nimellä fermentointi joka on ravintola maailmassa erittäin suosittua näillä hetkillä.

Fermentointia käytetään hyvinkin usein tai no, pääasiassa valmistettaessa yrttiteetä. Keräämisen jälkeen yrttien annetaan  jonkin aikaan nahistua jonka jälkeen niiden solukko hierotaan rikki ja jonka jälkeen ne pyöritellään palloksi. Yrttipallerot asetellaan lasipurkkiin jonka jälkeen purkki laitetaan uuniin 40 asteeseen, kunnes lehdet ovat muuttuneet hieman rusehtaviksi. Tähän aikaa hujahtaa tunnista aina kahteebtoista tuntiin. Hiostamisen jälkeen  yrtit voi levitellä kuivuriin tai kuivataan 40 asteisessa uunissa kuivaksi.

 

Säilöntä: Hapattaminen

HAPATTAMINEN

Hapattaminen on selkokiellä tuotteen säilömistä maitobakteerikannan avulla. Tuotteen happamuutta pyritään nostamaan säilyvyyden lisäämiseksi. Kaupan päälliseksi hapattaminen vaikuttaa myös makuun, rakenteeseen ja ravintoarvoihin.

Hapattamiseen voidaan käyttää erilaisia tekniikoita riippuen tietty siitä mitä halutaan. Vaihtoehtoina on: Ilman suolaa, suolan kera tai suolaliemellä hapattamista.

Hapattumisen käynnistykseen voi tavasta riippumatta käyttää edellisestä erästä jäänyttä lientä tai jogurtista tai vaikka piimästä suodatettua heraa. Hapattamiseen voit käyttää muoviastiaa mutta pidemmässä hapatuksessa kuitenkin suositellaan käyttämän lasista tai keraamista astiaa. Happamat tuotteet saattavat pahimmassa tapauksessa liuottaa muovia tai jopa teräsastioita.

ILMAN SUOLAA

Ilman suolaa hapattamisesa tarvitsen litraa hapatettavaa tuotetta kohden n.2rkl "käynnistäjää" eli yllämainittua lientä tai esim.jogurttia. Ilman suolaa hapatettaessa lämpötilalla on suuri merkitys. yli 30 asteen huoneenlämmössä epäonnistut takuulla. 

SUOLAN KANSSA

Kasvikset, jotka sisältävät runsaasti nestettä, kuten kaali ja porkkana, voidaan hapattaa pelkän suolan avulla. Lisää raastettujen kasvisten joukkoon 1.7% niiden painosta suolaa ja puristele raastetta niin pitkään, että neste irtoaa ja peittää hapatettavan tuotteen. Laita kasvikset hapatusastiaan japaino päälle. Lisäämällä tähän hapanlientä tai heraa varmistat onnistumisen. perushuoneenlämmössä onnistut ilmankin.

SUOLALIEMELLÄ

Suolaliemellä hapattaminen on paras tapa silloin kun halutaan hapattaa kokonaisia kasviksia esim. punajuuria ja avomaankurkkuja. Laita lasipurkki täyteen hyviä, puhdistettuja kasviksia ja täytä purkki lähdevedellä tai kiehautetulla hanavedellä. On hyvä muistaa, että keittämätön hanavesi sisältää klooria joka taas estää hapattamisen.

Punnitse vedellä täytetyt purkit sisältöineen ja lisää koko painon edestä jodioimatonta suolaa 2,5% koko painosta. Hapatetut tuotteet kannattaa nautiskella sellaisenaan kypsentämöttiminä jotta niissä olevat ravinteet pysyvät tallessa

Säilöntä: Il­ma­kui­vaa­mi­nen

ILMAKUIVAMINEN

Edellisessä postauksessa kävinkin läpi tarkemmin suolaamista.  Siinä jo olikin puhetta suolaamiseen tarkoituksesta, eli siitä kuinka suolan tehtävä on tuottaa osmoosin avulla alkaalinen pinta säilöttävälle tuotteelle esim.lihalle tai kalalle. Tämä taas estää bakteerien ja mikrobien synnyn, joka taas tekee tuotteesta kauemmin säilyvämmän.

Kalaa suolatessa usein myös käytetään sokeria. Se pehmentää suolan väkevyyttä ja vaikuttaa myös esim. kuivattavan lihan rakenteeseen. Kalalle suositeltava 50-50 sokeri-suola suhde on omiaan myös lihalle. Ilmakuivaamisessa on hyvä käyttää suolan lisäksi nitraattia,joka lisää onnistumisen mahdollisuutta. Nitraatti taas muuttuu pitkässä juoksussa nitriitiksi. Se estää Botuliinibakteerin kasvua. Nitraatit toimivat kaikkein parhaiten 8-10 asteessa, joka taas on loistava lämpötila kuivaamiselle. On hyvä muistaa, että alle neljässä asteessa kuivumisprosessi loppuu kokonaan ja yli kymmenessä asteessa taas bakteerit alkavat jyllätä.

Listeria on harvinain mutta olemassa oleva mahdollisuus sillä listeriabakteerit kestävät koviakin suolamääriä ja kuivia olosuhteita. Juurikin siis niitä asioita joita kuivaamisessa tarvitaan. 72 asteen kuumentaminen tappaa bakteereja. 

Ilmakuivaamisessa lihan sisällä jatkuva entsyymitoiminta muuttaa lihaksen makua ja rakennetta sekä muuttaa protskuja aminohapoiksi. Lihan makua eli hienosti sanottua glutamiinia syntyy monin kerroin enemmän. Jos ilmakuivaamista jatketaan pidempään, niin tapahtuu myös Maillard reaktio (sama kuin pihviä kuumalla pannulla ruskistettaessa) koska suola kypsyttää rasvoja. Tämä taas tarkoittaa sitä, että liha saa pähkinäistä, karamellimaista ja umamimaista makua.

Säilöntä: Suolaaminen

SUOLAAMINEN

Suolaaminen lienee se kivikautisin menetelmä. Suolan säilövä vaikutus perustuu niinkin hienon kuuloiseen termiin kuin osmoosi. Se taas selkokielellä tarkoittaa sitä, että suolan vaikutuksesta säilöttävän tuotteen soluista poistuu vettä pois ja se korvautuu sitten milläs muullakaan kuin suolalla. 

Toinen suolan hieno ominaisuus on väkevyys. Kun suola väkevöittää liemen, silloin bakteeri ja mikrobituotanto hidastuu huomattvasti. Suolaaminen on itsessäänkin tehokas ja käyttökelpoinen tapa säilöä.

Suolaan säilömällä on myös kätevää valmistaa helppoja ja herkullisa maustesuoloja. Maustesuolat tuottavat ruokaan ja ruoan viimeistelyyn uusia viboja. Suolan maustamiseen voi käyttää tuoreita ja kuivattuja yrttejä, sieniä, hedelmiä, pekonia tai vaikkapa kalaa. Näissäkin karkeloissa vain se taivas on rajana. Käytä mieluiten hienoa merisuolaa tai muuta vähän käsiteltyä suolaa. 

Tuoreita yrttejä kannattaa suolata suhteesa 4 osaa yrttejä ja 1 osa suolaa. Hyväksi todettuja yrttejä on ainakin timjami, rosmariini ja lipstikka. 

Jos hauat valmistaa sienisuolaa, niin sienet on parasta kuivata ennen käyttöä. Kuivatut sienet kannattaa jauhaa ja sekoittaa suolan joukkoon ja säilöä tiiviiseen purkkiin.

Kuten jo yllä mainittiin niin suolaaminen tappaa bakteereja ja tuhoa niiden elinmahdollisuuksia luomalla alkaalisen eli emäksisen pinnan säilöttävään tuotteeseen. Suola myös kuivattaa pintasolukot, jolloin ne supistuvat ja bakteerien elintila vähenee. Suola imee nestettä suolattavasta kohteesta ja kiinteyttää sitä. Selvimmin tämä ilmenee kalassa ja kaikille tutussa graavaamisesa joka onkin iänikuinen tapa säilöä esimerkiksi kalaa ja lihaa.

KALAN GRAAVAUS

Perus sääntönä graavaamiseen on käyttää suolaa kymmenen prosenttia kalan painosta. Useimmiten, tai ainakin meillä ravintolassa myös sokerin määrä lasketaan samoin mutta toki sokeria ja mausteita saa soveltaa mielensä ja makunsa mukaan. 

 

Säilöjän klassinen 123 liemi

KLASSINEN 123- LIEMI

Tämä on ensimmäisiä asioita jotka opitaan tai siis pitää oppia kun astellaan ammattikeittiöön. Se on myös erittäin hyvä muistaa kotikeittiössä. Nimi 123-liemi tulee suoraan veden, sokerin ja etikan suhteista jota liemeen käyetään. Tämä klassinen liemi on siis pikkelöinti liemi ja kun pikkelöinnistä puhutaan, niin kyseessä on juuri tämä liemi. Olen myös huomannut sen toimivan hyvänä liemenä kurkuille ja punasipuleille.

123 on siis 1 osa vettä, 2 osaa sokeria ja 3 osaa vettä. Tämä on hyvä pitää muistissa eikä suhteita ole syytä muuttaa isoissakaan määrissä. Mausteita saa sekaan heittää ihan oman mielikuvituksen mukaan.

Sitten siihen miten liemi valmistetaan. Sokeri ja vesi kiehautetaan ja lientä sekoitellaan kunnes sokeri on imeytynyt nesteeseen. Sitten joukkoon lisätään etikka. Sitten onkin kokista kiinni miten lopussa edetään eli liemi kaadetaan pikkelöitävien kasvisten päälle joko jäähdytettynä tai sitten kiehuvana jolloin kuuma neste vielä kypsentää pikkelöitävää tuotetta.

Jos pikkelöit esimerkiksi kurkkua, sieniä, sipulia tai ryöpättyjä kasviksia yms. on nesteen hyvä olla jäähdytetty. Tarkoitus kun ei ole enää kypsyttää niitä vaan antaa maustua. Tämä ei ole säilönnän kannalta pitkäkestoisin juttu vaan kyseiset tuotteet esim. mummonkurkuthan on joka tapauksessa tarkoitus popsia parin päivän sisällä.

Kovemmat kasvikset tai juurekset kannattaa säilöä kuumaan liemeen jolloin ne vielä hieman kyspsyvät. Tämä taas tarkoittaa sitä, että tuotteen säilyvyys pitenee. Lisäksi mukavan napakka rakenne antaa lisää mielekästä suutuntumaa. Säilyvyys on kuukausia jopa vuosia mikäli huolehtii että purkki on puhdas ja käytettävät ottimet ovat puhtaita. Näin ollen bakteerit eivät pääse pilaamaan tuotetta.

123- LIEMI

jos pikkelöitävää tavaraa on 5kg

3litraa vettä

2litraa sokeria

1litra väkiviinaetikkaa

Kiehauta vesi ja sokeri. Sekoita kunnes sokeri on imeytynyt ja lisää etikka. Anna jäähtyä tai kaada kiehuvana lasipurkkiin josssa pikkelöitävät raaka-aineet ovat.

Liemen voi sitten jokainen maustaa omalla tavalla ja vain mielikuvitus on rajana.

Tässä nyt muutama vinkki:

laakerinlehti, sinapinsiemenet, maustepippuri, valkopippuri, neilikka, kanelitangot, chili, rosmariini, timjami, minttu, basilika, kuusenhavut, hunaja, koivunlehdet, fenkolinsiemenet, tähtianis, rosepippuri, aniksensiemenet yms.

Säilöntä

SÄILÖNTÄ

Tuoretta kotimaista satoa on meillä Suomessa tarjolla vain tietyn ajan ja silloin homma nimeltä säilöminen otetaan käyttöön. Säilömisen avulla voi kesän tarjonnasta nauttia vaikka keskellä talvea. Säilöntä homma myös lienee monelle tuttu juttu joka tehdään loppukesästä vuodesta toiseen. Säilömistähän on monenlaista mutta ne yleisimmät kuitenkin lienee pakastaminen, sokerin avulla säilöminen, kuivaaminen ja hapansäilöntä. 

Säilöntä on helppoa eikä vaadi mitään sen erikoisempia laitteita. Perus kotivälineillä pärjää mutta hyviä ja tiiviitä hillopurkkeja kannattaa hommailla talteen. Se on helppoa mutta se on myös halpaa vaikka ei itse keräisikään metsässä hanuri pystyssä marjoja ja sieniä, kuhan vain pitää huolta että raaka-aineet on ensiluokkaisia ja tuoreita.

Muista siisteys ja puhtaus jo esivalmisteluvaiheessa. Puhtaat raaka-aineet ja puhtaat työvälineet pitää olla ja likaisia sormia tai ottimia ei purkkiin upotella. Muista että puhtain ja ensiluokkaisinkaan raaka-aine ei säily likaisissa purkeissa, eli muista pestä ja keittää purkit ennen käyttämistä.

PAKASTAMINEN on varmasti kaikille tutuin säilönnän muoto. Pakastaminen on oiva tapa säilöä marjoja, kasviksia, yrttejä, lihoja ja erilaisia leipomuksia. Pakastattaessa tärkeintä on kuitenkin huomioida pakastettavan tuotteen laatu ja tuoreus, mitään parhaat päivänsä nähneitä juttuja on turhaa edes säilöä. Suurin osa pakastettavista jutuista voi vain pilkkoa, pussittaa hyvin ja pakastaa. Monet kasvikset ja marjat kuitenkin usein kaipaa keittämistä ennen pakastamista.

KUIVAAMINEN on se säilönnän ala joka on nousemassa kovaan suosioon. Kuivaaminen meinaan on vielä erittäin järkevä tapa säilöä. Kuivaamisessa maut säilyy eikä se kaipaa mitään muita aineksia. Yrtit, marjat ja sienet sopii parhaiten kuivattamiseen. Myös vihanneksia ja mm. chiliejä kannattaa kuivata.

ETIKKASÄILÖNTÄ on myös varmasti monille tuttu. Etikkasäilöntä sopii hyvin kasvisten ja sienten säilömiseen. Etikkaliemen makuun voi vaikuttaa oman maun mukaan ja sekaan voi lisätä mielikuvituksen mukaan makuja. Yleisimmät mausteet on eri siemenet, tillinkukat, kokonaiset pippurit ja laakerinlehti, tähtianis ja kanelitangot

HAPANSÄILÖNTÄ on mielettömän hyvä tapa säilöä ja saada kaikki irti raaka-aineesta. Hapansäilönnän tunnetuin herkku lienee hapankaali mutta se sopii myös erittäin hyvin kasviksille, juureksille ja sienille. Sieniä ei kuitenkaan tule säilöä sellaisenaan vaan aina kasvisten kanssa yhdessä. Hapansäilöntä myös pitää vitamiinit hyvin tallessa.

Seuraavassa postauksessa sitten lisää aiheesta

 

Rapujen keittäminen

IMG_4810.JPG

 

 ALKUUN Keitettäessä rapu  kuolee hyvin nopeasti, muutamassa sekunnissa ja se on kivuttomin tapa päästää toveri hengestään. . Kiehuvassa vedessä rapu saattaa nytkähtää kerran tai pari, mutta sitten sen pyrstö käpertyy ja väri alkaa muuttua punaiseksi. Värin muutos johtuu kuoren sinisten, vihreiden ja ruskeiden väriaineiden hajoamisesta keittäessä. Punaiset ja keltaiset väriaineet eivät hajoa ja siksi rapu saa kauniin punaoranssin värinsä.Keittämisessä on tärkeää, ettei kiehuvaan veteen panna liian monta rapua kerrallaan. Jos rapuja lisätään liikaa, keittoveden lämpötila laskee, eivätkä ravut kuole välittömästi. Keitettävien rapujen on oltava ehdottomasti eläviä. Muista, että uolleena keitetystä ravusta voi saada ruokamyrkytyksen. KEITTÄMINEN Rapuja 12 kappaletta syöjää kohden.Huuhtele ravut huolellisesti. Ota tarpeeksi iso kattila ja siihen vettä niin paljon, että ravut hyvin peittyvät. Esimerkiksi 50 rapua ja 6 litraa vettä on hyväksi todettu määrä tai isommalle jengille 100 rapua ja 9 litraa vettä.Karkea merisuola mitataan aina vesimäärän, ei rapujen mukaan. hyvä määrä on 35-40 grammaa merisuolaa vesilitraan.  Suuremmat ravut saavat kiehua hieman suolaisemmassa, 40-grammaisessa vedessä. Lisää suola ja 2-3 palaa sokeria vesilitraa kohden, kun vesi kiehuu. Pane ravut useampi kappale kerrallaan kiehuvaan veteen. Jos keität 100 ravun annosta, kerrallaan voi kaataa 20-30 rapua. Muutoin 6-12 kappaletta.  Nakkaa suurimmat ravut ensimmäisinä kiehuvaan veteen koska niiden valmistuminen vie enemmän aikaa kuin pienempien. Lisää sekaan esimerkiksi ruunutillin meheviä varsia pilkottuina ja kukintoja. Myös ihan tavallinen tilli käy mikäli kruunutilliä ei jostain syystä löydy mutta niitä kyllä ilmestyy nyt kauppoihin. 10 vesilitraan tulee käyttää vähintään yksi iso nippu tilliä ja tässä tapauksessa tilliä tuskin voi panna liikaa. Nipun voi vaikka sitoa langalla ja homman lopussa se on helpompi poistaa. 24 rapua - 3 litraa vettä - 1 dl (120 g) karkeata merisuolaa50 rapua - 6 litraa vettä - 2 dl (240 g) karkeata merisuolaa100 rapua - 9 litraa vettä - 3 dl (360 g) karkeata merisuolaa JÄÄHDYTTÄMINEN Nyrkkisääntönä on, että rapuja keitetään 8-12 minuuttia koosta riippuen. Keittoaika lasketaan siitä, kun vesi alkaa viimeksi kaadettujen rapujen jälkeen taas kiehua kovaa.Valmiin ravun erottaa kuoren ja pyrstön väliin tulevasta raosta. Parhaimmat ravut saat, kun jäähdytät kattilan rapuineen nopeasti vesialtaassa, johon tulee jatkuvasti uutta kylmää vettä. Jäähdytysvettä voi vaihtaa, kun se lämpiää. Pilko jäähdytystä varten runsaasti uutta tilliä jäähdytysastiaan, esimerkiksi toiseen kattilaan ja nostele ravut reikäkauhalla siihen. Poista ensimmäisen keitinveden tillit ja kaada keitinliemi rapujen ja uuden tillin päälle. Kun ravut ovat jäähtyneet, poista tilli. Älä kuljeta jäähdyttämättömiä rapuja. Ravut ovat parhaimmillaan 6-12 tuntia keittämisestä. Oikein jäähdytetyt ravut säilyvät viileässä parikin vuorokautta. Ne säilytetään keitinliemessään ilman tilliä. Oikea jäähdytys on tärkeä osa ravun valmistusta.  

 

3x marinadi kesään

Hyvä grilli, laadukas liha/kala/kana, hyvä rub eli kuivamausteseos ja hyvä marinadi. Muuta ei kokki kesällä kaipaa.

Jogurtti marinadi kanalle
Esim 4:lle rintafileelle

2dl turkkilaista jogurttia
1tl mustapippuria
1tl suolaa
1rkl limen mehua
4kpl valkosipulinkynttä raastettuna
Pala raastettua inkivääriä
1rkl oliiviöljyä
Yhdistä ainekset ja kaada marinadi kanojen päälle. Anna marinoitua kylmässä yön yli. Pyyhi marinadi pois ja grillaa

Marinadi kalalle
Sopii parhaiten esim. Kuhalle ja siialle

4rkl rypsiöljyä
4rkl silputtua persiljaa
4rkl silputtua korianteria
4rkl sitruunan mehua
4rkl limen mehua
4kpl murskattua valkosipulinkynttä
1tl mustapippuria

Yhdistä aineet ja kaada fileiden päälle ja marinoi 10-15min ja grillaa

Marinadi possulle
n.1kg:lle

1 tölkki coca colaa (ei light)
1 appelsiinin mehu
1 limen mehu
1 pieni pala inkivääriä raastettuna
1rkl fariinisokeria
1tl mustapippuria
1tl sinappijauhetta
1tl kardemummaa
1tl juustokuminaa
2tl suolaa

marinoi possua pussissa yön yli. Pyyhi marinadi pois ja grillaa

5x mausteseos grillaukseen

Tässä 5 kovaa rubia, eli kuivamausteseosta kesän grillauksiin. Itse tehdyt mausteseokset hakkaa valmiit seokset mennen tullen.

Perus rub

1rkl chilijauhetta
1rkl cayennepippuria
1rkl savupaprikajauhetta
1rkl mustapippuria
1rkl valkosipulijauhetta
1rkl suolaa
1rkl sokeria

Sekoita mausteet ja säilö tiiviseen purkkiin

Caribbean rub

1rkl piri piriä
1rkl chilijauhetta
1rkl valkosipulijauhetta
1/2rkl kanelia
1/2rkl muskottipähkinää jauhettuna
1/2rkl neilikkaa
1rkl suolaa
1rkl ruokosokeria

Yhdistä mausteet ja säilö tiiviiseen purkkiin. Sopii mainiosti kanalle ja possulle.

Rub kalalle

1rkl sitruunasuolaa
1rkl kuivattua tilliä
1tl valkopippuria jauhettuna
1tl kuivattua timjamia
1tl paahdettuja,jauhettuja fenkolinsiemeniä
1tl jauhettuja kuminansiemeniä
1tl kuivattuja ja jauhettuja koivunlehtiä

Yhdistä mausteet ja säilö tiiviiseen purkkiin

Mexico rub

1rkl ancho chilijauhetta
1/2rkl kuivattua ja jauhettua habaneroa
1rkl valkosipulijauhetta
1rkl juustokuminaa
1rkl savupaprikajauhetta
1rkl oreganoa
1rkl paahdettuja ja jauhettuja korianterinsiemeniä
1rkl savusuolaa
1rkl sokeria

Yhdistä mausteet ja säilö tiiviiseen purkkiin. Sopii loistavasti flank steakille, pulled porkille, ribseille, tacoille yms

Rub ravuille

1rkl cayennepippuria
1rkl valkosipulijauhetta
1rkl mustapippuria
1rkl sitruunasuolaa
1rkl inkivääriäjauhetta
1rkl sokeria
1/2rkl musakottopähkinää
1/2rkl kanelia

Yhdistä mausteet ja säilö kannelliseen purkkiin

Voita itsellesi RISTO MIKKOLAN KOKO VUODEN GRILLAUSKIRJA

20160628_222459.jpg

 

Aiemmin jo kirjoitinkin ylistävästi kyseisestä kirjasta joka oli pitkästä aikaa oikeasti hyvä keittokirja. Kirja josta kuulin jo huhuja ennen sen ilmestymistä ja kirja jota oikeasti odottikin. Kirja joka jokaisen kokkaajan hyllystä tulisi löytyä. Risto Mikkola on varmasti tehnyt kovan duunin tämän opuksen eteen ja sen huomaa huikaisevasta lopputuloksesta. 

Onko sinun kirjahyllyssä Koko Vuoden Grillauskirjan mentävä aukko? Oletko fanaattinen grillaaja joka haluaa tämän kirjan hyllyynsä? Jos olet, niin ei muuta kuin kirjoita kommentti tähän postaukseen ja lisää mukaan sähköpostiosoitteesi, niin kirja voi hyhvinkin olla sinun!

Aikaa on viikko eli 6.7 lyödään homma poikki ja kirja postiin jollekin onnekkaalle

Koko vuoden grillauskirja

20160628_222459.jpg

Koko vuoden grillaus kirja.

Nimi tuo mieleen väistämättä herra Alenin vuoden keittokirjan mutta muuta yhteistä näillä ei olekaan. Jos en valehtele kauheasti, niin saatan jopa pidellä käsissäni yhtä parhaimmista eepoksista grillauksen saralla. Jonas Cramby Ruotsista on aina ollut yksi suosikkini omantakeisella tyylillä, kuolaa vuodattavilla resepteillä ja mahtavilla ruokakuvillaan.

Herrat Risto Mikkola ja apurinsa,Viron lahja maailmalle Chef Henry Lepist pistävät kyllä ulos nyt samoihin sfääreihin menevää settiä! Jos Crambyn kirjat kuvineen ja resepteineen on suht nopeasti selattu, niin näiden kansien väliin on paukutettu 300 sivua rehellistä grillausta. Kirjassa grillataan aivan kaikkea ja sieltä löytyy kaikille kaikkea ja jokaiselle jotakin.

Risto Mikkola grillaa läpi vuoden ja sellaista ei tee ihan kuka tahansa grillaaja. Heikompi grillimies ei vedä karvalakkia päähänsä ja lähde lumisaateessa grillaan kabanossia iltapalaksi.

Kirjassa on suoraan sanottuna kaikki mitä grillaaja käteensä tarvirtsee. Nimi on koko vuoden grillauskirja mutta uskallan väittää, että meille tavallisille kuolevaisille reseptiikkaa ja matskua on hieman pidemmäksikin aikaa kuin vuodeksi. On grillaajan 10 käskyä ja osviittaa siihen mistä kohtaa ruhoa mikäkin pala on ruhosta grilliin päätynyt. Uskallan sanoa, että tämä on yksi niitä harvoja kirjoja jotka tänä päivänä kuuluu olla intohimoisen kotikokkaajan hyllyssä. Kirjassa grillataan kasviksia, lihat mennen tullen, kalat, pizzat ja jälkkäritkin päätyvät hehkuvien hiilien päälle. Respect!

Ja ne kuvat, nehän on aina tärkeitä. Tässä opuksessa nekin on timanttia kannesta kanteen. Siitä vastuun on ottanut kuvaaja-ruoka stylisti Roni Lehti ja ulkoasun on laittanut kuntoon Satu Kontinen.

Mitä muuta voi sanoa kun, että mahtava opus jonka parissa viihtyy pitkään ja tämä tulee takuulla pitään paikkansa hyllyssä josta ei tavara kirpputorille päädy. Kuulin huhuja, että painokset on aikaslailla loppuun myyty mutta eiköhän pian uutta satsia kauppoihin saada ja silloin kannattaa olla nopea.

Kesän Gin Drinkki

DSC_0215.JPG

 

Kesää pukkaa ja kokojan janottaa. Vesi on vanhin voitehista mutta kyllä kuiva kurkku joskus kaipaa hieman iloisempaakin lientä. Nyt pinnalla kuplii ilmiö nimeltä Kyrö. Kyrö Distillery voittaa ginillä tai saa vähintään kullan arvoisen maininnan viskiskabassa juurellaan.

Ilmiöhän on sinänsä mukava pienelle, muutaman miehen yritykselle. Kaikkihan sen jo tietävät, että jokaisella menestyksellä on oma kiehtova historiansa, sama pätee Kyröön. Kaikki myös tietävät, että monen Suomalaisen lapsen ohella saunassa syntyi myös Kyrö! Löylyn lyödessä isännät päättivät heittää pensellit santaan päivätyön suhteen ja alkaa tiputtelemaan iloa murheisiin. Näin siis syntyi yksi Suomalainen hieno yritys.

DSC_0218.JPG

Baarimestarimme Tuomas tarjosi maistiaista Kyrön academy lekasta. Academy pullossa löytyy nimiä jotka ovat mukana olleet makuja luomassa. Vähän niinku joku pokaali johon voittajien nimet lätkästään ja loppu onkin historiaa. Drinkki on simppeli mutta hyvä, jopa mielestäni vaikka en gineistä juuri välitä. Gin tonicista puhumattakaan, liian kuivaa meikäläisen suuhun. Asiassa tapahtui pieni muutos kuitenkin kun maistoin Tuomaksen tekemää drinksua. Kuten useissa asioissa myös tässä vähemmän on enemmän.

Tarvitset lasin, jäämurskaa, greipistä suikaleen kuorta, kardemumma-inkivääri schweppesiä ja Kyrön giniä (tässä academy mutta kyllä se Napuellakin tulee nieltyä) ja koska drinkkimaailma ei ole koskaan ollut sen sen kummemin mun juttu, niin käännyin tekijän puoleen ohjeita kysyttäessä. Tässä se nyt tulee:

4cl Kyrö Academy

Jäämurskaa

Pala verigreipin kuorta

Kardemumma- inkivääriä schweppesiä

Jäätä lasin täydeltä, sekaan greipin kuori ja 4cl Kyröä

Loppuun lasin täydeltä schweppesiä, sekoitus ja tarjolle

 

DSC_0211.JPG

 

Näytä lisää