KATSOMASI RESEPTIT

Bli­ni­pan­nu­kak­ku uu­dek­si­vuo­dek­si

image.jpg

Uusivuosi odottelee nurkan takana, ja varsinkin täällä Rukalla väkeä vilisee hurjasti. Omat uudenvuodensuunnitelmat ovat vielä auki, mutta illan tarjottava on ainakin selvä: blinipannukakku! Maistoin tätä ihanaa herkkua tutun ylppäreissä kuukausi sitten, ja siitä asti olen halunnut tehdä blinipannaria itse. Ohje löytyi helposti googlettamalla täältä.

Blinit ovat toki ihana tarjottava, mutta isommalle porukalle blinipannukakku on tosi kätevä vaihtoehto. Tattarijauhoista tehty pehmeä blinipohja paistetaan uunissa, ja pohjan päälle lisätään reilusti täytteitä. Mädillä (käytimme Rukalla ollessamme tietty Kuusamosta pyydettyä muikunmätiä) ja katkaravuilla viimeistelty blinipannukakku on vieläpä todella näyttävä juhlapöydässä.

image.jpg

image.jpg

image.jpg

 

Takaisin arkeen -smoothiekulho

persikkainen_smoothiekulho_2.jpg

Monilla alkaa tällä viikolla koulu tai työt, ja itse lukeudun samaan joukkoon. Aloitan taas uudessa työpaikassa, minkä vuoksi ajatukset ovat töissä ja katse koneen ruutuun suunnattuna hyvin monta tuntia vuorokaudesta. Uudesta työstä saa henkistä virtaa, mutta kroppa kaipaa väriä ja vitamiineja - ja oma kroppani ainakin jotakin makeaa. Smoothiekulhot ovat aivan ihania, vaikka myönnän että olen auttamattoman myöhässä tässä trendissä. Smoothiessa, joka syödään lusikalla kulhosta, on hieman juotavaa smoothieta paksumpi rakenne ja päällä yleensä kauniit ja värikkäät koristelut.

Peaches and cream -jälkkäristä inspiraationsa saava persikkainen smoothiekulho on virkistävä aamiainen tai välipala, joka tuo energiaa kauniin värinsä ja ihanan makunsa ansiosta. Persikkaiseen smoothieen ei tarvitse lisätä sokeria, ja koristelussa voi käyttää mielikuvitusta rajana: käytin itse persikkaa, chiansiemeniä, kookoshiutaleita ja jäisiä vadelmia. 

persikkainen_smoothiekulho_3.jpg

persikkainen_smoothiekulho_4.jpg

Ihanan samettista! <3

Lämpimät mozzarella-bruschetat

lämpimät_mozzarellabruschetat_1.jpg

Bruschetta on klassinen italialainen alkupala: rapea patonki, jonka päällä on tuoreita tomaatteja, sipulia, valkosipulia, basilikaa ja oliiviöljyä. Bruschetta on  niinkuin italialainen ruoka yleensä: superyksinkertaista ja silti takuuvarma hitti. 

Näillä lämpimillä mozzarellabruschetoilla hurmaat kenet tahansa, ja sulanut mozzarella saa bruschetat maistumaan hieman minipitsoilta. Italialaisten mielestä on varmaan pyhäinhäväistys yhdistää mozzarellaa bruschettaan, mutta ei kerrota italialaisille. Näin yksinkertaisen reseptin kanssa tärkeää on kiinnittää huomiota raaka-aineiden laatuun:

- Valitse tuore ciabatta, esim. Stockmannin tumma ciabatta on täydellistä tähän- Käytä kypsiä, meheviä tomaatteja- Mausta laadukkaalla oliiviöljyllä, ja mustapippuri tulee tietysti myllystä!

lämpimät_mozzarellabruschetat_2.jpg

lämpimät_mozzarellabruschetat_3.jpg

lämpimät_mozzarellabruschetat_4.jpg

Juusto-mu­na­kas­muf­fi­nit wi­ne&c­hee­se-iltaan

vuohenjuusto_munakasmuffinit_2.jpg

Yksi ihan lempparini illanviettomuodoista on viinittely ja juustottelu hyvässä seurassa. Tarvitaan vain pullo tai pari hyvää (hilloista) punaviiniä, muutamia lempijuustoja ja ehkä hedelmiä. Tällä kertaa tein viini&juusto-iltaan vähän ruokaisemman naposteltavan juustoteemaa unohtamatta. 

Minimuffinipellillä saa söpöjä jauhottomia munakasmuffineita, jotka valmistuvat kätevästi uunissa. Täytteenä on vuohenjuuston lisäksi aurinkokuivattuja kirsikkatomaatteja, joka on uusin suosikkini. 

vuohenjuusto_munakasmuffinit_3.jpg

vuohenjuusto_munakasmuffinit_1.jpg

vuohenjuusto_munakasmuffinit_4.jpg

 

Terveellistä dippailtavaa

dippilautanen_5.jpg

Herkuissa ei todellakaan ole mitään vikaa, mutta välillä inspiroidun kuvapalveluiden ihanan värisistä #eatgreen #eatcolours #purevegetables -kuvista, joissa pelkistä kasviksista on luotu todella houkuttelevan näköisiä herkkuannoksia. Yhtenä viikonloppuna pyysin siskon luokseni juoruilemaan ja valmistin tällaisen (yrttikeksejä lukuun ottamatta) täysin kasviksista koostuvan herkku- ja dippailulautasen.

Tein sekä hummusta että guacamolea, joihin molempiin tulee vain kasviksia ja jotka ovat täysin vegaanisia. Hummuksessa täytyy olla reilusti tahinia ja valkosipulia, guacamolessa taas punasipulia ja chiliä. Kasviksiksi valitsin kaiken väristä omista lemppareistani:

  • Ohuiksi viipaloituja kurkkuja ja porkkanaa (luomuna molemmat aivan älyttömän maukkaita!)
  • Ihanan rapsakkaa retiisiä
  • Kukkakaalia
  • Makeaa kirsikkatomaattia
  • Yrttimaustettuja suolakeksejä

Näitä herkutellessa maha tulee täyteen, mutta kätevästi välttyy samalla karkkien ja muiden herkkujen aiheuttamasta tukalasta ähkyolosta ja sokerihumalasta. 

dippilautanen_3.jpg

dippilautanen_4.jpg

dippilautanen_1.jpg

dippilautanen_2.jpg

Olisi kiva kuulla, miten itse teette guacamolen tai hummuksen! Olen itse näihin perusresepteihin jämähtänyt.

Trooppinen chian­sie­men­va­nu­kas

passion_chiavanukas_1.jpg

Jotkin ruoka-aineet menevät minulla kausittain: yhtenä hetkenä syön jotakin päivittäin, mutta hetken kuluttua saattaa tulla kausi, jolloin en koskekaan kyseiseen ruokaan. Chiansiemenillä ja minulla on vähän tuollainen suhde! Tällä hetkellä menemme vaiheessa, jolloin hämmästelen täysillä chiansiemenien nesteensietokykyä ja siementen muodostamaa geeliä.  

Chiansiemenvanukasta menee aamu-, ilta- ja välipalaksi, ja voisin tarjota teille tämänhetkisen lemppariohjeeni. Tämän inspiraatio tulee Dominikaanisesta, jossa söin joka aamu ihanaa passionhedelmältä maistuvaa hedelmäsalaattia.

passion_chiavanukas_2.jpg

passion_chiavanukas_3.jpg

 

Buckeyes: Terveellisempi versio

proteiini_buckeye2.jpg

Kirjoittelin vähän aikaa sitten maapähkinävoista ja linkkasin videoon, jolla tehdään hauskoja buckeye-karkkeja, joissa on maapähkinävoita, voita, tomusokeria ja tummaa suklaata. Buckeyet jäivät sen verran kummittelemaan, että nälkäisenä ja energiantarpeessa kehittelin niistä välipalaksi sopivan herkkuversion. Korvasin tomusokerin ja voin vaniljan makuisella proteiinijauheella ja hunajalla, ja koostumus oli esimerkiksi tavallista (melko kammottavaa...) proteiinipatukkaa paljon kosteampi ja kivempi. Näitä minä napostelin yhden tai kaksi kerrallaan kokeita korjatessani tai junassa PowerPointia näpytellessäni. Nämä sopisivat myös terveellisemmäksi leffaevääksi!

Näitä tehdessä kannattaa käyttää melko juoksevaa maapähkinävoilaatua. Jos ette ole huomanneet, maapähkinävoimerkeissä on kauheasti eroja. Itse tykkään eniten Urtekramin maapähkinävoista (sekä sileästä että crunchysta), koska sen rakenne ei ole niin kuiva ja tönkkö kuin joillakin muilla merkeillä. Itse tehty on tietty parasta, ei siitä mihinkään pääse!

proteiinibuckeye3.jpg

 

Herkkulakossa

karkkikippo.jpg

Nyt vähän nolottaa myöntää, että olen pakottanut itseni reilun viikon herkkulakkoon. Monille ihmisille viikko on täysin normaali aika olla ilman herkkuja, mutta minulle tämä viides herkuton päivä aiheuttaa varsinaista hampaidenkiristelyä ja tutinaa. Varsinkin päiväkahvien aikaan ja iltaa kohden mieli alkaa tehdä leivonnaisia, karkkia ja Ben&Jerry'siä. Myöskään kukaan tuttavani ei ole säästynyt kuulemasta tästä hirvittävästä koitoksestani. Olen yrittänyt lääkitä itseäni terveellisillä välipaloilla: hedelmillä, chia-vanukkailla, pähkinöillä, rahkalla ja marjoilla... 

palautusvälipala.jpg

Miksi herkkulakossa? Konkreettisin syy on se, että minun pitää lauantaina mahtua valmistujaismekkooni, joka menee vain nipin napin päälleni. Lisäksi huomaan, että herkuttelu on hiipinyt jokapäiväiseen arkeeni huomaamattani. Olen pienestä asti ollut todella kova sokerihiiri ja herkkujen ystävä mutta olen pyrkinyt leivontaharrastuksesta huolimatta pitämään herkuttelun lähinnä viikonlopuissa. Nyt lisääntyneen vapaa-ajan, kasvaneen leivontainspiraation ja blogin kautta saatavien karkkilähetysten ansiosta syön herkkuja helposti joka päivä ja olen suoraan sanottuna sokerikoukussa.

Lauantaina omissa valmistujaisissani aion tietysti herkutella, mutta ei varmasti tekisi huonoa koittaa pitää arkipäivät valmistujaisten jälkeen vielä hetken täysin herkuttomina, kunnes löydän taas sen hyvän tasapainon sokerin kanssa. Minulle ihanteellisinta on se, että syön koko ajan terveellistä kotiruokaa mutta herkuttelen ilman huonoa omaatuntoa viikonloppuisin. Ehdottomuus ei toimi minulla pidemmän päällä: viikolla voin ostaa satunnaisesti vaikka palan kakkua kavereiden kanssa kahvitellessa. Pointti on kuitenkin siinä, ettei jokaisella kahvihetkellä ei tarvitse saada palaa/riviä/levyllistä suklaata!

Minkälainen suhde teillä muilla sokerihiirillä on herkutteluun? Oletteko täysin koukussa vai oletteko saavuttaneet täydellisen tasapainon sokerin kanssa?

IMG_4891.JPG

Jouluisia raakaherkkuja: laku-kookoskiekot

laku-kookoskiekot_3.jpg

Tänä vuonna suunnitelmissa on tehdä paljon (tai oikeastaan lähinnä ainoastaan) syötäviä lahjoja lähimmäisille. Ainakaan ei tule turhaa ja ei-toivottua tavaraa kenellekään nurkkiin pyörimään, ja saan hyvän syyn testailla reseptejä mielin määrin. Ensimmäinen testattu resepti osoittautui aivan mahtavaksi, ja joku onnellinen tuttava saa näitä lahjaksi. Sain Urtekramilta jouluisen tuotelähetyksen, jossa oli mm. kookoshiutaleita, lakritsijuurijauhetta (jota minulla on nyt kaksi purkkia), kuivattuja taateleita ja manteleita. Mukana oli myös muutama Hanna Skytän jouluinen resepti, ja pyöräytin todella nopeasti saaduista aineksista maistuvia laku-kookoskiekkoja.

laku-kookoskiekot_1.jpg

Alkuperäinen ohje on nimeltään Hannan energisoivat lakupallerot, mutta koska muutin ohjetta hieman ja muotoilin massasta kiekkoja, otin itselleni oikeuden muuttaa myös nimeä.  Jätin alkuperäisen ohjeen anisöljyn pois ja laitoin sen sijaan hieman enemmän lakritsijuurijauhetta. Lopputulos oli älyttömän hyvänmakuinen, ja näitä on tullut nappailtua aina iltapäiväkahvin ja -teen kanssa. Minulla sattui olemaan suklaanmakuista heraproteiinijauhetta kaapissa, ja se sopi mainiosti lakun ja kookoksen kaveriksi. Heraproteiinijauheen voi myös jättää kokonaan pois ja laittaa vaikka enemmän kookosta ja vähemmän taateleita oikean koostumuksen saavuttamiseksi.

Kun painaa oikealla puolella olevista tunnisteista joulu-tunnistetta, pääsee katselemaan jouluaiheisia reseptejä blogissani. Lahjoiksi soveltuvia herkkuja alkaa tulla blogiin pian tasaiseen tahtiin! 

laku-kookoskiekot_2.jpg

Resepti ja käytetyt tuotteet on saatu Urtekramilta blogilahjana!

Maapähkinävoin ABC

sileä_maapähkinävoi_1_pieni.jpg

Tämä postaus sopisi luultavasti paremmin Makun omaan Terveen Hyvää -blogiin kuin minun leivonnaisiin ja kakkuihin keskittyvään blogiini, mutta haluan jakaa innostukseni maapähkinävoihin teillekin. Kesällä tajusin, että voin aivan helposti tehdä omat maapähkinävoit ja mantelivoit kotona, kun hankin kätevän ja kompaktin Braunin monitoimikoneen. Maapähkinävoi on jo kauan kuulunut vakiovarusteisiin jääkaapissani, ja ostin melko pitkään maapähkinävoini valmiina kaupasta (esim. Urtekramilla ja Meridianilla on hyvää). Maapähkinävoi on todella monikäyttöinen raaka-aine: syön sitä yleensä puuron seassa (katso täältä ohje maapähkinävoipuuroon) tai hedelmien, esimerkiksi omenan, kanssa välipalana. Maapähkinävoista voi luonnollisesti myös leipoa vaikka mitä, mutta tietysti välillä tulee käytyä purkilla ihan pelkän lusikan kanssa maistelemassa. Ja iltateellä yksi parhaimmista herkuista on palanen tummaa suklaata (70-prosenttista), jonka päällä on reilu nokare maapähkinävoita.

maapähkinävoi_pieni.jpg

Maapähkinävoin tekeminen on yllättävän helppoa ja nopeaa. Tarvitset vain kuorittuja maapähkinöitä ja ripauksen suolaa, joka tuo makuja mukavasti esiin. Pähkinät kannattaa paahtaa ennen maapähkinävoin valmistamista, koska paahtaminen saa pähkinöiden luontaiset öljyt irtoamaan, ja tällöin voikin valmistuu huomattavasti nopeammin. Paahtaminen vaikuttaa myös makuun todella huomattavasti! Jos haluat päästä vieläkin helpommalla, voit ostaa valmiiksi paahdettuja ja suolattuja maapähkinöitä, mutta valitse mieluusti kuivapaahdettuja pähkinöitä, joihin ei ole lisätty mitään epäämääräisiä öljyjä. Itse suosin esimerkiksi Rainbow:n kuivapaahdettuja maapähkinöitä, jotka maksavat vain 1, 7 e / 250 g. Tällöin maapähkinävoin kilohinnaksi tulee alle 7 euroa, kun taas Urtekram maksaa yli tuplasti enemmän.

maapähkinävoi_1_yhdistetty_numerot.jpg

Maapähkinät ja suola yksinkertaisesti kaadetaan monitoimikoneeseen ja niitä työstetään muutaman minuutin ajan tai kunnes maapähkinöistä on muodostunut samettista voita. Vaihekuva (1-4) havainnollistavat, kuinka pähkinöiden koostumus muuttuu niitä työstettäessä. Kuvassa 1 pähkinät ovat käytännössä vain murskana, ja tässä vaiheessa on vaikea kuvitella että niistä voisi edes tulla voita ilman mitään muita aineita. Hämärää! Mutta kun jatkat vielä hetken, pähkinöistä tulee muovailuvahamaista, hieman kovaa tahnaa (kuva 2). Tässä vaiheessa joudut ehkä hieman kaapimaan tahnaa reunoilta, jotta terä ei vain pyörisi tyhjää. Seuraavassa vaiheessa (kuva 3) pähkinöistä on tullut selvästi enemmän voita muistuttava massa, joka on kuitenkin vielä hieman rakeista ja paksua. Jatka työstämistä vielä n. 1-2 minuuttia tai kunnes maapähkinävoi roiskuu reunoille ja on selvästi nestemäisempää, vaaleampaa ja kiiltävämpää. Tässä vaiheessa on makukysymys, miten kauan haluat jatkaa työstämistä.

Jos haluat maapähkinävoista crunchy-versiota, ota vaiheessa 1 n. 1/2 dl pähkinärouhetta talteen ja sekoita se valmiiseen maapähkinävoihin lopussa käsin. Tällainen hieman rouheisempi versio on oma suosikkini ja tykkään siitä erityisesti omenalohkojen kanssa. Joskus kuitenkin haluan täysin sielää maapähkinävoita, minkä vuoksi onkin kiva tehdä voi itse - saa päättää täysin, minkälaisen koostumuksen haluaa.

crunchy_maapähkinävoi_1_pieni.jpg

crunchy_maapähkinävoi_2_pieni.jpg

Oletko kokeillut näitä blogini maapähkinäreseptejä? Jouluiset maapähkinävoikeksit koristellaan strösseleillä, ja maapähkinävoi-hillopalat ovat täydellinen brunssiherkku Amerikan tyyliin.

"­Sii­vet" kukkakaalista

IMG_9744_pieni.jpg

Olen asunut koko ikäni Tampereella ja koen itseni todella tamperelaiseksi. Minulla ei ole koskaan ollut suurta hinkua muuttaa täältä pois, koska kaupunki on sopivan kokoinen ja minulle muutenkin niin tärkeä paikka. Tampereelta saa maailman parhaimmat munkit ja täydellisimmän ranskalaisen kalakeiton, mutta Tampereella pääsee nauttimaan myös muista kulinaarisista erikoisuuksista...

Aitona tamperelaisena rakastan mustamakkaraa, jota tulee saada nauttia tasaisin väliajoin puolukkakastikkeen ja maidon kanssa. Tampereella on toinenkin ruokaerikoisuus (joka ei kylläkään ole lähtöisin täältä), josta käsittämättömän moni tykkää: siivet. Tarkoitan nyt niitä kuiviksi uppopaistettuja kanansiipiä, jotka uivat tulisessa, etikkaisessa kastikkeessa ja jotka tarjoillaan aurajuustodipin, kasvisten ja ranskisten kanssa. Tässä kohtaa olen hyvin epätamperelainen, nimittäin en ymmärrä siipien päälle sitten ollenkaan. Välttelen muutenkin kanan syömistä, mutta lisäksi siivissä tökkii kuivuus, etikkaisuus ja liika suolaisuus. Monet tuttuni taas rakastavat siipiä yli kaiken, ja heidän mielestään Siipiweikoista saa parhaimmat ja oikeaoppiset siivet.

Olen törmännyt ulkomaalaisissa ruokablogeissa niinkin eksoottiseen ilmiöön kuin kukkakaalista tehtyihin siipiin. ”Siivet” näyttävät aivan kanansiiviltä, ja ne valmistuvat kotona uunissa vaivattomasti vähillä raaka-aineilla. Tärkeintä on rapeus ja tuoreus: nämä pitää syödä pian paistamisen jälkeen. Lisukkeena pitää olla jonkinlaista kermaista dippiä, porkkanatikkuja ja kylmä lasillinen kolaa. Nämä siivet ovat saaneet myös hyväksyntänsä kovan luokan siipirakastajalta, joten kehotan lihansyöjiäkin kokeilemaan!

IMG_9743_pieni.jpg