KATSOMASI RESEPTIT

Klas­sik­ko­herk­ku kinkkupiirakka glu­tee­nit­to­ma­na

gluteeniton_kinkkupiirakka_1.jpg

Terkkuja viikonlopun ehtoopuolelta! Keittiössä on koko tämä viikko touhuttu paljon, mutta blogin puolella juttuja näkyy vasta myöhemmin. Paljon on kaikkea uutta esiteltävää keittiössä, ja kivoja pääsiäisreseptejä on tulossa. Tämän viikonlopun leivontasaaliina oli kaksi pellillistä gluteenitonta piirakkaa kavereiden 30-vuotisjuhliin, ja jaan nyt mitä mainioimman ja helpoimman kinkkupiirakan ohjeen. Piirakasta saa gluteenittoman lisäksi laktoosittoman helposti, kun muistaa käyttää laktoositonta voita, rahkaa, juustoa ja kermaa. Kuvassa yläpuolella on vieressä samalla ohjeella tehty feta-pinaattipiirakka, jossa on kinkun sijasta fetajuustoa ja pakastepinaattia täytteessä.

gluteeniton_kinkkupiirakka_2.jpg

gluteeniton_kinkkupiirakka_3.jpg

 

Taas yksi kas­vis­pii­rak­ka: Sa­vu­papri­ka­pii­rak­ka

savupaprika_piirakka_2.jpg

Alkuun pahoittelen muutaman päivän blogihiljaisuutta, mutta minulla on heittää hyvä syy hihasta! Aloitin uudessa työssä ja asun viikot pääkaupunkiseudulla. Tulen varmasti leipomaan täälläkin päässä, koska opettajanhuoneessa leivonnaiset tekevät takuulla kauppansa, mutta tämä ensimmäinen viikko on mennyt vähän ihmetellessä ja kiireessä.

Minulta on kuitenkin jäänyt julkaisematta hyvä suolaisen piirakan ohje. Näitä kasvisruokailijoille sopivia suolaisen piirakan ohjeita ei voi koskaan olla liikaa: mikä olisi helpompi, maistuvampi ja varmempi tarjottava illanistujaisiin?

Lidlistä sai vielä vähän aikaa sitten todella vahvan makuista (ja suolaista) savustettua englantilaista cheddaria, jonka jämät käytin tähän piirakkaan. Paprikaan sopii savuinen maku mainiosti, ja savuisuutta täydennetään savupaprikajauheella. Savupaprikajauhe on muuten ehkä eniten ruoanlaitossa käyttämäni mauste, en voi muuta kuin suositella. Kaikkeen!

savupaprika_piirakka_1.jpg

 

Pienet piirakat punajuuresta ja vuo­hen­juus­tos­ta

punajuuri_vuohenjuustopiirakka_4.jpg

Selailin vanhoja Maku-lehtiä ennen viikonloppua ja mietin, miten haluaisin hemmotella itseäni viikonlopun kynnyksellä. Syksyn numerosta silmiin osui heti punajuuri-vuohenjuustoquiche, jota olen päässyt Maku-lehteläisten tapaamisessa jo maistamaankin. Makuyhdistelmä on jäänyt siitä asti mieleen, ja päätinkin tehdä ohjeen pohjalta yhden ison piirakan sijasta kaksi pienempää, n. 13-senttistä piirakkaa. 

Piirakoista tuli aivan älyttömän hyviä, ja nautiskelin palan piirakkaa perinteisen perjantaisaunan jälkeen. Kylkeen sopii muuten mainiosti lasi punaviiniä! Tykkään suolaisista piirakoista ihan älyttömästi, mutta ne ovat yleensä viikonloppuherkkua. Pohja pitää esipaistaa ennen itse täytteen paistamista, ja piirakoiden pitää mielellään myös vetäytyä hetki. Mistään pikaruoasta ei ole siis varsinaisesti kyse!

punajuuri_vuohenjuustopiirakka_3_pieni.jpg

Ostin nämä pahviset mutta jämäkät ja paistonkestävät vuoat Clas Ohlsonilta, ja vuoat voi helposti käyttää myös uudelleen jos ne säilyvät siisteinä. Tämän kokoiset piirakat - makeat tai suolaiset - on myös helppo viedä tuliaisena jonnekin.

punajuuri_vuohenjuustopiirakka_2_pieni.jpg

punajuuri_vuohenjuustopiirakka_1_pieni.jpg

Suolainen piirakka västerbotten-juustolla

västerbotten_piirakka_2_pieni.jpg

En tiedä kuinka kauan Suomesta on saanut ruotsalaista Västerbotten-juustoa, mutta bongasin kyseisen juuston hetki sitten Stockmannin juustohyllystä. Västerbotten-juusto on melko aromikasta, pitkään kypsytettyä hieman reikäistä juustoa, joka on todella hyvää ihan sellaisenaankin. Halusin kokeilla tehdä ruotsalaisten suosikkia, västebottenjuustopiirakkaa (västerbottenpaj) ja selailin muutamia ruotsalaisia piirakkaohjeita. Monenlaista reseptivariaatiota on tarjolla, ja monissa piirakoissa täytteenä on käytännössä vain juustoa, joka on melko vahvaa maultaan. Minä saatoin tehdä suoranaisen pyhäinhäväistyksen, kun halusin lisätä täytteeseen savun makuista saunapalvikinkkua ja punasipulia, mutta mielestäni perinteinen yhdistelmä toimi hyvin Västerbotten-juustonkin kanssa. Juusto ei ollut paistamisen jälkeen läheskään yhtä vahvan makuista kuin paistamattomana, mutta niinhän monet juustot tapaavat käyttäytyä.

Västerbotten-juustoa oli muuten älyttömän raastava ärsyttävä raastaa... Kova juusto mureni helposti ja muuttui käden lämmön vaikutuksesta jännän pehmeäksi ja muhjuiseksi. Minulla on sitä paitsi melko huono väline juuston raastamiseen, sillä käytän melkein aina tavallista kolmioraastinta. Saa siis vinkata, mikäli tietää hyvän keinon/välineen juuston raastamiseen!

västerbotten_piirakka_1_pieni.jpg

Haastaja klassiselle suolaisen piirakan pohjalle

rahka_voipohja_2_pieni.jpg

Teen suolaisen piirakkapohjan melkein aina samalla ohjeella: nypin kylmän voin jauhojen kanssa, lisään tilkan vettä ja varon vaivaamasta taikinaa yhtään liikaa. Annan taikinan levätä kylmässä, sen jälkeen kaulin sen (toivottavasti) onnistuneesti ja nostan sen (toivottavasti) ehjänä piirakkapohjan päälle. Esipaiston jälkeen piirakkapohja on toivottavasti valmis täytettäväksi.

Tein tällä kertaa piirakkapohjan suolaiseen piirakkaan hieman eri ohjeella kuin yleensä. Tämän ohjeen, ainakin jos muistin sen oikein, olen saanut kaveriltani, jonka tekemänä tätä piirakkapohjaa olen lukuisia kertoja syönyt ja siihen ihastunut. Jos tekee piirakkapohjan itse, ei voi odottaa pääsevänsä mitenkään ihan älyttömän helpolla, mutta tämä pohja valmistuu vähän mutkattomammin kuin klassinen piirakkapohja. Kaikki ainekset sekoitetaan yhteen, eikä ainesten tarvitse olla välttämättä kylmiä. Sämpyläjauhoja käyttämällä pohjaan saa kivaa makua ja rouheutta, ja esipaistamisenkin voi malttamattomin leipuri jättää pois välistä (olen onnistunut sekä esipaiston kanssa että ilman, riippuu myös täytteen juoksevuudesta). 

Tällä ohjeella tulee riittävästi taikinaa kahteen 20-24-senttiseen piirakkavuokaan. Jos ei tee heti kahta piirakaa tai yhden ison, hieman paksummalla pohjalla olevan, pakkasessa on kätevä olla aina yksi piirakkapohja odottamassa paistamista.

rahka_voipohja_1_pieni.jpg

Pohja on mukavan rasvainen (kuinka yllättävää!) ja jotenkin lehtevä. Yllä olevassa kuvassa minulla on pinaatin ja aurinkokuivatun tomaatin makuista piirakkaa, joka upposi hyvin neljälle nälkäiselle naiselle. Piirakan täytteen teen usein melkein samoilla aineksilla: 2 munaa, 2 dl (ruokakermaa), kasviksia tai muita täytteitä valinnan mukaan, suolaa, pippuria ja juustoa n. 100 grammaa.

Par­me­san­pii­rak­ka

parmesanpiirakka_2.jpg

Teen yllättävän harvoin suolaisia piirakoita, vaikka ne ovatkin täydellistä tarjottavaa illanistujaisiin ja käyvät hyvin nopeasta välipalasta. Tätä parmesanpiirakkaa olen kuitenkin syönyt lukemattomia kertoja äitini valmistamana, enkä varmaan koskaan kyllästy piirakkaan. Olen lisäksi julkaissut joskus vanhassa blogissa ohjeen, mutta yksi lempipiirakkani ansaitsee uuden postauksen paremmilla kuvilla. Parmesanpiirakan hyvän maun salaisuus on yksinkertaisuus, rasvaisuus ja suolaisuus - itse tykkään kaikista kolmesta piirteestä yhtä paljon! Ohjeen alkuperästä ei ole mitään tietoa, äiti on saanut sen yhdeltä sukulaiselta aikoinaan.

Vaikka piirakkaan tarvitsee tehdä kaksi erillistä vaahtoa, aineksia on loppujen lopuksi ihan muutama, eikä valmistamisessa menee kauaakaan aikaa. Pohjaa ei tarvitse välttämättä esipaistaa, koska täytteessä ei ole kauheasti nestettä, mutta rapeammasta pohjasta pitävä voi esipaistaa pelkkää pohjaa uunissa n. 10 minuutin ajan ja paistaa sen jälkeen täytteen kanssa n. 25-30 minuuttia.

parmesanpiirakka_4.jpg

parmesanpiirakka_3.jpg

Kan­ta­rel­li­pii­rak­ka

Kantarellipiirakka on alkusyksyn ehdoton herkku. Tässä piirakassa kantarellien makua korostaa ripaus muskottia ja tuoretta rosmariinia.

kantarellipiirakka_9_pieni.jpg

En valmista ihan kauhean usein suolaisia leivonnaisia satunnaisia skonsseja ja sämpylöitä lukuun ottamatta, mutta erityisesti syksyisin kaikenlaiset quiche-tyyliset suolaiset piirakat houkuttelevat. Syksyllä parhainta ovat tietysti sienet, ja olen tänä vuonna saanut sekä kantarelleja että mustatorvisieniä, joista jälkimmäisiä minulla on kauhea määrä kuivattuina (mustatorvisienivinkkejä siis otetaan vastaan). 

Tiesin heti haluavani tehdä kantareilleista juustoisen mutta yksinkertaisen piirakan, jossa on ripaus muskottipähkinää korostamassa sienten metsäistä makua. Esimerkiksi sveitsiläinen gruyère-juusto sopii piirakkaan hyvin, mutta voit käyttää myös esimerkiksi Emmental-raastetta. Quiche-tyylisissä piirakoissa pohja tulee aina esipaistaa, koska nestettä sisältävä täyte tekisi pohjasta muutoin löllön, mutta muuten piirakka valmistuu hyvin vaivattomasti.

kantarellipiirakka_4_pieni.jpg

kantarellipiirakka_8_pieni.jpg