KATSOMASI RESEPTIT

Taas yksi kas­vis­pii­rak­ka: Sa­vu­papri­ka­pii­rak­ka

savupaprika_piirakka_2.jpg

Alkuun pahoittelen muutaman päivän blogihiljaisuutta, mutta minulla on heittää hyvä syy hihasta! Aloitin uudessa työssä ja asun viikot pääkaupunkiseudulla. Tulen varmasti leipomaan täälläkin päässä, koska opettajanhuoneessa leivonnaiset tekevät takuulla kauppansa, mutta tämä ensimmäinen viikko on mennyt vähän ihmetellessä ja kiireessä.

Minulta on kuitenkin jäänyt julkaisematta hyvä suolaisen piirakan ohje. Näitä kasvisruokailijoille sopivia suolaisen piirakan ohjeita ei voi koskaan olla liikaa: mikä olisi helpompi, maistuvampi ja varmempi tarjottava illanistujaisiin?

Lidlistä sai vielä vähän aikaa sitten todella vahvan makuista (ja suolaista) savustettua englantilaista cheddaria, jonka jämät käytin tähän piirakkaan. Paprikaan sopii savuinen maku mainiosti, ja savuisuutta täydennetään savupaprikajauheella. Savupaprikajauhe on muuten ehkä eniten ruoanlaitossa käyttämäni mauste, en voi muuta kuin suositella. Kaikkeen!

savupaprika_piirakka_1.jpg

 

Mahtavat parsakaali-mu­na­kas­muf­fi­nit

parsakaali_munakasmuffinit_1.jpg

Nyt vähän nolosti taas palataan muutaman viikon takaisiin valmistujaisjuhliini, mutta en voi olla laittamatta eteenpäin näin mahtavaa ohjetta! Mietittiin äitini kanssa juhliin sekä gluteenittomia että kasvisruokailijoille sopivia tarjottavia, ja parsakaali-munakasmuffineissa yhdistyvät nämä kaksi ominaisuutta. Lisäksi nämä ovat sen verran juustoisia ja maukkaita, että takuulla kaikki juhlavieraat santsaavat näitä ilman mitään erityisruokavalioita. 

Nämä ovat juuri niin helppoja juhlatarjottavia, että kunpa kaikki tarjottavat olisi aina yhtä vaivaton tuottaa ja tyrkätä pöytään. Nämä maistuvat yhtä hyviltä sekä lämpöisinä että kylminä, joten muffinit voi valmistaa parikin päivää etukäteen. Me teimme nämä minimuffinivuokiin, mutta mikään ei estä käyttämästä normaalia 12-koloista muffinivuokaa. 

Aion kyllä muistaa tämän ohjeen kun ensi kerralla järjestän illanistujaisia vaikka tyttöporukalla. Joku on aina kasvissyöjä, ja nämä ovat niin hyviä että myös sekasyöjät rakastuvat takuulla. Nämä ovat sitä paitsi aivan täydellisiä pre-baarinaposteltavia, kyllä näitä syöneenä jaksaa tanssahdella vaikka yön yli! Äiti löysi ohjeen jostakin lehdestä, vielä kun muistaisin mistä...

parsakaali_munakasmuffinit_2.jpg

Vappubrunssi ja itse tehty perunasalaatti

vappubrunssi_2.jpg

Olen aina halunnut järkätä kavereille vappubrunssin, kun aikaisempina vuosina olen joutunut tyytymään vain selailemaan kateellisena muiden vappubrunssikuvia Instagramissa. Tänä vuonna pyysin muutamia kavereita meille vappupäivänä keräilemään voimia edellisillan juhlintojen jälkeen herkkujen ja rupattelun merkeissä. Ja kylläpä lähti kivasti käyntiin vappupäivä näissä tunnelmissa!

Tarjolla minulla oli:

  • Sitruunaista avokado-perunasalaattia
  • Gluteenittomia sämpylöitä ja leivänpäällisiä
  • Hedelmäsalaattia tuoreista hedelmistä
  • Marjasmoothieta
  • Suklaadonitseja ja valkosuklaa-limeblondieita
  • Kotitekoista simaa
  • Kahvia (tietty!)

Brunssin järkkääminen näin pienelle porukalle on varsin vaivatonta, ja sain kaikki tarjottavat kasaan pienestä väsymyksestä huolimatta pienellä vaivalla. Perunasalaatti oli tehty jo edellisenä päivänä, koska sen kaltaiset herkut vain paranevat kun maut saavat hieman tekeytyä. Suklaadonitsienkin reseptiä on tulossa piakkoin!

avokado_perunasalaatti_2.jpg

vappubrunssi_1.jpg

vappubrunssi_3.jpg

avokado_perunasalaatti_1.jpg

"­Sii­vet" kukkakaalista

IMG_9744_pieni.jpg

Olen asunut koko ikäni Tampereella ja koen itseni todella tamperelaiseksi. Minulla ei ole koskaan ollut suurta hinkua muuttaa täältä pois, koska kaupunki on sopivan kokoinen ja minulle muutenkin niin tärkeä paikka. Tampereelta saa maailman parhaimmat munkit ja täydellisimmän ranskalaisen kalakeiton, mutta Tampereella pääsee nauttimaan myös muista kulinaarisista erikoisuuksista...

Aitona tamperelaisena rakastan mustamakkaraa, jota tulee saada nauttia tasaisin väliajoin puolukkakastikkeen ja maidon kanssa. Tampereella on toinenkin ruokaerikoisuus (joka ei kylläkään ole lähtöisin täältä), josta käsittämättömän moni tykkää: siivet. Tarkoitan nyt niitä kuiviksi uppopaistettuja kanansiipiä, jotka uivat tulisessa, etikkaisessa kastikkeessa ja jotka tarjoillaan aurajuustodipin, kasvisten ja ranskisten kanssa. Tässä kohtaa olen hyvin epätamperelainen, nimittäin en ymmärrä siipien päälle sitten ollenkaan. Välttelen muutenkin kanan syömistä, mutta lisäksi siivissä tökkii kuivuus, etikkaisuus ja liika suolaisuus. Monet tuttuni taas rakastavat siipiä yli kaiken, ja heidän mielestään Siipiweikoista saa parhaimmat ja oikeaoppiset siivet.

Olen törmännyt ulkomaalaisissa ruokablogeissa niinkin eksoottiseen ilmiöön kuin kukkakaalista tehtyihin siipiin. ”Siivet” näyttävät aivan kanansiiviltä, ja ne valmistuvat kotona uunissa vaivattomasti vähillä raaka-aineilla. Tärkeintä on rapeus ja tuoreus: nämä pitää syödä pian paistamisen jälkeen. Lisukkeena pitää olla jonkinlaista kermaista dippiä, porkkanatikkuja ja kylmä lasillinen kolaa. Nämä siivet ovat saaneet myös hyväksyntänsä kovan luokan siipirakastajalta, joten kehotan lihansyöjiäkin kokeilemaan!

IMG_9743_pieni.jpg

Kan­ta­rel­li­pii­rak­ka

Kantarellipiirakka on alkusyksyn ehdoton herkku. Tässä piirakassa kantarellien makua korostaa ripaus muskottia ja tuoretta rosmariinia.

kantarellipiirakka_9_pieni.jpg

En valmista ihan kauhean usein suolaisia leivonnaisia satunnaisia skonsseja ja sämpylöitä lukuun ottamatta, mutta erityisesti syksyisin kaikenlaiset quiche-tyyliset suolaiset piirakat houkuttelevat. Syksyllä parhainta ovat tietysti sienet, ja olen tänä vuonna saanut sekä kantarelleja että mustatorvisieniä, joista jälkimmäisiä minulla on kauhea määrä kuivattuina (mustatorvisienivinkkejä siis otetaan vastaan). 

Tiesin heti haluavani tehdä kantareilleista juustoisen mutta yksinkertaisen piirakan, jossa on ripaus muskottipähkinää korostamassa sienten metsäistä makua. Esimerkiksi sveitsiläinen gruyère-juusto sopii piirakkaan hyvin, mutta voit käyttää myös esimerkiksi Emmental-raastetta. Quiche-tyylisissä piirakoissa pohja tulee aina esipaistaa, koska nestettä sisältävä täyte tekisi pohjasta muutoin löllön, mutta muuten piirakka valmistuu hyvin vaivattomasti.

kantarellipiirakka_4_pieni.jpg

kantarellipiirakka_8_pieni.jpg