KATSOMASI RESEPTIT

Ruset­ti­kup­pi­kak­ku­ja vauvakutsuille

rusettikuppikakut_1.jpg

Tänä viikonloppuna minulta tilattiin kuppikakkuja vauvakutsuille, ja sain vapaat kädet toteutukseen. Ainut toive oli tyttömäisen pinkki ulkomuoto, ja aika överityttömäiset leivokset teinkin! 

Tällä pitkään käytössäni olleella muffiniohjeella tulee täydellinen pohja kuppikakulle: taikina on kuohkea ja kohoaa uunissa tasaisesti. Liian täyteen muffinivuoan koloja ei saa täyttää, koska taikina kohoaa paljon paistamisen aikana. Tykkään rikkoa kuppikakkujen makeutta sitruunan maulla, ja sitruunaa on sekä taikinassa että kuorrutteessa.

Lempparityllani Wiltonin 2D pääsi taas käyttöön, kun tein ruusupurotukset (aloita pursottaminen kuppikakun keskeltä, ei reunoilta!), ja tyttömäisyyden viimeisteli silikonimuoteilla tehdyt sokerimassarusetit. Silikonimuotti on tosi kätevä väline leipurille, joka ei ole niin kätevä käsistään, vaikka näin pieniä rusetteja tuskin kovin taitavakaan sokerileipuri saisi aikaan.

 

rusettikuppikakut_3.jpg

rusettikuppikakut_.5.jpg

rusettikuppikakut_4.jpg

rusettikuppikakut_2.jpg

Syksyiset vanilja-vaah­te­ra­sii­rap­pi­kup­pi­ka­kut

vaahterasiirappikuppikakut_4.jpg

Korjailin jo iltapäivän hämärtyessä kokeita kotona töiden jälkeen, ja sokerihammasta alkoi kolottaa todella. Selailin ihania syksyleivonnaisten kuvia netissä ja näin ihanan syksyisiä kuppikakkuja. Aloin himoita vaahterasiirappikuorrutteisia, oikein paljon vaniljalta maistuvia kuppikakkuja, ja sellaisia oli saatava.

Leivoin kauhealla kiireellä, jotta ehtisin kuvata kuppikakut ennen pimeän tuloa. Kuvien rakeisuudesta huomaa, että kiire tuli, mutta ehdinpä. Ja mikä tärkeintä, makeannälkä oli tyydytetty! Onkohan nyt myöhäistä enää aloittaa syksyfiilistelyä - vai onko joulukausi jo kovasti tekemässä tuloaan?

vaahterasiirappikuppikakut_1.jpg

vaahterasiirappikuppikakut_2.jpg

ter

vaahterasiirappikuppikakut_3.jpg

 

Sinisiä kuppikakkuja ja vauvakutsuja

babyshowerit_1.jpg

Lauantaina sain järkätä rakkaalle ystävälleni yllärinä vauvakutsut eli baby showerit. Tämä käytäntö on varmastikin rapakon takaa peräisin, ja viimeisen parin vuoden aikana vauvakutsut ovat yleistyneet kovasti. Itse halusin yllättää ihanan ystäväni kokoamalla hänen parhaat kaverinsa yhteen ja viettämällä kivan iltapäivän loppuraskauden kunniaksi.

Vauvakutsuilla perinteisesti tarjoillaan herkkuja, ja tiesin heti haluavani tehdä vaaleansinisiä ällömakeita kuppikakkuja. Lisäksi tarjolla oli mustikkajuustokakkua (ohje tulossa myöhemmin), makeisia ja suolaista syötävää kuten pastasalaattia ja patonkia levitteineen.

vaaleansiniset_kuppikakut_1.jpg

babyshowerit_.jpg

vaaleansiniset_kuppikakut_2.jpg

vaaleansiniset_kuppikakut_3.jpg

vaaleansiniset_kuppikakut_4.jpg

Nämä pahviset kuppikakkuvuoat olivat tosi käteviä - ne olivat paistokestäviä joten tein kakkuset suoraan pahvivuokiin.

Sitruunaiset mis­te­li­kup­pi­ka­kut

Kaupallinen yhteistyö: Dr. Oetker

mistelicupcakes_1.jpg

Joulu on nyt tarkalleen viikon päästä, hurjaa! Minulla alkaa huomenna myös joululoma, ja aikeissa on leipoa joulukakkuja, koristella liuta pipareita, tehdä joulumakeisia ja pakata niitä vielä opiskelijoille lahjaksi. Sitten olen osani jouluaskareista tehnyt, nimittäin tänä(kin) vuonna joulu vietetään palmujen katveessa.

Kehittelin jouluaattoon tai joulunalusaikaan sopivan joululeivonnaisen, jonka koristelu hoituu helposti sokerimassan, sopivan piparimuotin ja punaisten koristerakeiden avulla. Nämä sitruunalta maistuvat kuppikakut on kuorrutettu sitruunaisella voikreemillä, jonka päälle saa helposti aseteltua vaikka minkälaisia koristeita.

Mistelin lehdistä voi leikata myös vapaalla kädellä pienempiä. Niiden voi antaa kuivahtaa huoneenlämmössä napakoiksi tai ne voi laittaa suoraan hieman elastisina kuorrutteen päälle. Kun käyttää valmiiksi vihreää sokerimassaa, ei tarvitse myöskään sotkea elintarvikevärien kanssa. Minun täytyy myöntää, että olen hieman tykästynyt sokerimassaan koristelussa. Marsipaani on niin herkkää ja repeää helposti, kun taas sokerimassaa pystyy lämpöisissä käsissä muotoilemaan melkein loputtomiin. Käsittely on helppoa, kun käden ulottuvilla on hieman tomusokeria.

mistelicupcakes_2.jpg

mistelicupcakes_3.jpg

mistelicupcakes_4.jpg

Edellisessä koristelupostauksessa jaossa oli kolme kappaletta Dr. Oetkerin koristelupaketteja, ja paketit lähtevät tällä kertaa aikaisina joululahjoina Eeville, sinitalle ja Mintsulle! Voittajiin otetaan pikaisesti yhteyttä, onnnittelut!

Kardemummaa ja suklaata minikoossa

minicupcakes_1.jpg

Cupcaket eli kuppikakut ovat takuulla leivontamaailman sulostuttavimpia leivoksia, ja mikä muu voisi olla niitä söpömpää kuin minikokoiset kuppikakut! Kaikki on aina pienessä koossa söpömpää, ja niin ovat myös nämä kardemummalta ja tummalta suklaalta maistuvat kuppikakut. Tämä leivonnainen on makunsa ja ulkonäkönsä puolesta tarpeeksi hienostunut vaikka minkälaisiin illanistujaisiin.

Minulla on jo hetken ollut Wiltonin 24-koloinen muffinivuoka, ja minikokoiset kuppikakut syntyvät noin samankokoisella reseptillä kuin normaalitkin, ja sinun tarvitsee vain vähentää paistoaikaa. Helppoa!

minicupcakes_2.jpg

minicupcakes_3.jpg

 

Sitruunaiset kuppikakut paistetut munat -viboilla

sitruunakuppikakut_paistetutmunat_1.jpg

Hihii, kenellä tuli näistä heti ensimmäisenä Haribon paistetut munat -vibat? (Älyttömän hyviä karkkeja muuten!) Näin tämän tyylisiä kuppikakkuja joskus Hummingbird Bakeryn Instagramissa, mutten milloinkaan löytänyt ohjetta näihin herkkuihin. Nyt pääsiäisen alla paistetut munat -kuppikakut palasivat taas mieleeni, koska minua ei suoraan sanottuna ollenkaan nappaa nyt piiperrellä mitään pupun tai tipun muotoista. Näistä tulee jotenkin etäisesti ja parin aasinsillan kautta pääsiäinen mieleen - pääsiäisenä maalataan munia, joista taas tulee mieleen paistetut munat. Maultaan nämä kuppikakut ovat ihanan sitruunaisia ja keväisiä, ja mikä sopisikaan paremmin pääsiäiseen.

Tein näihin sitruunatahnan eli lemon curdin itse ja käytin tätä luotto-ohjetta. Tein vain puolikkaan annoksen, ja sitruunatahna jähmettyi valmiiksi jo ihan parissa minuutissa! Eipä ollut siis suuri vaiva lemon curdin itse tekemisessä, ja kun huvikseni vielä vertasin kaupan versiota itse tehtyyn, ero sekä värissä että maussa oli uskomattoman selvä. Suosittelen siis tekemään sitruunatahnaa itse, jämät voit syödä vaikka pääsiäisrahkan seassa.

Suuri kiitos muuten arvontaan osallistuneille! Emman kirja on arvottu yhdelle onnekkaalle, johon olen ottanut jo henkilökohtaisesti yhteyttä. Oli mahtava lukea, mitä te kaikki aiotte leipoa pääisiäisenä: jos joku suunnittelee leipomista vielä viikonloppuna, käykääpä täältä kommenttiboksista katsomassa ideoita. Tosi moni aikoo ainakin tehdä jotakin hedelmäistä juustokakkua, jotakin sitruunaista leivonnaista tai kinderpiirakkaa. Enkä ollut näemmä ainut joka leipoo kuppikakkuja! 

sitruunakuppikakut_paistetutmunat_2.jpg

sitruunakuppikakut_paistetutmunat_3.jpg

4v_1_pieni.jpg

Minä ja ikioma pääsiäispupuni Urho toivotellaan oikein herkullista pääsiäistä kaikille, me ainakin aiotaan ottaa rennosti. 

Va­nil­ja­kup­pi­ka­kut mus­tik­ka­kuor­rut­teel­la

mustikkacupcakes_1.jpg

Nyt seuraa lisää viikonlopun juhlien herkkuja! En meinannut osata päättää mitä tekisin juhliin tarjottavaksi, mutta kaupassa huomasin kuivahedelmähyllyllä purkin mustikkajauhetta (puolukka- ja mustaherukkajauhojen vieressä). Olen jo aikaisemmin miettinyt, että mustikkajauhetta voisi helposti käyttää leivonnassa: pannareissa, kakkutaikinassa ja vaikka fugdessa. Kuorrutteisiinkin jauho sopii hyvin, koska nestemäisenä lisätty mustikka tekee esimerkiksi kuppikakkukuorrutteesta ikävän löysää. Jauheesta tuli myös kivan luonnollinen väri, jota voi toki vahvistaa sinisellä tai punaisella elintarvikevärillä. Kannattaa käyttää geelimäistä väriä, koska tämä tuorejuustokuorrute on jo sellaisenaankin varsin pehmeää.

Mustikkajauhe maksoi Stockmannilla 8 euroa, mikä on tietysti ihan järkyttävästi, mutta katsoisin että yksi purkki kestää käytössäni melko kauan... ellen intoudu lisäilemään mustikkajauhetta smoothien ja puuronkin sekaan. Niihin voi kuitenkin helposti laittaa tuoretta mustikkaa!

mustikkacupcakes_3.jpg

mustikkacupcakes_2.jpg

Keväiset sitruuna-uni­kon­sie­men­kup­pi­ka­kut

sitruuna_unikonsiemenkuppikakut_1.jpg

En ymmärrä, miten tällainen vanha ohje on jäänyt joskus julkaisematta! Nämä kuppikakut nimittäin ovat melkein kuin minun leivontatyylini ruumiillistuma: rakastan sitruunaisia, helppoja leivonnaisia joissa on jokin pieni juju, tässä tapauksessa söpöt unikonsiemenet. Olen aikaisemmin tehnyt myös mm. lemon curdilla täytettyjä sitruunaisia unikonsiemenkeksejä, joita voisin kuvitella tekeväni vaikka loppukeväästä häämöttäviin valmistujaisjuhliini.

Tämä ohje sopii jaettavaksi mielestäni juuri nyt, kun olemme saaneet nauttia parista todella aurinkoisesta päivästä. Mikään ei ole yhtä ihana ääni keväisin kuin sulavan lumen solina, ja parina päivänä jopa aurinkolasit olisivat olleet tarpeen. Tunnelmoidaan yhdessä saapuvaa kevättä vaikka näiden keväisten kuppikakkujen avulla! 

sitruuna_unikonsiemenkuppikakut_2.jpg

sitruuna_unikonsiemen_cupcakes.JPG

Juttusarja 1/4: Lempityllani

Olen jo kauan pyöritellyt päässäni ideaa juttusarjasta, jossa kävisin läpi leivonnan perusteita osa-alue kerrallaan. Vaikken olekaan leivonnan ammattilainen ja kotileipurinakin omasta mielestäni melkoinen vasta-alkaja, olen lähtenyt nollasta ja opetellut leivontaa erehdysten ja onnistumisten kautta. Kun olin vasta innostunut leivonnasta, olin eniten kiinnostunut hyvien reseptien ja kirjojen löytämisestä sekä reseptien testaamisesta, mutta nykyään olen koko ajan enemmän kiinnostunut omien reseptien kehittelemisestä ja erilaisista tekniikoista. Koristeluasioissa (sokerimassat, marsipaanit, kuviokaulimet…) olen täysin noviisi, enkä tiedä onko minulla kärsivällisyyttä lähteä koskaan perehtymään asiaan sen tarkemmin. Tarkoitus on siis jakaa omia, hyväksi todettuja vinkkejä tällaiseen perusleivontaan, jota minäkin harjoitan.

Ensimmäinen osa käsittelee vähän hassusti pursottamista ja lempitylliani, ja ajattelinkin aluksi ajoittaa tämän jutun vasta muiden jälkeen. Minulle tuli kuitenkin kommentiboksiin kysymys aiheesta ja olen kirjoittelut vähän aikaa sitten kuppikakuista muutenkin, joten kirjoitus tulee nyt enemmän tai vähemmän luonnollisesti tähän väliin. Seuraavat kolme juttua käsittelevät leivonnan perustarvikkeita, perusraaka-aineita ja mittaamista sekä mittayksiköitä.

kuorrute_17_pieni.jpg

Cupcaket eli kuppikakut ovat olleet esillä jo pitkän aikaa, ja teen melko usein kuppikakkuja niiden helppouden ja varioitavuuden takia. Vaikka leivokset on mielestäni helppo valmistaa, ne ovat kuitenkin näyttäviä ja sopivat hienompaankin juhlaan. Kuppikakuissa tärkeintä on mielestäni kuorrutus, ja olenkin julkaissut aikaisemmin ohjeen sekä cookies and cream -kuorrutteeseen että kinuskikuorrutteeseen. Kuorrutuksen lisäksi yhtä tärkeää on kuitenkin pursottaminen, joka antaa ulkonäöllisen loppusilauksen leivokselle. Kun itse olin vasta-alkaja kuppikakkujen kanssa, tuskailin ohjeille, joissa ei yleensä kerrota kauheasti itse pursottamisesta. Eipä auta aloittelijaa kauheasti, kun ohjeessa lukee "pursota kuorrute leivosten päälle" ja kun omalla, kaupan pursotuspussien mukana tulleella muovipursotinterällä ei "ihan" pääse yhtä kauniiseen lopputulokseen kuin mitä ohjeen kuvien perusteella olisi toivonut. Olen sittemmin kasvattanut tyllakokoelmaani ja katsonut Youtubesta lukemattoman määrän pursotusvideioita, ja haluan siis kertoa teille omista lempityllistani. Eikö kuulostakin lohduttavalta, jos sanon että neljällä tyllalla pääsee mainiosti pidemmälle kuin alkuun?

kuorrute_11_pieni.jpg

kuorrute_13_pieni.jpg

Tyllat ylhäältä alas: Wilton 4B, Wilton 2D, iso ympyrätylla, iso tähtitylla (Städter 14 mm)

kuorrute_16_pieni.jpg

Ensimmäinen tyllahankinta on selkeä: iso, avoin tähtitylla. Minulla on Städterin 14-millinen tylla, jossa on kuusi sakaraa ja joka vastaa suosittua Wiltonin 1M-tyllaa. Ostin oman Städterini Tampereen Kakkuateljeesta ja suosittelen kyllä lämpöisesti Städter-merkkisiä tyllia. Wiltonin tyllat ovat myös mahtavia, mutta mielestäni Städterin (ja muum merkkiset) terät pysyvät kertakäyttöisessa pursotinpussissa paremmin paikoillaan ilman liitintä. Isolla tähityllalla saa klassisen pursotuksen: aloita pursottaminen leivoksen reunalta, pursota myötäpäivään kohti keskustaa tasaisella paineella. Juuri ennen kuin aiot viimeistellä pursotuksen, vähennä painetta ja lopuksi lakkaa puristamasta pursotinpussia.

kuorrute_9_pieni.jpg

Minä itse käytän ehkä eniten Wiltonin 2D-tyllaa, jolla saa sekä ruusupursotuksen tai nätin perinteisemmän pursotuksen (esim. täällä). Jos haluat tehdä ruusupursotuksen, aloita pursottaminen leivoksen keskeltä, ei reunalta. Pursota myötäpäivään (ainakin minulle luonnollisempaa) ja taas vähennä painetta pursottamisen loppuvaiheilla. Viimeistele pursottus leivoksen reunaan nätisti. Unelmanani on joskus kuorruttaa kokonainen täytekakku 2D-tyllalla niin, että kakku näyttää olevan täysin ruusujen peitossa.

kuorrute_8_pieni.jpg

Uusin tyllani on Wiltonin 4B (siis mistä nämä nimet oikein tulevat?), jota kutsutaan myös nimellä french tip. Tämä tylla on todella monikäyttöinen, ja näissä kuvissa olen tehnyt perinteisen ja mielestäni tosi tyylikkään simpukkamaisen pursotuksen, joka aloitetaan leivoksen reunalta ja päätetään keskelle. 4B:llä voi tehdä myös suihkuhattutyylisen pursotuksen tai vaikka ison hörselöpursotuksen. Suosittelen kurkkaamaan linkin, jossa I am Baker -blogin kirjoittaja Amanda esittelee neljä erilaista pursotustapaa 4B:lle.

kuorrute_15_pieni.jpg

Viimeinen ja ehkä vähiten käytössäni oleva tylla on suuri ympyrätylla, jonka reiän halkaisija on reilu 1 cm. En tiedä, minkä merkkinen tämä tylla on, koska olen ostanut sen jo kauan sitten, mutta sitä vastaa Wiltonin 2A. Tällä tyllalla saa todella perinteisen ja yksinkertaisen kuorrutuksen, mutta monesti käytän ympyrätyllaa myös esimerkiksi leivosten täyttämiseen ja macaronien pursottamiseen. 

Nyt kun tyllista on ollut puhetta, voisi samalla mainita jotakin pursotinpusseista. Minulla on kankainen pursotinpussi, mutten koe sitä kauhean hygieniseksi vaihtoehdoksi. Pussi on hieman värjäytnyt ja epämiellyttävän näköinen, joten ostan ihan tavallisesta ruokakaupasta kertakäyttöisiä pursotinpusseja. Pesen ne tosin melkein aina käytön jälkeen, ja niiden puhdistaminen on jotenkin paljon helpompaa kuin kankaisten pussien. Lisäksi jos haluaa eri värisiä pursotuksia, kannattaa kankaisen pussin lisäksi olla kertakäyttöisiä aina kotona.

Mikä pursotuksista on mielestäsi nätein? Vai tykkäätkö mieluummin vain levittää kuorrutteen kuppikakun päälle?

Cookies and cream -kuorrute kuppikakuille

cookies_and_cream_kuorrute_3_pieni.jpg

cookies_and_cream_kuorrute_6_pieni.jpg

Olen makumieltymyksiltäni hieman ristiriitainen tyyppi. Toisaalta tykkään hienostuneista, puhtaista ja luonnollisista mauista, ja tällaiselle tuulelle sattuessani valitsen kahvilassa esimerkiksi Earl Grey -teen ja skonssin. Jäätelökioskilla tällaisella tuulella valitsisin luultavasti vaniljajäätelön (tiedän, boring) tai pistaasijäätelön. Minussa on kuitenkin toinen puoli, joka heittäytyy villiksi strösseleiden kanssa, pursottaa viiden sentin kerroksen kermavaahtoa tahmean mutakakun päälle ja tunkee kolmea erilaista suklaata keksitaikinaan.

Kun olen tällaisessa jenkki-strösseli-tuplasuklaa-kermavaahto-olotilassa, hullaannun kaikesta, missä lukee cookies and cream. Cookies and cream -jäätelöä saa ainakin Minetti-jäätelökioskilta, ja kuinkahan monta palloa kyseistä jäätelömakua tuli viime kesänä syötyä? Pitkään haaveena on ollut tehdä myös cookies and cream -juustokakkua, kuinka ihanan överiä! Nyt tällä kertaa kuitenkin halusin tehdä söpöjä vaniljaisia kuppikakkuja, joiden päällä on reilu kerros cookies and cream -makuista tuorejuustokuorrutetta ja kirsikkana (tai keksinä) kakun päällä Domino-keksi. Tyylikästä? Ei sinne päinkään, mutta juuri täydellistä jälkimmäisenä kuvailemaani olotilaan.

Tuorejuustokuorrutteen kanssa on muuten aina hieman säätämistä, kun pursotettavan koostumuksen saavuttamiseksi pitää laittaa aika paljon tomusokeria, jota muuten ei välttämättä tarvitsisi niin paljoa. Voi-tomusokerikuorrute (buttercream) on paljon jämäkämpää kuin tuorejuustokuorrute, mutta pidän jälkimmäisen mausta huomattavasti enemmän. Nyt kun kuorrutteen sekaan tuli murskattua Domino-keksiä, rakennekin muuttui hieman jämäkämmäksi ja pursotusystävällisemmäksi.

cookies_and_cream_kuorrute_2_pieni.jpg

Maailman syksyisimmät kuppikakut

pumpkinspice_cupcakes_3.jpg

Kun selailee amerikkalaisia leivontasivustoja näin syksyllä, ei voi olla törmäämättä kaikkeen pumpkin spice -alkuiseen. On pumpkin spice -lattea (Starbucksin suosittu syksymaku), pumpkin spice -kakkua ja pumpkin spice -fudgea. En ole hetkeen tehnyt kuppikakkuja, ja halusin kokeilla miten kurpitsasose toimii cupcake-taikinassa. 

Jenkeissä, ja ilmeisesti jossakin täällä Suomessakin, myydään esimerkiksi Libby's-merkkistä valmista kurpitsasosetta säilykkeenä, mikä tietysti helpottaa leivontaa kovasti. Itse en löytänyt mistään muuta kuin kurpitsapikkelssiä ja tuoretta kurpitsaa, joten ei auttanut muuta kuin tehdä omat kurpitsapyreet. Suomessa kurpitsaa käytetään muutenkin todella vähän, vaikka kyseessä onkin todella monikäyttöinen ja hyvän makuinen vihannes. Ostin muuten melkein puolitoista kiloa painavan kurpitsan, josta tuli vain vajaa 400 g kurpitsapyreetä, vaikka olin valmistautunut säilömään kauhean määrän kurpitsaa... Jos teet kuitenkin kerralla isomman satsin kurpitsapyreetä, voit tehdä siitä lisäksi mm. amerikkalaista kurpitsapiirakkaa.

pumpkinspice_cupcakes_2.jpg

pumpkinspice_cupcakes_4.jpg

Olin todella tyytyväinen näihin kuppikakkuihin: taikinaosuus on mausteinen ja mehevä, ihanan syksyinen. Kurpitsa maistuu aika hentoisesti mutta antaa erityisesti kostetutta taikinaan. Kuorrute on hyvin makea ja sopii jotenkin todella hyvin kurpitsan ja mausteiden makuihin. Tulos oli toisin sanoen maailman syksyisimmät kuppikakut ikinä! Käytin kuppikakkujen taikinaan Martha Stewartin ohjetta pienin muutoksin.