KATSOMASI RESEPTIT

Burgundinpata Hirvestä

hirvi burgundinpata.jpg

Syksy on selvästi saapunut vaikka olemmekin saaneet nauttia yllättävän lämpimistä ilmoista. Syksyn tullen etsin aina kirjahyllystä yhden suosikkikeittokirjoistani: Ranskalaisen keittön salaisuudet. Keittokirjan yksi kirjoittajista oli Julia Child. Kattavan keittokirjan parasta antia omasta mielestäni ovat pataruoat.

Syksyn ja talven viikonloppuihin kuuluu meidän perheessämme ehdottomasti pataruoat. Pata uuniin ja ulos muutamaksi tunniksi ulkoilemaan. Kotiin tullessa on vastassa mahtavat tuoksut ja höyryävän kuumaa herkullista ruokaa.

Luen paljon keittokirjoja, ruokalehtiä ja ruokablogeja, mutta hirveän harvoin noudatan reseptejä. Lähinnä vain kerään ideoita ja inspiraatiota omiin kokkailuihini.

Tälläkään kertaa en siis noudattanut orjallisesti Boeuf bouguignon ohjetta. Lihaksi valikoitui appiukolta saatu hirvenpaisti ja herkkusienet korvasin suppilovahveroilla, joita on kuuleemma metsät pullollaan juuri tällä hetkellä. Flunssan kourissa kätvistellessä ei tullut lähdettyä metsään vaan suppikset hain torilta. Torilla oli tarjolla ihanan näköisiä palsternakkoja, joten niitä tuli myös ostettua ja yksi päätyi pataankin.

Resepti on monivaiheinen, mutta sitä kannattaa noudattaa. Maku palkitsee kaiken vaivannäön. Lopputuloksena oli nimittäin paras hirvipata, mitä meidän perheessämme on nautittu.

burgundinpata resepti.jpg

 

Sup­pi­lo­vah­ve­ro­keit­to

suppilovahverokeitto.JPG

Syksyn myötä perheemme lauantai aamupäivän perinteeksi on tullut suunnata kohti toria, jos vain satumme kotosalla olemaan. Meiltä on noin kymmenen minuutin kävelymatka torille, joten perheen pieninkin jaksaa hyvin matkan kävellä. Torilta valitsemme usein parhaimman näköiset kasvikset, josta valmistamme lounasta kotona. Torilla asioinnin jälkeen piipahdamme usein myös matkan varrella sijaitsevassa lasten suosikkileikkipuistossa. Saa nähdä jatkuuko lauantai perinne myös kunnon pakkasten saapuessa.

Viime viikonloppuna kävin torilla tyttöjen kanssa. Osuimme sattumalta paikalle sopivasti joulukadun avajaiskulkueen alkaessa. Lapset olivat innoissaan, mutta ainakaan itse en vielä oikein joulun tunnelmaan päässyt. Olihan Joulupukin reen alla pyörätkin... Torin valikoimaa tutkiessamme suppikset näyttivät vastustamattomilta. Kylmän viiman iskiessä kasvoihin näin sieluni silmin kulhollisen höyryävän kuumaa suppilovahverokeittoa kädessäni. Lounas oli siltä seisomalta suunniteltu valmiiksi.

Suppikeittoa en ole lapsille aiemmin tarjonnut ja yllätyksekseni keitto maistui erinomaisesti kaikille, jopa nirsolle kuopukselle. Kuopus, joka usein istuu ruokapöydässä temppuilemassa pitkänkin tovin söi kulhollisen suppiskeittoa hetkessä. Parempaa kohteliaisuutta ei olisi kokki voinut saada.

suppiskeitto.JPG