KATSOMASI RESEPTIT

Barcelonan terkut!

fannikaneli-barcelona.JPG

Moikku Barcelonasta! Me karattiin tänne kevätlomalle. Ja kevät täällä tosiaan onkin, tai oikeastaan suomalaisen mielestä kesä. Lämpömittari keikkuu parissakymmenissä ja tuulikin on yllättävän lempeä.

Me ollaan nautiskeltu lämmöstä ja hörpitty terassilla vermuttia aperitivon aikaan ennen illallista. Ohjelmassa muuten meillä on ollut tapakset, tapakset ja tapakset. Super rentouttavaa.

Lomaterkuin,

-Tiina

fannikaneli-barcelona-7.JPG

fannikaneli-barcelona-2.JPG

fannikaneli-barcelona-11.JPG

fannikaneli-barcelona-5.JPG

fannikaneli-barcelona-4.JPG

fannikaneli-barcelona-3.JPG

fannikaneli-barcelona-6.JPG

fannikaneli-barcelona-12.JPG

fannikaneli-barcelona-8.JPG

fannikaneli-barcelona-9.JPG

 

Syksyinen mökkireissu

mokki-syksy-2-fannikaneli.jpg

Samalla kun aurinkoinen syyskuu kääntyy lokakuuksi, tämän vuoden mökkikausi alkaa olla ohi. 

Kävin B:n kanssa jo aika syksyisellä mökkireissulla. Järvi oli tyyni, mutta vesi jo vilpoista. Lehdet tipahtelevat ihan kuin parvissa puista maahan. Saunamökin makuuhuoneen patteri hohki kuumaa, ja piti meidät vielä lämpöisenä yön yli.

Päivällä kokkailtiin vielä viimeisen kerran ulkona. Tehtiin yhdessä porukalla pizzaa, ehkäpä parasta mitä olen koskaan itse tehnyt! Kokeilimme ensimmäistä kertaa pizzauunia - ja hauska projekti tuo pizzan paisto olikin! Kirjoitan blogiin lisää uunin kokeilusta ja meidän suosikki pizzataikinasta pian.

Sauna tuntui koleassa ilmassa erityisen nautinnolliselta, vaikkei uimaan enää uskallettukaan. Löysimme muuten kesällä uuden suosikkioluen, joka on tehty mökin läheisessä panimossa. Kerron teille tarkemmin tuosta löydöstä seuraavassa jutussa! Hyvä olut ja kiireetön saunailta tekivät terää kaupungin hulinan jälkeen.

On tämä paikka vaan niin rakas. Kesällä se on voittamattoman upea, oma pieni maailma. Syksyllä siinä on oma viehätyksensä. Rauha ja pieni haikeus. Viimeinen yö nukuttu mökkimaisemissa tältä vuodelta. Kiitos mahtavasta kesästä!

mokki-syksy-4-fannikaneli.jpg

mokki-syksy-5-fannikaneli.jpg

passi-olut-2-fannikaneli.jpg

mokki-syksy-fannikaneli.jpg

mokki-syksy-3-fannikaneli.jpg

 

Mök­ki­ter­vei­set!

IMG_8851.JPG

Täällä nautiskellaan kiireettömistä mökkipäivistä. Välillä sataa ja jyrisee, mutta mukaan on mahtunut muutama kesäisen lämmin päiväkin.

Pihamaan keittiöpuutarha on pärjännyt yllättävän hyvin koleasta heinäkuusta huolimatta. Tomaatti puskee satoa parhaiten. Mangoldi ja kesäkurpitsa, molemmat kasvavat mallikkaasti. Pikku hiljaa yrttilän asukitkin saavat kasvuvaihteen päälle. Aurinkoa toivotaan lisää - niin kasvimaalle kun meille laiturin nokasssa kirjoja lukevillekin!

Mökin keittiö on paras paikka simppeleille kokkailuille. Aamupalaa on aikaa tehdä rauhassa joka aamu koko porukalle. Tyynenä iltana päätettiin tyrkätä vene vesille ja onkireissun jälkeen ahvenet kipristelivät pannulla iltapalaksi. Kävin eilen B:n kanssa talsimassa metsässä ja illalla syötiin kanttarellipastaa ja mustikkapiirakkaa. Aikaa on ollut muutaman uuden reseptin kehittelyllekin. Tällaisessa paikassa ruokaideat syntyvät ihan eri tavalla kun kaupungissa. En malta odottaa, että pääsen jakamaan teidän kanssa uusimman ohjeen ihanille muru-mustikkamuffinsseille!

Näin se vaan on, mökkielämä tekee onnelliseksi.

IMG_8531.JPG

IMG_8932.JPG

IMG_8747.JPG

IMG_8726.JPG

IMG_8968.JPG

IMG_8955.JPG

 

TallennaTallenna

Loma Toscanassa

IMG_7854.jpg

Muutaman Rooman päivän jälkeen oli mukavaa suunnata maaseudun rauhaan. Toscana on meille, heti kesämökin järvimaiseman jälkeen, oman tuntuista sielunmaisemaa. Aina kun edellisestä reissusta on kulunut muutama kuukausi, alkaa mieli jo vaeltelemaan takaisin sinne (ja lentolippujen hakukoneeseen).

Suuntasimme viime lokakuusta tuttuihin maisemiin Toscanan eteläosaan Maremmaan. Me löydettiin sieltä nimittäin viime syksynä kukkuloiden keskeltä vanhalle oliivitilalle rakennettu pieni locanda. Muutama huone, unelmien uima-allas, kasvihuoneeseen rakennettu ravintola ja pienen pieni spa.

Avaan aamulla sängyn viereisen ranskalaisen parvekkeen oven ja kuuntelen linnunlaulua. Tarjoilija tuo meille altaalle yllätyksenä Aperol Spritzit, juustoja ja hunajaa. Viinilistan vaihtoehdoista suurinosa tulee 50 kilometrin säteeltä, viinipullon seuraksi saamme keittiön tervehdyksenä korin friteerattuja vihanneksia. Parvekkeelta näkyy juuri se Toscana, jonka kuvittelee mielessään. A little piece of heaven.

 

Jos matkaat eteläiseen Toscanaan, koe ainakin nämä

Capalbio - Söötti keskiaikainen kylä aivan rannikon lähellä. (Kylän ympäröivän muurin voi kiertää kävellen, jos uskaltaa!) Pienestä paikasta löytyy useita ihanan toscanalaisia ravintoloita.

Viinitilat - Piipahda ainakin muutamalla viinitilalla ja tee laukkuihin tilaa muutamalle tuliaispullolle. Alueen lempeä mikroilmaston sanotaan tuovan punaviineihin pehmeyttä. Nappaa mukaan ainakin yksi hyvä pullo Toscanan tunnetuinta viiniä, Chianti Classicoa.

Porto Ercole - Orbetellosta ajellaan Porto Ercolen suuntaan kaunista siltareittiä. Porto Ercolen sataman vierailun jälkeen kannattaa suunnatan ylös kukkukoille, josta löytyy luostari. Sen edustalta avautuu upeat näkymät Toscanan archipelagona tunnettuun maisemaan.

Sunnuntaiajelu - Tee päivän autoreissu Toscanan kukkoloita seuraillen, maatilojen ja rypäletarhojen ohi. Ilman kiirettä ja ex tempore pysähdyksillä. Me päädyttiin pysähtymään kuumilla lähteillä Saturniassa - ja kastautumaan noihin luonnon uskomattomiin mineeralialtaisiin!

Pitigliano - Pienenä Jerusalemina tunnettu kaupunki, jonka perusta on kaiverrettu kallioon, kukkalan päälle tietystikin. Sen juuret yltävät aina 3 500 vuoden taakse. Jo automatka tänne on elämys. 

 

Loma teki tehtävänsä. Ja Italia, se tekee aina tehtävänsä. Ajatukset on lempeitä. Ympärillä näkee mahdollisuuksia. Elämää katselee taas vähän uudesta kulmasta - lämpöisillä Toscanan väreillä sävytettynä.

IMG_7658.jpg

IMG_7611.jpg

IMG_7618.jpg

IMG_7667.jpg

IMG_7671.jpg

IMG_7679.jpg

IMG_7865.jpg

IMG_8008.jpg

IMG_7754.jpg

IMG_7944.jpg

IMG_7951.jpg

 

Ensin oli Rooma

IMG_7331.jpg

Capresesalaatin jälkeen ajattelin jatkaa Italian väreissä. Me otettiin pieni irto-otto arjesta Italiassa - ensin muutama päivä Roomassa ja sitten Toscanan maaseudulla.

Toscanassa me ollaan reissattu viime vuosina enemmänkin, mutta Rooma, siellä me oltiin nyt ensimmäistä kertaa. Ja olipa se upea - useammalla tavalla kun osasin odottaa. Ne kadut, suihkulähteet, pikkukuppilat - Roomassa paljastuu kadun kulman takaa aina jotain erityistä.

Aikamatkoja kauas menneeseen ja trattorioita, joiden ruoka sulattaa sydämen. Auringonlaskuja aukion rakennusten taakse, Aperol-lasillinen kädessä.

Tässä Rooman tunnelmia ja muutama ravintola, joihin on helppo ihastua.

 

Rooman ravintolasuositus x 3

 

Antica Birreria Peroni

Ensimmäinen pöytä, johon istahdimme Roomassa (todella nälkäisinä) oli tämän birrerian nurkkapöytä. Kun ruokalista on niin yksinkertainen, että ymmärrän sen italiaksikin, tietää että on oikeassa paikassa. Ravintolalla on pitkä ja värikäs historia jo vuodesta 1906 saakka. Ravintolasalin täytti lounasaikaan pukumiehet läheisistä pankeista ja toimistoista. 

Tarjoilija viittoi ja pyysi tulla katsomaan takana olevaa lasitiskiä: haluatteko näitä gorgonzola-munakoisorullia? Entäpä näitä makkaroita? Tomaattileipää? Si si. Tilasin loman alkuun jostain syystä yllätyksekseni oluen. Se ei yleensä koskaan ohita viiniä - ei sitten koskaan. Mutta oltiinhan nyt birreriassa. (Kiitos suosituksesta, Anna!)

Via S. Marcello 19, anticabirreriaperoni.net

 

Colline Emiliane

Ennen matkaa me tehtiin vain yksi pöytävaraus - se oli tänne vaatimattomasti sivukujalla pilkottavaan ravintolaan. Ikkunasta näkyi muutama pöytä. Ihan mukavalta näyttää, ajattelin. Ja sitten näin pienen keittiön, jonka keskellä oli vanha puinen pöytä jauhon peitossa. Näytti ihan kuin nonna olisi juuri lähtenyt sen äärestä pastoja pyörittelemästä. Ihastus ensisilmäyksellä ei osoittautunut vääräksi. Välitön tunnelma. Upeat käsintehdyt pastat. Maltillisen simppelit maut. Huolella valittu viinilista. Ja maukas paikan erikoisuus, giambonetto di vitella, maidossa haudutettu vasikanpotka.

Ravintolaan oli jono ja yrittäjiä ilman pöytävarausta - ainakaan sinä iltana ei olisi mahtunut mukaan ilman varausta. Onneksi B soitti sen siis etukäteen ja valinnut meille myöhemmän kattauksen (21:30) - aikaisempi kattaus tehdään turisteja silmällä pitäen muutama tunti aikaisemmin. Matkalla pitää ehdottomasti syödä italialaisittain myöhään! Tarjoilija kertoi lopuksi, että heillä on käynyt syömässä useita suomalaisia - heti yhden suomalaisen matkailulehden kirjoituksen jälkeen. Pyysi kiittämään tuosta jutusta - lupasin välittää viestin. (Kiitos suosituksesta, Mondo!) Illallinen oli yksi matkan parhaista. Pasta osaa olla sitten ihanaa.

Via degli Avignonesi 22, pöytävaraus suositeltavaa +39 06 481 7538

 

Taverna dei Fori Imperiali

Colosseumia oli helppo ihailla tuntikaupalla niin, että lounasaika meinasi mennä ohi. Lyhyen kävelymatkan päästä löytyy kotoisa taverna, joka sisustusta myöden niin italialainen kun osaa olla. Talon viiniä tilataan lounaalla 1/2 litran karahveissa ja listalta löytyy niin tunnettuja italialaisia kuin tarkemmin roomalaisiakin klassikkoja. Oma suosikkini nyt ja aina on cacio e pepe -pasta. Sen täydellinen tasapaino pecorinojuuston, öljyn ja reilulla kädellä lisätyn mustapippurin kanssa on lyömätön.

Via della Madonna dei Monti 9, latarvendeiforiimperiali.com

IMG_7377.jpg

IMG_7387.jpg

IMG_7512.jpg

IMG_7340.jpg

IMG_7519.jpg

IMG_7580.jpg

IMG_7320.jpg

 

Cantuccini ja Vin Santo

cantuccini-vinsanto-fannikaneli.jpg

Paras jälkiruoka (ehkä ikinä) on lautasellinen Cantuccini-keksejä ja lasillinen Vin Santo -jälkiruokaviiniä. Ne maistuvat vielä aavistuksen paremmilta toscanalaisen maiseman kera.

Tämä mutkaton jälkkärilautanen on täydellinen valinta syysviikonlopuksi. Toscanalaiset mantelikorput kastetaan makean rusinaiseen viiniin ja nautiskellaan rennon aterian päätteeksi.

Piipahda ostamassa Alkosta Vin Santo, ja kaupan keksihyllyltä cantuccineja (tai tee itse biscotteja). Vin Santo sopii ihanasti myös tiramisuun. Miksei siis ostaisi samalla tarpeet toiseenkin italilaiseen jälkkäriin...

Rentoa viikonloppua!

 

Mustikoita mökkimetsästä

IMG_3589.JPG

Terkut mökiltä! Vaikka sadetta ja pilvimuhkuja taivaalla riitti ihan liiaksikin näin heinäkuulle, niin mustikat kypsyivät kun kypsyivätkin! Mökin ympäriltä metsästä kerättiin ensimmäiset marjat emalikannuun. Siitä ne päätyi mustikkapiirakan päälle.

Ihastuin Maku-toimituksen Emilian reseptiin, jossa mustikat kellivät ihanassa täytteessä. Ranskankermaan sekoitetaan kananmuna ja sokeri - unohtamatta ripausta vaniljaa. Kaadoin täytteen taikinan päälle vuokaan ja ripottelin päälle juuri kerätyt mustikat. Ai niin, taikinasta puheenollen, sekin oli huippu helppo ja syntyi mökkikeittiössäkin nopsasti puulusikalla sekoittaen. Piirakka oli viime viikon suosituin resepti Maku.fissa, eikä suotta!

Seuraavana päivänä meidän piti poimia mustikoita lisää. Piirakka oli niin hyvää, että sitä haluttiin heti lisää! Lisäsin toiseen versioon mukaan myös muutaman mansikan. Iso sydän, tämä on kyllä kesän paras marjapiirakka!

IMG_3614.JPG

FullSizeRender.jpg

 

Risteillen Tukholmaan

Kaupallinen yhteistyö: Silja Line

 

Aamiaisen näköala ei ollut ollenkaan hassumpi aloitus lomapäivälle. Risteilimme B:n kanssa Silja Symphonylla Tukholmaan rentouttavalle minilomalle. Laivalla alkanut ruokamatka jatkui Tukholman keskustaan, jonne matkustimme näppärästi metrolla.

silja-nakymat-fannijakaneli.jpg

Gärdet-metropysäkki on pienen kävelymatkan päässä satamasta ja ostimme päivälipun, jolla oli helppo liikkua pitkin kaupunkia. Laiva saapui satamaan mukavaan aikaan puoli kymmeneltä, joten olimme kaupungilla jo hyvissä ajoin aamupäivällä.

Ensimmäisenä suuntasimme Fotografiska-valokuvamuseoon. Olin halunnut käydä siellä jo kauan, ja halusin erityisesti nähdä nyt keväällä avatun Nick Brandtin valokuvanäyttelyn. Paikka on todella vierailun arvoinen - kiersimme näyttelyitä viipyillen muutaman tunnin. Yläkerrassa on myös kiva kahvila, joka on juuri sopiva pienelle hengähdystauolle.

fotografiska-fannijakaneli.jpg

tukholma-fotografiska-2-fannijakaneli.jpg

Vaikka aikaa Tukholmassa olikin ainoastaan yksi päivä, siihen mahtui paljon ja ennätimme myös kahteen ravintolaan. (Matkalla täytyy syödä niin useassa paikassa kun ehtii!) Menimme ensin kevyelle lounaalle Taverna Brilloon. Rennon moderni ravintola oli täynnä ihania nurkkauksia, pieniä sopukoita, terassikulmauksia, pöytäryhmiä - ja löytyipä sieltä myös delitiski, miniatyyri kukkakauppa ja jäätelöbaari!

tarverna-brillo-seina-fannijakaneli.jpg

taverna-brillo-fannijakaneli.jpg

taverna-brillo-3-fannijakaneli.jpg

taverna-brillo-2-fannijakaneli.jpg

tarverna-brillo-terassi-fannijakaneli.jpg

Kävelimme Södermalmin alueella, jossa oli paljon kivoja kauppoja meidän molempien makuun. Kahviloissa ja terasseilla oli paljon sunnuntaita viettäviä tukholmalaisia, ja sadekin malttoi pysyä poissa koko päivän ennustuksista huolimatta.

Tukholman parhaat lautaselliset söimme ehdottomasti Richessa. Riche löytyy samalla tavalla Södermalmista niin kuin Taverna Brillokin. Heti kun astuimme ravintolaan sisään, sanoin B:lle, että tämä on meidän rafla! Listalta löytyi vaikka kuinka monta ruotsalaista klassikkoa, ja meidän molempien teki mieli maistaa ravintolan kuuluisaa toast skagenia. Eikä päätös ollut ollenkaan virhe. Lasillinen kylmää roseeta ja paras toast skagen, minkä olen koskaan syönyt. (Iso kiitos suosituksesta, ihana Inke!)

riche-toastskagen-2-fannijakaneli.jpg

tukholma-riche-fannijakaneli.jpg

Silja Line tarjoaa Helsinki-Tukholma-Helsinki reitin lisäksi myös toisenlaisen vaihtoehdon, kiertoristelyn. Laivaa vaihdetaan Tukholmassa ja Suomeen paluumatka suuntaa Turkuun. Risteilimme takaisin Galaxylla, joka lähti Tukholmasta kätevästi muutaman tunnin myöhemmin kun Helsingin laiva.

Lähdimme syömään heti laivaan noustua seitsemän jälkeen. Ihastelimme tovin Happy Lobster -ravintolan värikästä merenherkkujen tiskiä - ja näppärin liikkein valmistuvia äyriäisvateja. Tuollainen luomus jäähilekasan päällä ei jätä kyllä yhtään pöytäseuruetta nälkäiseksi!

silja-merenherkut-3-fannijakaneli.jpg

silja-merenherkut-bw-fannijakaneli.jpg

silja-merenherkut-2-fannijakaneli.jpg

Äyriäisravintola oli täyteen buukattu, joten täytimme seafood-kiintiömme Bistro Alexissa. Pieni kattilallinen sinisimpukoita, aiolia ja rapsakoita ranskalaisia. Jälkiruokaakaan ei voinut vastustaa - jäätelöä ja suolaista kinuskikastiketta minulle, päärynä-grappasorbettia B:lle.

Makea lopetus leppoisalle viikonloppumatkalle. Seuraavana aamuna saavuimme Turun satamaan, josta pääsee suoraan Helsingin junaan. Jos aikaa olisi ollut meidän kalentereissa enemmän, olisimme ehdottomasti jäänet myös vielä Turkuun herkuttelemaan. Hauska tapa käydä samalla reissulla kolmessa eri kaupungissa!

Matkalla ihastuimme molemmat hyvään ruokaan ja reissun huolettomuuteen. Mutta ennen kaikkea myös Itämeren maisemiin. Niitä lähdemme varmasti katselemaan taas uudestaan.

Lue myös menomatkan tunnelmista ja herkuista!

silja-bistroalex-simpukka-fannijakaneli.jpg

silja-bistroalex-jalkir-fannijakaneli.jpg

 

Herkullinen miniloma aalloilla

Kaupallinen yhteistyö: Silja Line

 

Työviikon päätteksi oli ihana pakata laukku ja suunnata satamaan! Tällä reissulla ei tarvinnut ajaa autoa, etsiä hotelleita tai hyviä ravintoloita - pitkän Amerikan matkan jälkeen risteily Tukholmaan kuulosti ihanan rennolta! 

Nousimme B:n kanssa laivaan valmiina pieneen irtiottoon ja herkulliseen minilomaan Itämeren aalloilla. (Meidän edellisestä risteilystä oli ehtinyt kulua jo kymmenen vuotta!)

Viime vuonna uudistetut Silja Line-laivat Symphony ja Serenade matkaavat Helsingin ja Tukholman reittiä vuoropäivinä. Rullasimme laukun hyttiimme Symphonyn 11. kannella, ja lähdimme suoraan ulos ihastelemaan Helsingin satamaa. En tiedä olenko koskaan nähnyt kaupungin maisemia näin upeasti joka suunnasta!

silja-helsinki-fannijakaneli.jpg

Löysimme rauhallisen kulman aurinkokannelta. Summer Lounge on kalustettu skandinaavisen tyylikkäästi Vepsäläisen designhuonekaluilla ja sieltä näki hienosti laivan lähdön satamasta. Vedin neuletakkia tiukemmin ympärille kun tuuli alkoi puhaltaa ja nautiskelin B:n kanssa meri-ilmasta saariston läpi seilatessa. Meri on meille se juttu - sinne suunnataan aina matkoilla tavalla tai toisella. Samaa tunnelmaa ei löydä missään muualla!

silja-summerlounge-fannijakaneli.jpg

silja-loungechair-bw-fannijakaneli.jpg

silja-logo-fannijakaneli.jpg

view-from-deck-bw-fannijakaneli.jpg

Kannelta siirryimme kävelemään Promenadelle. Kävelykannen fiilis on kuin jonkin pienen kaupungin kiva kortteli. Laivan uudistuksen myötä Symphonylla on nyt enemmän ostosmahdollisuuksia (kaikki tietysti merihinnoin!), ja mukaan liittyi samalla myös uusia suosikkipaikkoja kulinaristeille, mukaan lukien esimerkiksi tyylikkään näköinen Sushi & Co. -ravintola. Olin yllättynyt miten monta ravintolavaihtoehtoa laivalta itseasiassa löytyykään. Piipahdimme myös valoisaksi remontoidulla kylpyläosastolla. (Palmuja ja merta hieman eri muodossa!)

silja-ship-fannijakaneli.jpg

silja-spa-fannijakaneli.jpg

Emme olleet syöneet pitkän kaavan mukaan aikoihin, ja viiden ruokalajin menu oli ehdottomasti illan kohokohta. Illallisvarauksemme oli Bon Vivant -ravintolaan - sen Nordic Menu kuulosti juuri meidän makuun sopivalta. En voisi kuvitella mitään parempaa kun pohjoismaisia makuja sesongin raaka-aineista, merinäköalalla tarjoiltuna. Tällainen paikka kyllä hellii meitä meriromantikkoja - seaside and seafood lovers kuten B sen sanoo. 

silja-bonvivant-bw-fannijakaneli.jpg

silja-bonvivant-alku-fannijakaneli.jpg

Alun keittiön tervehdyksen ja parsakeiton jälkeen siirryimme jo arvailemaan millaisia makuja pohjoismaisista tapaksista löytyisi. Mausteista sitruunamarinoitua lohta, sillimoussea ja mätivaahtoa. Nappi osuma meidän molempien makuun.

Pääruoaksi valitsin härän fileetä ja B puolestaan nieriää. Todellisuudessa melko puoliksi ne pääruoat taisivat mennä sillä maistelimme vuorotellen haarukallisia myhäillen toistemme lautasilta. B kehui kalaa, rapea nahka mukaan luettuna, yhdeksi parhaista maistamistaan kaloista. Liha oli myös mureaa ja annoksien lisäksi meitä ilahdutti erityisesti niihin osuvat viiniparit. Varsinkin viinivalintojen italialaiset laatuviinit sopivat mallikkaasti yhteen skandimakujen kanssa.

Jälkiruoan raparperikeittoon sai sekoittaa itse vaniljarahkavaahtoa tuubista puristettuna. Molemmat katsoimme kelloa viimeisten lusikallisten jälkeen yhtä aikaa - söimme ilman mitään kiirettä yli kaksi tuntia!

silja-nordictapas2-fannijakaneli.jpg

silja-nordictapas-fannijakaneli.jpg

silja-bonvivant-pihvi-bw-fannijakaneli.jpg

silja-bonvivant-jalkir-fannijakaneli.jpg

Illallisen jälkeen lähdimme hyttiin, katselemaan merimaisemaa sieltä käsin, ja päätimme nukkua hyvät yöunet ennen seuraavaa päivää Tuhkolmassa. Auringonlaskun jälkeinen pastellin värinen taivas ja lempeät aallot. Itämeren kauneutta ei aina tule ajatelleeksi kun matkaa kaukaisemmilla rannikoilla.

silja-merinakoala-fannijakaneli.jpg

silja-sleeping-fannijakaneli.jpg

Symphony saapui Tukholman satamaan aamulla puoli kymmeneltä. Sitä ennen ehdimme syömään rauhassa aamiaisen laivan italialaisessa Tavoláta-ravintolassa. Lasillinen kuohuvaa ja kippis päivälle Tukholmassa! 

Jatkoimme Tukholmassa matkan päätarkoitusta - rentoutumista ja herkuttelua. Kirjoitan lisää kaupungin ravintolavinkeistä (+ pienestä annoksesta kulttuuria) ja kotimatkasta seuraavassa osassa!

silja-erikoisaamiainen-fannijakaneli.jpg

silja-aamiaislautanen-fannijakaneli.jpg

 

TOP 10 - Amerikan reissun herkut

Kesälomalla parasta on ollut reissun päällä vietetyt päivät. 10 osavaltiota Yhdysvalloissa, Helsinki-Tukholma-Turku -risteily, ja nyt Saimaan rannan kesämökki.

Matkustus on myös näin ollen kesäblogin suosikkiaihe (näin heinäkuussa blogin pääaiheeksi voisi lisätä ruuan lisäksi matkailun!) Vaikkei F&K:sta matkablogia tulekaan, niin ajattelin jakaa teidän kanssa tänään muutaman makoisan löydön Amerikan lomalta. Kolmen viikon matkalla syötiin enemmän kun kehtaa tunnustaa, ja muutama herkutteluhetki jäi meille erityisesti mieleen.

Niin, sitten seuraavaksi hypätäänkin laivaan! Kirjoitan huomenna meidän minilomasta risteilyllä Tukholmaan (mukaan lukien laivan parhaat herkut ja Tukholman suosikkiraflat.) Terkut mökkirannasta!

IMG_1743.jpg

1. Blueberry bagels & cream cheese - Aamupalan kunkku, mustikkabagel, lomafiiliksessä kahvikupillisen kanssa terassilla nautittuna.

IMG_1998.jpg

2. Hush puppies - Etelävaltioiden rakastamat maissipallerot, hyvän dippikastikkeen kera Eat the Rich -ravintolassa Happy Hour -aikaan.

IMG_2002.jpg

3. Rappahannock Oyester Companyn osterit - Maailman parhaimmat makuiset, mahtavan tarinan omaavat osterit. Tilattiin näitä tämän annoksen jälkeen lisää!

IMG_1840.jpg

4. Fried chicken, mashed potatoes and gravy - Oprah'n entisen personal chefin täydellinen fried chicken Art & Soul -ravintolassa sulaa suussa. Lisukkeena tietysti perinteiset klassikot.

IMG_2625.jpg

5. White flesh peaches - Persikat, joiden hedelmäliha on valkoista. Niin makeita ja aromikkaita suoraan hedelmätilalta! Näistä olisi saanut täydellistä sorbettia.

IMG_2305.jpg

6. Fried oysters & grits - Friteerattuja ostereita (taas koska, no ne nyt vaan top-lista kamaa) ja tuoreesta maissista tehtyä gritsiä Southern Efficiency -ravintolassa.

IMG_2524.jpg

7. Dolcezza - Washington D.C:n (ellei koko maan) parasta gelatoa push-pop-jäätelökoteloissa.

IMG_2752.jpg

8. Steamed littleneck clams and lump crab dip - Outer Banksin merimaisemissa tomaattisessa liemessä höyrytettyjä sydänsimpukoita (juuri pyydystettyjä!) ja juustoinen rapudippi.

IMG_3205.jpg

9. Rainier cherries - Parhaimman makuinen kirsikkalajike ikinä. Söin näitä varmaan muutaman kilon.

IMG_2835.jpg

10. Fried soft-shell crab - Viimeisenä listalla koko matkan suosikki, rapeaksi paistettu pehmeäkuorinen rapu Saltbox Seafood Joint -kojusta. Ei kaipaa muuta. Simply perfection.

Road tripin varrelta - North Carolina

inner-banks-inn-fannijakaneli.jpg

Meidän Amerikan road tripin suunta oli Washingtonin jälkeen Atlantin rannikko. Toissa kesäisellä matkalla reissattiin Rhode Islandilla, ja nyt me kaksi itärannikolle sydämensä menettänyttä matkattiin etelämmäksi North Carolinaan.

Ensimmäinen pysähdyspaikka North Carolinassa oli Inner Banks Inn -majatalo Edentonissa. Ihanan tunnelmallinen paikka yöpyä ja B&B:n tapaan tietysti syödä aamupala! 

IMG_2274.jpg

IMG_2292.jpg

edenton-fannijakaneli.jpg

seaside-edenton-fannijakaneli.jpg

Meillä ei ollut keväällä paljon aikaa suunnitella matkaa, ja koko idea tärkeimmästä kohteesta lähti oikeastaan sattumalta Google Mapsia selaillessa. Amerikan itärannikolla North Carolinan osavaltion kohdalla kartassa näkyi pitkä ja ohut, melkein heikkadyynin näköinen saarirykelmän. Huikkasin heti B:lle, että nyt taisi löyty kesän road tripin päämäärä!

Lähdimme Edentonista aikaisin aamulla siis matkan tärkeintä pysähdyspaikkaa kohti. Outer Banks, here we come!

Outer Banks on noin 300 kilometrin pituinen saarimuodostelma, joka aivan kuin aitaa South Carolinan ja Virginia rannikkoaluetta Atlantin valtamerellä. Oliko tällainen paikka tosiaan olemassa, ja vielä Yhdysvalloissa!

Outer Banks on leveimmilläänkin vain kolme mailia, kaipeimmista kohdista leveyttä ei ole nimeksikään. Eri saaria yhdistää kilometrien pituiset sillat (kuten tämä 5.5 mailin mittainen Wright Memorial Bridge). 

road-tripping-fannijakaneli.jpg

Hurrikaaneille alttiit saaret ovat keränneet 50-luvulta lähtien merta ja hiekkarantaa rakastavia ihmisiä pieniin kyliin. Saaret uppoavat merenpinnan noustessa pikku hiljaa, mutta sille sydämensä menettäitä se ei tunnu haittaavaan. Saarilla on valtavia taloja ja riveittäin miljoonia dollareita maksavia seaside houseja. Osa saarista on turismin valloittamaa, mutta mitä lähemmäksi pohjoista tai eteläistä kärkeä mennnään, sitä aidommaksi kadun pätkät ja asuinalueet muuttuvat.

Saaren teitä ajellessa tuntui melkein kun olisi hypännyt toiseen todellisuuteen - tai vähintäänkin yhtäkkiä Havaijille!

IMG_2734.jpg

atlantic-duck-fannijakaneli.jpg

seashell-fannijakaneli.jpg

Saaren ympäristö on tällaiselle pohjolassa asuvalle eksoottinen. Rannoilla kävelee ghost crab -rapuja. Meressä polskii delfiinejä. (Ja pari viikkoa ennen meidän matkaa valkohai hyökkäsi kahden teinin kimppuun! Siis hai!) Lämpöä oli yli 35 astetta ja dinnerilla tarjoiltiin juuri pyydystettyjä simpukoita. 

Meren tuoksua ja pauhua ei voita mikään. Me istuttiin siellä ensimmäisenä aamulla ja heti myrskyn jälkeen ensimmäisenä tummia pilviä ihailemassa. Hotellin altaalla sai pötkötellä kaikessa rauhassa - ja kylmät juomat viilentivät meitä helteessä hikoilevia. Muistan ajatelleeni tarjoilijan drinkkiä altaaseen ojentaessa olevani aikas täydellisellä lomalla. Aurinkoa, sitä me haettiin ja saatiin!

IMG_2397.jpg

IMG_2433.jpg

sanderling-resort-tiina-fannijakaneli.jpg

duck-north-carolina-fannijakaneli.jpg

Outer Banksin saaret elävät Atlantin meren käynnissä ja ympärillä olevan matalikon hiekka liikkuu. Outer Banksin kärjestä löytyy Graveyard of the Atlantic -alue, johon on ajanut karille tuhansia laivoja vuosisatojen kuluessa. Vilkkaasta merenkulusta ja sen historiasta kertoo myös alueen useat majakat. Saatiin B:n kanssa siis monta uutta majakkaa meidän lighthouse spotting -listalle! (Majakat on vaan niin ihania!)

bodie-lighthouse-fannijakaneli.jpg

All the seafood lovers, tämä paikka on kuin tehty meille. Road tripin aikana päästiin nauttimaan kyllä mahtavista herkuista, niin merenelävistä kun muistakin etelävaltioiden ruuista. Tien varsille oli parkkeerattu kalastajien autoja, josta myytiin päivän saalista.

IMG_2453.jpg

IMG_2437.jpg

IMG_2538.jpg

Aurinkoenergiaa täynnä, jätimme Outer Banksin taakse. Matka jatkui sisämaahan päin, Alligator Riveriä pitkin. (Ei nähty kyllä yhtään elävää todistetta, mutta kyllä se nimi varmasti johonkin perustuu... jaiks.)

North Carolissa ruokakulttuurin mekaksi on muodostunut kolmen kaupungin kopla, The Triangle. Raleigh, Durham ja Chappel Hill - niistä on kirjoittanut useaan otteessen jo kaikki Amerikan luetuimmat ruokalehdet Bon Appetit, Food & Wine ja Saveur. Siispä meidänkin auton keula vaan tuota kolmiota kohti, please!

Kolmesta oli pakko valita yksi, ja päädyimme ex tempore -päätöksellä Durhamiin. Etelävaltioiden klassikkoa fried chicken & waffles, kanaa ja vohveleita oli ehdittävä kokeilemaan ennen loman loppua! Durhamin kuuluisin ravintola juuri tähän tarkoitukseen on Dame's. Ilta vahvisti sen mitä epäilinkin - rakastan rapeaksi paistettua kanaa, vohveleita myös, mutta erikseen. Kana ja vohveli tarjoiltiin marjoilla maustetun voin kanssa, ja keittiön ovessa luki Kiss my grits! Tilauksia huikattiin kovaan ääneen pitkin salia ja tarjoilija sanoi, että on meidän on ihan pakko maistaa strawberry lemonadea. Ihan loistava meininki.

Me käytettiin koko matkan ajan Hotel Tonight -mobiilisovellusta, ja sen kautta löysimme useat majapaikat ja hotellit vielä samalla päivälle. Niin myös kauniin B&B:n Durhamista viime hetkillä. King's Daughters Innissä yksikään seitsemästätoista huoneesta ei ollut samanlainen, kaikki talon historian mukaan 20-luvun tyyliin eritavalla sisustettuja. Yöpöydällä oli kaksi lasia portviiniä, suklaakonvehdit ja lappu, jossa luki Port and chocolate to tuck you in

IMG_2724.jpg

IMG_2732.jpg

13 tunnin ajomatka takaisin kotiin oli road tripin ainoa puuduttava osuus. Amerikassa autolla pääsee vaikka mihin, mutta välimatkat voivat olla loppujen lopuksi huisin pitkiä. Tosin paluumatkakin meni yllättävän nopeasti viikon tapahtumia ja syötyjä herkkuja muistellessa. Ajattelin koota koko reissun parhaat ruokalöydöt TOP 10 -listaksi. (Jos vaan saan mahdutettua kaikki parhaat palat kympin joukoksi!)

Kaiken kaikkiaan, mahtava reilu viikko tien päällä. Road tripit, on ne vaan ihania. (Ei kun seuraavasta unelmoimaan...)

Mikä olisi muuten oma unelmiesi road trip?

IMG_2909.jpg

 

Näytä lisää