KATSOMASI RESEPTIT

Talvihedelmien aatelia: tuoreet klementiinit

Klementiinit, avattu.JPG

"Kerran Borneolla matkatessani otin aikaa, kumpi selviytyy pikkusitrusten kuorimisesta nopeammin, oranki vai minä."

Tein tässä päivänä muutamana ostoksia tapani mukaan Stockmannin Herkussa. Elintarvikekeitaassa, jossa olen tottunut asioimaan pikkutytöstä lähtien. Taisin tätä seikkaa pitää lapsuudessani kovaan ääneen myös koulutovereideni seurassa esillä. Eräänkin kerran yksi heistä tuhahti kovin työlääntyneenä: "Eleanoran perheessä mandariinitkin ostetaan Stockmannin Herkusta!" Laadun ja tietyn kvaliteetin ympärillä käytävä keskustelu on Suomessa niin kovin nuorta ja värittynyttä. Muka ollaan olevinaan, jos maksetaan hyvästä eikä puolittain nahistuneesta.

Klementiini, satsuma, mandariini.. Talvisilla pikkusitruksilla on monta nimeä. Mutta yhtä kaikki, hehkuvan oranssit ja kirpeän makeat vitamiinipommit saavat minussa liki addiktiivisia tuntemuksia aikaan. Siinä ei monta kertaa tarvitse kellosta aikaa katsoa, kun aimo annos sitruksia on hävinnyt makureseptoreideni syövereihin. Kerran Borneolla matkatessani otin aikaa, kumpi selviytyy pikkusitrusten kuorimisesta nopeammin, oranki vai minä. Voitto heltisi niukasti mutta kiistattomasti. No olkoon, kilpakumppani oli kenties lauman harmaahapsisin mutta silti. Minä olin orankia nopeampi. 

Klementiinit.JPG

Katsokaa tätä kauneutta! Kiiltävä, pinkeän kiinteä ja oranssina hohtava kuori, symmetrinen muotokieli ja vihreinä huutomerkkeinä olevat lehdet. Väheksyä ei voi myöskään sitä tosiseikkaa, että pakkaus on puoli ruokaa. Puukoriin pakatut klementiinit saavat herkuttelijassa oitis mielleyhtymän siitä, että tässä oltaisiin kuin itsekin sadonkorjuussa, etelän paahtavan auringon alla.

Ja se maku sitten! Makean hedelmäinen tirskahdus suussa jatkuu juuri sopivan kirpeyden saattelemana. Nimittäin kirpeyden ja makeuden balanssi on todellinen taitolaji. On eri asia olla raikas kuin ikenet vetäytymään pakottavan hapokas.

Viime päivät ovat olleet meteorologisesti aivan uskomattoman ankeaa, harmaata suhrua. Joten kyllä tässä klementiinejä nyt kaivataankin! Kauan eläköön Stockmannin Herkku ja nämä tuoreet klementiinit!! Piristäkäämme itseämme tuoreilla vitamiineilla ja torjukaame talvinen ankeus ja uupumus!

Klementiineistä voit myös leipoa yhtä sun toista. Kuten maan manion Klementiini-chilkakkuni

Teitä iloisesti tervehtien,

Eleanora

Klementiinit, lähis.JPG

PS. Meneillään on suuri karnevaaliviikko niin Rio de Janeirossa kuin Karibian kuumimmassa soca-musiikin keitaassa, Trinidad & Tobagossa, muista lukuisista kohteista puhumattakaan! Rohkenehan siis viettää tällä viikolla omia karnevaalihetkiäsi niin kotona kuin työn ääressäkin. Sulat otsalle, kilvet kaulalle ja paljetit helmoihin! More is More!

Eleanoran hovihankkijat: Mustahöyhen

Mustahöyhen Dori Csengeri -korvakorut.JPG

"Näyttävää ja koristeellista alkanutta vuotta 2016! Kilvet kaulalle ja renkaat ranteisiin!"

 

Kaikilla kuningashuoneilla on omat hovihankkijansa. Niin myös minulla on putiikkini, joiden valikoimat käyn säännöllisin väliajoin katsastamassa. Hovihankkijani edustavat eri liiketoiminnan aloja. Mutta yhteistä heille on erottuva, käsin poimittu valikoima, visuaalisesti puhutteleva liiketila ja ennen kaikkea intohimoinen ote tarjota jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Ja toki ehdottoman laadukasta.

Eräs liike, joka saa minut lähes hykerryksiin, on Mustahöyhen Helsingin Viiskulmassa (Laivurinkatu 41). Kerrankin koru- ja asusteliike, joka tarjoaa kaltaiselleni kimalluksen ja näyttävyyden ystävälle todellisia ja varteenotettavia vaihtoehtoja! Täältä et löydä skandinaavisen eleettömiä (lue: näkymättömiä) nappikorviksia ja minimalistisia ketjuja. Vaan jotain AIVAN muuta. Jos muotilegenda Iris Apfel tulisi vieraakseni, veisin hänet ilman muuta tänne ostoksille. Sillä Mustahöyhen myy myös Iriksen suosimia, tanskalaisen Monies-merkin huikeita luomuksia. 

Kuvassa näkyvät jumalaisen kauniit korvakorut ovat Dori Csengerin käsialaa. Upeasti brodeeratut korut henkivät menneen ajan lumoa ja orientaalia mystiikkaa. Näihin koristautuneena voit kävellä minkä tahansa palatsin ovista sisään!

Mustahöyhen Monies-rannekoru.JPG

Ranskalaisen suunnittelijan Dominique Denaiven akryylikorut asettavat aivan uudet parametrit muovikorun käsitteelle. Käsin tehdyt ja taidokkaasti viimeistellyt korut ovat käyttötaidetta parhaimmillaan. Lisäksi kokoluokaltaan sellaisia, että näkyvät taatusti sinne takariviinkin asti! Koruissa on myös lähes maagillinen helmiäisen hohto, jota voisin tuijotella tuntikausia. Pidän koruista, jotka ovat riittävän painavia. Korun täytyy tuntua ranteessa tai kaulassa! Ja voimaannuttaa kantajansa suojakilven tavoin!

Mustahöyhen Pasotti huuhkaja-kävelykeppi.JPG

Riemastuttavia ovat myös italialaisen Pasotti-yrityksen valmistamat, huippulaadukkaat kävelykepit, sateenvarjot ja kenkälusikat. Tämä huuhkajapäällä koristeltu kävelykeppi sai leukani totaalisen loksahtamaan. Niin upea se oli ja kuulin välittömästi korvissani iloisen swingin sävelet. En tosin tiedä, miten rakas lemmikkihuuhkaja suhtautuisi moiseen kapineeseen? Toisaalta, ei kai Babbis voisi mitenkään kokea todellista uhkaa pienen koristepöllön taholta? Jäin kuitenkin vielä miettimään asiaa. 

Kävelykepit voisivat olla esteettisempi vaihtoehto kenkiin myytäville "liukuesteille" eli epämääräisille kumilenksuilla kiinitettäville nastoille. Jäiset kadut ovat vaarallisia ikäluokkan katsomatta mutta mieluummin tikuttaisin menemään tyylikkääseen kävelykeppiin nojautuen.

Pasotti Flamingo-kenkälusikka.JPG

Tähän loppuun vielä riemuksenne Pasottin pinkki falmingo, joka on kaikessa näyttävyydessään kenkälusikka! Siis tällainen eteiseeni heti! Ansaitsevathan näyttävät kenkäluomukseni myös arvoisensa asusteet!

Ja jos mielessäsi on jokin liike, joka voisi edustaa mielestäsi Eleanora von Smöörin tyyliä, kaikki vinkit otetaan ilolla vastaan!

Näyttävää ja koristeellista alkanutta vuotta 2016! Kilvet kaulalle ja renkaat ranteisiin!

Teitä tervehtien,

Eleanora

PS. Riemukseni luin, miten vuoden 2016 johtava asustetrendi on: Enemmän on enemmän. No, tätä More is More -ideologiaa olen aina omassa elämässäni toteuttanutkin. Toivotan teidät muutkin astumaan peremmälle tänne yltäkylläisen ja näyttävän tyylin maailmaani!

Kulloon kartanon ni­mik­ko­lei­von­nai­nen: Pähkinä-nougatkakku

Kulloon pähkinä-nougatkakku, viipale, lähis.JPG

"Mikä upeinta, tällä kakulla on todellinen yhteys Kulloon kartanon historiaan!"

 

Oi, tässä se vihdoinkin nyt on! Saanen esitellä syksyn tarkimmin varjellun ja makeimman salaisuuden, Kulloon kartanolle suunnittelemani pähkinä-nougatkakun! Tämä hanke on ollut yksi mieluisimpia, joka kohdalleni on osunut. Onko suurempaa kunniaa, kuin saada luoda nimikkoherkku kartanolle, jonka historia hakee vertaistaan Suomessa. 

Kulloon kartanon alkuvaiheet ulottuvat 1600-luvulle, Ruotsin kruunun aikaan. Nykyinen päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta. Ja miten kaunis se onkaan! Ensimmäisiä kertoja Kulloossa vieraillessani olin vähällä ajaa automobiilini kivipaateen, jäätyäni ihailemaan rinteellä kohoavaa päärakennusta. Kartanon nykyiset omistajat ovat arkkitehti Carl Frankenhaeuserin perillisiä. Frankenhaeuserin haltuun kartano siirtyi 1900-luvun alussa. 

Kulloon nimikkoleivonnainen, kokonainen kakku.JPG

Mutta palataanpa takaisin tähän lumoavaan kakkuun. Halusin suunnitella jotain, joka on samaan aikaan ylellinen, täyteläinen mutta silti helppo valmistaa ja vailla monimutkaisuuksia! Kakun pohja on kuin marenkia valmistaisi. Munanvalkuaiset vatkataan vaahdoksi ja lisätään sokeri. Vatkaamista jatketaan, kunnes valkuais-sokerivaahto on kiiltävää ja kovaa. Tämän jälkeen taikinaan käännellään hellävaroen pähkinä- ja mantelijauhot, raastettu appelsiininkuori, leivinjauhe ja ripaus suolaa. Niin, ripaus suolaa kuuluu etenkin suklaata sisältäviin leivonnaisiin. Suolan nerous perustuu siihen, että se korostaa muita makuja.

Tämä kakku nojaa hasselpähkinäjauhoihin, jotka ovat uskomattoman hieno tuote! Hasselpähkinä on aromaattinen superpähkinä, jonka makua pehmentämään päätin lisätä myös hieman mantelijauhoja. Mutta ystävät hyvät, tämän voi vallan mainiosti leipoa myös kokonaan mantelijauhoihin!

Nougatkuorrutus on kuin konvehtia söisi! Kattilassa kiehautetaan voita ja kermaa. Varmemmaksi vakuudeksi sekaan solahtaa myös reilu määrä rouhittua maitosuklaata. Kun suklaa vähitellen sulaa kuumaan voi-kermaseokseen, on kuin katsoisi taikurin silmänkääntötemppua. Vähin erin suklaa kietoutuu kerman ja voin syleilyyn ja tuloksena saadaan kiiltävä nougatmassa. Ripaus kanelia ja kardemummaa syventävät kuorrutuksen makua. Ja jos totta puhutaan, voisin syödä pelkkää kuorrutusta sammiokaupalla..

Kulloon nimikkoleivonnainen, kakku, avattu.JPG

Kuten kaikkien historiallisten tapahtumien edellä, tätäkin lanseeraustilaisuutta edelsi jännitystä ja joukko ennalta arvaamattomia käänteitä. Kakun lanseerausta edeltävinä päivinä sain hätäpuhelun kartanosta, että Porvoon seudulta ei saa yhden yhtäkään hasselpähkinäjauhopussia. Kokonaisia hasselpähkinöitä kyllä löytyy pilvin pimein. 

Vaadittiin hieman salapoliisin työtä mutta onneksi Heinon tukku pelasti tämän hankkeen ja kartanon Butiken på Landet -myymälään saatiin jauhoja myös myyntiin. Kyseessä oli joku hetkellinen maahantuonnillinen tulppatilanne, mutta ajoitus oli kieltämättä kiperä. Totta kai rahtialukseni olisi hakenut saman tien tonneittain pähkinöitä saksalaiselta hovihankkijaltani mutta realiteetit estivät tätä strategiaa toteutumasta. 

Mikä upeinta, tällä kakulla on todellinen yhteys Kulloon kartanon historiaan! Suunnittelimme tätä tilaisuutta jo marraskuussa, jolloin vein Kullooseen maisteltavaksi ensimmäisen luonnostelmani kakusta. Juuri kun nautimme ensimmäisiä kakkupaloja, sain selattavakseni Ebba Frankenhaeuserin 1930-luvulla käsin kirjoitetun reseptivihon.

Silmäni nauliutuivat oitis pähkinäkakun ohjeeseen. Sillä hetkellä tunsin, että kuuluisa leivontavaistoni oli ollut taas yhteydessä suurempaan ulottuvuuteen. Ilman muuta pähkinäkakku oli oleva mainio kartanon nimikkoleivonnainen, kun kerran näin selkeä historiallinen yhteys oli olemassa. Ajatuksena on myös sangen viehättävää, että kartanon mailla kasvavat hasselpähkinäpensaat näkyvät nimikkoleivonnaisessa. Vaikka pähkinät kuulemma hujahtavatkin lintujen suuhun.

Ebbas nöttårta.JPG

Lämminhenkinen joulutilaisuutemme pidettiin 5.12. kartanon pihapiirissä sijaitsevassa Butiken på Landet -myymälässä. Vieraat saivat nauttia takkatulen loimussa kahvista kera kakkupalan. Onko parempaa tapaa virittäytyä tuleviin ostoshetkiin kuin nauttia ensin pala kakkua! Kaunis ja tunnelmallinen myymälä on todellakin mainio vierailukohde. Vain noin puoli tuntia Helsingistä Porvoon moottoritietä ja ylös Kilpilahden liittymästä. Johan tuo vastaavan ajan saa Helsingissä kulumaan jo aivan mitättömälle matkalle, joten se auton keula kannattaa kääntää joskus vaihtelun vuoksi uuteen suuntaan.

Butiken på Landet on kerrassaan hykerryttävä kokonaisuus käsin poimittuja laatutuotteita, kauniisti aseteltuina ja lämpimän palvelun saattelemana. Erityisesti haluan nostaa tässä esiin ruotsalaisen muotisuunnittelija Camilla Thulinin upeat ja naiselliset mekot, joita en ole nähnyt muualla Suomessa myytävän. Uusi lempileninkini on Camillan syvän sininen silkkimekko, jossa esiintyvät niin huuhkajat, linnut kuin oravatkin ennen näkemättömän upeassa kuosissa!

Kulloon nimikkoleivonnainen, kaksi kakkua.JPG

Myymälästä löydät mainiot lahjat itse kullekin, sillä vaatteiden ja asusteiden ohella tarjolla on myös pieniä herkkuja ja vallan ihastuttavia ja pitkään palavia gotlantilaisia lumipallokynttilöitä. Nyt jos koska on tarvetta tarhatätien, opettajien, kummien ja sukulaisten muistiaisille! Jos et pääse paikan päälle, Butiken på Landet palvelee myös verkkokaupan avulla. Klikkaa itsesi houkutusten ääreen täältä.

Kulloon Butiken på Landet.JPG

Ilolla ilmoitan, että leivontakirjaani Baking Instinct - Eleanora von Smöörin herkkujen aateliset (Tammi) on myös saatavilla kartanon putiikista! Kirja on muuten verraton lahjavinkki Hänelle, joka rakastaa makeaa ja kaunista katseltavaa!

Jos et tällä kertaa päässyt paikalle makeaan tapahtumaamme, seuraavat suunnitelmat ovat jo hautumassa pääsiäisen tienoille. Pysy siis kuulolla!

Lämmin ja nöyrin kiitokseni vielä tässä lausuttakoon Kulloon kartanon ihanalle väelle! Soitte minulle verrattoman ilon ja kunnian rikastuttaa suomalaista leivontakulttuuria tällä nimikkoleivonnaisella! Uskon, että maailma todellakin muuttuu kakkupala ja leivos kerrallaan makeammaksi ja paremmaksi paikaksi meille kaikille! Mitä ihastuttavimpia leivontahetkiä Kulloon kartanon nimikkoleivonnaisen parissa! 

Ihanaa joulutunnelmaa teille toivottaen,

Eleanora

Tervetuloa jou­luos­tok­sil­le Kulloon kartanoon!

Kulloon kartanon ilmoitus, joulu 2015.jpg

Matkailu avartaa! Etenkin lähimatkailu, sillä joskus todelliset helmet ovat aivan silmiemme edessä. Yksi sellaisista on viehättävä Kulloon kartano, joka sijaitsee Porvoossa ja vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. 

Olet lämpimästi tervetullut jouluisille ostoksille Kulloon kartanoon lauantaina 5.12! Idyllinen kartanomiljöö on jo sinänsä oivallinen syy pienelle viikonlopun huviretkelle. Mutta minulla on ilo ja kunnia kutsua sinut tutustumaan myös Kulloon kartanon nimikkoleivonnaiseen, jonka maailman ensi-ilta koittaa tuolloin.

Leivonnainen on oodi makeudelle mutta se sisältää viestin myös kartanoa ympäröivästä luonnosta ja isäntäväen historiasta. En malta odottaa lauantaihin, luvassa on niin paljon hauskaa! Olen paikalla klo 12-16!

Kun kurvaat kartanon pihapiiriin, avaa ovi Kulloon Butiken på Landet -myymälään. Kauniisti remontoitu tila on täynnä houkutuksia, joiden vastustaminen on sulaa hulluutta etenkin näin joulun lähestyessä. Anna kauniiden esineiden ja vaatteiden ilahduttaa sinua ja läheisiäsi. 

Sillä miksi hikoilla aatonaattona ihmismeren keskellä marketissa viimeisiä lahjoja metsästäen, jos kerran tarjolla on elämyksellinen vaihtoehto. Ja ne teistä, jotka ajattelette kartanosta löytyvän pelkkiä jahtiasuja, voin lämpimästi vakuuttaa, että tarjolla on myös laaja ja käsin poimittu valikoima Odd Mollyn, Balmuirin, Barbourin ja Day Birger & Mikkelsenin kaltaisia helmiä. Puhumattakaan ruotsalaisen designerin, Camilla Thulinin upeista luomuksista, joita en ole nähnyt muualla Suomessa myytävän! 

Suuntaa siis lauantaina 5.12. kohti Kulloota ja virittäydy joulun tunnelmaan! Ajo-ohjeet paikan päälle löydät täältä.

Nähdään silloin!

Lämpimin terveisin,

Eleanora

ps. tulen antamaan tilaisuuden jälkeen tähän asti tarkoin varjelemani kakkuohjeen myös täällä blogin puolella. Pysy kuulolla!

Sibeliaaninen makumatka osa 2: Järvenpää ja Kellokosken ruukki

Cafe Lolipop, puhelinkoppi (2).jpg

Täällä jälleen Järvenpää ja Eleanora von Smöörin pettämätön herkkuvainu!

Viime viikolla ilmestyneen matkailuraporttini ensimmäisessä osassa tunnelmoin Tuusulanjärven maisemissa sekä kansallissäveltäjämme Sibeliuksen kotikonnuilla. Mutta matka jatkukoon kohti Järvenpään keskustaa!

Runollisen Ainolan jälkeen aivan jotain täysin toista tyylilajia edustaa Vintage Café Lolipop. Kahvila sijaitsee Järnefeltinkadulla, aivan Järvenpään ydinkeskustassa. Lokakuussa 2014 pop up -kahvilana aloittanut kahvikeidas aloitti varsinaisen toimintansa talvella 2015. Sisustus on pedroalmodovarilainen yhdistelmä kodikasta retroa ja hillitöntä surrealismia. Eri aikakausien näyteikkuna, jossa laatuespressonsa voi nauttia vaikka vanhaan puhelinkoppiin nojaten ja Suosikin legendaarisia fanikuvia kaiholla muistellen! 

Cafe Lolipop, punainen sohvanurkka.jpg

Väriä tässä lukaalissa totisesti riittää. Ja huumoria. Kahvilan perustajan, Helena Kemppaisen, mukaan paikan esikuva on madridilainen Café Lolina. Kaikki Vintage Cafe Lolipopin tuotteet ovat gluteenittomia. Vierailuni aikana en voinut olla huomaamatta, että kahvila oli myös pienten koirien suosiossa. Tänne lemmikitkin ovat tervetulleita. Mitenköhän lienee lintujen laita, jos joskus innostuisin kaartamaan paikalle lemmikkihuuhkajani Babbiksen ja arapapukaijani Lance Arinin kanssa?

Tilaa voi vuokrata myös esimerkiksi kokousten järjestämiseen. Kyllähän tällaisessa runsaudensarvessa ajatus taatusti peruspalaverihuonetta sujuvammin virtaa. Ihana väripilkku ja persoonallinen hengähdyspaikka! Sisustus on täynnä toinen toistaan uskomattomampia yksityiskohtia ja käsityötaidon helmiä. Kalusteita on hankittu eri puolilta Suomea.

Vispilänkauppa, omistaja, lähis-1.jpg

Retroilun jälkeen oli aika poiketa hakemaan täydennystä baakkelssitarpeistooni. Järvenpään kävelykadulla, Sibeliuksenkadulla, sijaitsee Vispilänkauppa-keittiötarvikeliike. Tämä puoti on todellinen leipurin hurahduspaikka, jossa on mahdollisuus saada pää pyörälle kaikista ihanuuksista. Kauppaa pyörittää omistautuneesti ja innokkaasti Eija Niemenoja, joka siirtyi makeuden palvelukseen pitkän pankkiuran jälkeen.

Vispilänkauppa, Miss Etoile -tuotteet.jpg

Vispilänkaupassa on hyvät valikoimat pastellisia Miss Etoile -leivontatarvikkeita ja koristeita. Kuka voi vastustaa satiinirusetein koristeltua kakkua! Tai glitterkirjaimin tehtyä rakkaudentunnustusta.  Liikkeen suurin hittituote Eijan mukaan on tällä hetkellä kakkupitsi, eli erityisellä silikonimuotilla jauheesta valmistettua taipuisaa ja syötävää koristepitsiä. Melkoinen jalometalliharakka kun olen, mukaani lähti kultaista kakkuspraymaalia. En myöskään voinut vastustaa Eiffel-tornin muotoisen piparimuotin kutsua.

Vispilänkauppa, hyllyt.jpg

Vispilänkaupalla on myös mainio verkkokauppa, joka palvelee myös kauempaa olevia asiakkaita. Makeuden sanansaattajana koen erittäin tärkeäksi sen, että leivontakaupassa on asiantunteva ja opastava palvelu. Vaihdoimme Eijan kanssa kuulumisia siitä, miten vain jokunen vuosi sitten suomalaiset koristelivat kakkunsa ainoastaan tomusokerilla ja muutamalla kyläkaupasta saatavalla strösselivaihtoehdolla. Niilläkin toki pärjättiin mutta mielestäni on kertakaikkisen hykerryttävää, miten leipomisesta on tullut suoranainen kansanhuvi ja harraste, jota myös erinomaisilla valikoimilla tuetaan.

Kinuskilla, ulkoterassi, lähis.jpg

Sokerimassakoristeiden ja kakkuvuokien jälkeen jatkoimme matkaa Kellokoskelle, jonne autolla ajaa Järvenpään keskustasta noin kymmenessä minuutissa. Kellokosken Wanhaan Ruukkiin on muutama vuosi sitten kunnostettu Kinuskilla-kahvila-ravintola. Ulkona hellekelejä odottaa rosoisen kaunis terassi, jossa on suorastaan Beriliinin boheemikortteleita muistuttava henki.

Kinuskilla, sisätilat, kakkuvitriini.jpg

Kinuskillan toiminnasta vastaa yrittäjäpariskunta Malla ja Pasi Tuuri-Sarinko. Kinuskillan todellinen showstopper ja kiistaton katseenvangitsija on kakkuvitriini! Tässä kohdassa vedin muutamaan kertaan syvään henkeä. Ihastuksesta tietenkin! Ja muutaman lisähengityksen otin siinä vaiheessa, kun kuulin kondiittorilta vitriinin olevan kuvan ottamishetkellä poikkeuksellisen tyhjä! Mielestäni ollakseen puolityhjä, sorttimentteja oli tarjolla varsin mukavasti. Haaveissani voin vaan kuvitella, miltä täpötäysi kakkuvitriini mahtaakaan ikimaailmassa näyttää!

Kaikki leivonnaiset valmistetaan paikan päällä. Harva kahvila Suomessa voi ylpeillä Kinuskillan tapaan omasta kondiittorista, joka tuotekehittelee ja valmistaa kaikki tuotteet itse. Tarjoiluja voi tilata etukäteen tai ostaa paikan päällä mukaan. Painakaa mieleenne kesäjuhlia ajatellen. Niin paljon kuin kotileivonnan asiaa edistänkin, suositan etenkin ainutkertaisissa juhlatilanteissa luottamaan myös valmiiden konditoriatuotteiden tarjoamaan iloon ja apuun.

Kinuskilla, focaccia.jpg

Myös muhkeat leivät ovat omaa tuotantoa. Jos olisin suolaisten tuotteiden perään, tämä ciabatta olisi ehdottomasti lähtenyt mukaani. Mutta kuten jo varmasti tiedättekin, ruokaympyräni koostuu vain ja ainoastaan makeista herkuista.

Kinuskilla, kakkupala.jpg

Kahvilan Signature-leivonnainen on Kinuskilla-kakku. Suklaapohjien välissä on raikas puolukka-mansikkatäyte ja kaiken sinettinä yltäkylläisen makea kinuskikuorrutus. Kokonaisuus on todella oivallinen yhdistelmä makeaa ja raikasta. Tätä kakkua on kuulemma saatavilla aina, niin rakastettu se jo on. 

Sibeliaanisen makumatkani jälkeen olin todella häkeltynyt siitä herkkujen ja makeuden määrästä, joka matkailijaa Uudellamaalla odottaakaan! Ja ihanista, uutterista, yritteliäistä ja kekseliäistä ihmisistä näiden kaikkien yritysten takana.

Suosittelen lämpimästi kesäpäivän elämysretkeä kakkujen ja kauniiden maisemien äärelle!

Lämpimin terveisin oma kakkureportterinne,

Eleanora

Suklaa­os­tok­sil­la: Samppanjaa ja mojitoa kiitos!

Suklaatryffelit lautasella, lautasliina.JPG

"Kauniita kuin korut mutta suussa silkkaa timanttia!"

Harrastan suklaatryffeleitä! Onko helpompaa ja edullisempaa äkkilähtöä kuin ostaa huolella valittu lajitelma laadukkaita suklaatryffeleitä! Ehkä myös merkittävä mielenterveyden edistämismuoto, jonka soisin laajemminkin otettavan huomioon seuraavan hallituksen muodostaessa ohjelmaansa. Tryffelikupongit vaan kouraan suomalaisille. Vähenisi alakulo ja kaamosväsymys. Talouskin kääntyisi varmuudella nousuun.

Mutta nyt olemme kovaa kyytiä menossa kesää kohti. Ei ole sellaista tapahtumaa tai juhlapyhää, joka ei sopisi suklaaostosten aiheeksi. Jokin aika sitten vetäydyin taas eteläisen Helsingin makeimpaan osoitteeseen, Karkkikauppa Sweetheartin hoitavaan syleilyyn. Mielestäni tämä Uudenmaankadulla sijaitseva keidas tulisi sisällyttää kaikkiin Helsingin virallisiin turistioppaisiin. Niin ihastuttava se on. Suomi-kuvaa kirkastava ja makeuttava!

Karkkikauppa Sweetheart.JPG

Puoti itsessään saa jo vallan mairealle tuulelle. Pöydät notkuvat lasipurkkeihin annosteltuja makeisia ja puuteriset pastellisävyt saavat aistit herkistymään. Muistutan, että tämä putiikki oli juuri se paikka, jossa leivontaopukseni Eleanora von Smöörin herkkujen aateliset (Tammi 2014) näki viime keväänä päivän valon ja jossa skoolasimme valtakunnan makeutta tirskuvimmalle kirjalle. Siitä edelleen mieli kiitollisena Sweetheartin omistajalle Mariannelle syvä kumarrukseni.

Mutta näihin tryffeleihin, jotka vangitsivat välittömästi huomioni. Olin tulossa täydentämään varastojani, sillä vaikka hallitsenkin leivonnan jalon taidon, suklaatryffeleiden teossa antaudun mieluusti varsinaisten osaajien hemmoteltavaksi. Ja eihän minun hermostoni kestäisi kaiken maailman työvaiheita temperointeineen päivineen. Sitä suuremmalla syyllä arvostan todella suklaatryffelitaitelijoita. Upeaa työtä!

Suklaatryffelit, lähis.JPG

Katsokaa näitä kaunokaisia! Käsi sydämelle - kuka voisi heitä vastustaa? Puhuttelen heitä, eli suklaatryfeleitä, kolmannessa persoonassa. Näin käy aina, kun olen todella vaikuttunut jostakin herkusta. He ovat niin kauniita, että valinnan vaikeus oli suurin humanitäärinen ongelmani siinä vaiheessa, kun kiersin Mariannen putiikissa päättämättömänä kehää. Asiantuntevan kauppiaan opastuksella päädyin lopulta kolmen kovan trioon: karpalo-valkosuklaaseen, limoncello-valkosuklaaseen ja mojito-maitosuklaaseen. Kauniita kuin korut mutta suussa silkkaa timanttia. Joskus tryffelien rakenne on epätasapainossa niin, että ensimmäinen puraisu murtaa koko pahaisen kuulan rakenteen ja täytteen valuvat silkkipaidalleni. Mutta näissä notkea täyte yhdistyi riittävän vahvaan kehyskuulaan, joka ei murtunut haukatessa. Ten points!

Erityisesti mojito-kuula teki vaikutuksen. Koska tryffeli on kieritelty kauttaaltaan kuivatussa mintussa, ruohomaisen ulkonäön ei saa antaa hämätä. Intensiivinen minttu-maitosuklaakuori yhdistyy varsin mojitomaiseen täytteeseen. Nämä ovat aikuisten hupi! Perheen pienimmille en lähtisi mojitotryffeleitä avokätisesti tarjoamaan. 

Samppanjasuklaa, paketti.JPG

Jos mojitotryffeli tarjoaa silkkaa Kuubaa ja sykkivää Karibiaa, aivan toisenlainen hurmaava elämys tarjoutuu samppanjasuklaasta! Olen jo muutaman kerran myöhästynyt täpärästi, sillä nämä kulttituotteet liikkuvat Sweetheartin valikoimista varsin vikkelään. Nyt en epäröinyt sekuntiakaan, kun näin hyllyssä tätä ihanuutta.

NelleUlla on latvialainen suklaiden Rolls-Royce. Luksusbrändi, joka nojaa tuotteissaan yellisyyteen, aistillisuuteen ja pohjoisten leveyspiirien kesyttämättömään  luonteeseen. Kyseinen firma on sekä edellä mainittujen tryffeleiden ja suklaan valmistaja. Todellakin tutustumisen arvoinen valmistaja.

Valitsemaini samppanjasuklaa on kaikkien aistien ilotulitus. Tumma suklaa (53%) on maustettu kuohuviiniä sisältävillä poksahtavilla karkkikiteillä, kuivatulla mintulla ja vadelmalla. Unohtamatta syötävästä lehtikullasta tehtyä pintakoristelua. 

Samppanjasuklaa, lähis.JPG

Pidin itselleni juuri äskettäin ensimmäisen maistelusession tästä ihanuudesta. Korumaisen kauniiksi käsitelty suklaalevy muuttuu suussa samettiseksi kokonaisuudeksi. Kotvan kuluttua kielen päällä alkaa iloinen ritinä, kun karkkirakeet alkavat poksahdella. Onpas riemastuttava efekti kertakaikkiaan. Mutta ehkä kuitenkin kaikkein ihaninta on jälkimaku; pehmeän mintun ja vadelman raikas jälkimaku. Minä, joka sentään olen oman korteni kantanut melkoiseen suklaakekoon elämäni aikana, en ole vastaavaa maistanut.

Uniikki, vitsikäs ja ehdottoman herkullinen! Suositan samppanjasuklaata oivalliseksi tuliaistervehdykseksi taikka harmaan päivän piristykseksi! Ja jos olisin lukuvuoden näännyttämä opettaja, ottaisin riemusta kiljuen vastaan tällaisen kevättervehdyksen! Unohtakaa posliininorsut ja viiden pennin tuikkulyhdyt. Opettaja janoaa suklaata!

Ihanaa, hyvän suklaan täyttämää toukokuista viikkoa rakkaat lukijani!

Teitä tervehtien,

Eleanora

Maailman paras pulla: Fabriquen sak­san­päh­ki­nä­kier­re

Fabrique, Stenugnsbageri, Östermalm, sisätilat.jpg

"Pullan kierteiden välistä suorastaan pursuili ruotsalaisen yltäkylläisyyden ja pitkäaikaisen makeuden kulttuurin aikaansaama määrä voita, fariinisokeria ja pähkinöitä!"

Terveisiä Östermalmin virvoittavien pullakeitaitten ääreltä!

Näihin aikoihin vuodesta koen aina lähes pakottavaa tarvetta lähteä inspiroitumaan Tukholmaan. Saanhan samalla hoidettua myös kaikki tärkeät ajankohtaispalaverit Ruotsin hovin kanssa. Tälläkin hetkellä kuhina on nimittäin melkoinen - Sofian ja prinssi Carl Philipin kesäkuussa pidettävät häät ovat edenneet järjestelyidensä osalta jo pitkälle. Olen lupautunut toimimaan makeuden neuvonantajana heidän häätarjoilujensa suhteen. Todella miellyttävä tehtävä, varsinkin kun prinssillä on designerin vankkumattoman varma estetiikan taju.

Lukuisten koemaisteluhetkien ohella ehdin toki viilettää pari ihastuttavaa päivää Östermalmin viehättävillä kaduilla. Siellähän nyt tuttuja tulee vastaan ihan solkenaan, kuten Madde ja Chris. Pysäytin heidätkin vain kysyäkseni, mistä nykyään ostetaan  kulmakunnan parhaat pullat. Vinkkasivat sitten minut Fabrique Stenugnsbageri -konditoriaan, joka sijaitsee Nybrogatan 6:ssa, lähellä Dramatenia ja Östermalmin kauppahallia.

Stenugnsbageri, Östermalm, pullat, lähis.jpg

Polveni notkahtivat lähes setsuurille nähdessäni tämän näyn! Kauniisti kaakeloitu kauppahuoneisto oli täynnä toinen toistaan ihanampia luomuksia. Tilassa yhdistyi varsin viehättävällä tavalla ranskalainen pittoreski korttelileipomon henki ja ruotsalaisen pettämättömän trendivaiston luoma, liki industrial-tyylinen sisustus raffeine metalliritilöineen ja suurine lamppuineen.

Mutta se tuoksu! Voi, sokeri, kardemumma ja kaneli suorastaan tulvahtivat sieraimiini. Tällaisissa tilanteissa menen vaistoni varassa kohti parhainta mahdollista makuelämystä. Suljin silmäni ja etenin hitaasti myyntitiskillä, samalla ympäröivää ilmaa nautinnollisesti syvään hengittäen. Mahdoin herättää hilpeyttä mutta siitä viis. Tämä on se metodi, joka kohdallani toimii parhaiten.

Yhtäkkiä sain vahvan näyn siitä, että olen herkkutaivaan porteilla. Voin, fariinisokerin, kanelin ja saksanpähkinöiden yhdistelmä sai minut täysin vakuuttuneeksi. Avasin silmäni ja edessäni lepäsi sanoin kuvaamattoman kaunis rivi saksanpähkinäkierrepullia. "En Wallonbulle, tack!" sain vain vaivoin hengähdettyä.

Stenugnsbageri, Östermalm, sisätilat, tuolit.jpg

Istahdin pullapussin ja aamukahvin kera näille vanhoille klaffituoleille. Ryhdyin heti rapistelemaan pullan murenia pussin kätköistä huulilleni. Ja siinä se oli; tähän astisen elämäntaipaleeni paras ostopulla! Itse leivottujahan ei tässä lasketa.. Nyt tiedän, mihin suuntaan Tukholmassa jatkossakin. Nimittäin tässä saksanpähkinäkierteessä oli kaikki elementit kohdillaan. Pullataikina, jossa oli juuri tismalleen oikea määrä sokeria, suolaa ja kardemummaa. Onnettomia ovat ne pullat, jotka leivotaan tyystin ilman suolaa! Suola korostaa muita makuja ja vaikuttaa myös pullataikinan rakenteeseen, tehden siitä kimmoisan.

Ja mikä täytteiden määrä! Pullan kierteiden välistä suorastaan pursuili ruotsalaisen yltäkylläisyyden ja pitkäaikaisen makeuden kulttuurin aikaansaama määrä voita, fariinisokeria ja pähkinöitä. Sanotaanko näin, että en turhia aikallut vaan tein herkkupalasta hetkessä selvää. Ja ostin mojovan kassilllisen näitä mukaankin! Minun on ilman muuta kehiteltävä joku vastaava versio myös suomalaisten herkkusuiden iloksi!

Fabrique, Stenugnsbageri, Östermalm, näyteikkuna.jpg

Fabrique Stenugnsbageri -ketjulla on toistakymmentä liikettä ympäri Tukholmaa. Katso putiikkien sijainti täältä! Lämmin suositukseni sekä pullasta että matkakohteesta. Nimittäin Tukholma tekee ihmiselle aina hyvää! Niin nautittavaa ruotsalainen estetiikka ja herkuttelukulttuuri on. Kalliiksi se voi tosin käydä, etenkin jos riehaantuu Östermalmilla.. =)

Kerro toki, mistä Suomessa voi ostaa parasta pullaa! Otan kaikki vinkit mieluusti vastaan! 

Pullanmuruja suupielistäni vielä pyyhkien,

Eleanora