KATSOMASI RESEPTIT

Ra­vin­to­la­vink­ki: Baskeri & Basso

Helsingin ravintolakartalle ilmestyi viime vuoden lopulla helmi. Nicolas "Baskeri" Thieulonin ja Kalle "Basso" Kiukaisen luotsaama sympaattinen, tunnelmallinen ja herkullinen uutuusravintola avasi ovensa vuoden 2015 loppupuolella. 

Olen päässyt nauttimaan näiden herrojen kokkailuista jo aiemmin viime vuonna, kun he olivat tekemässä ruokaa A-lehtien blogitiimille. Taisimme saada silloinkin täydellistä risottoa..

Baskeri&Basso-1051766.jpg

Baskeri&Basso-1051775.jpg

Baskeri & Bassoon astuessa tuntuu kuin Helsingin pölyt olisivat jääneet taakse (tässä tapauksessa lumimyrsky..) ja ravintolan lämpö kietoo syleilyynsä. Palvelu on erinomaista, jo varausvaiheessa. Olimme liikkeellä kymmenen hengen voimin ja kun tein ryhmällemme varausta juttelin ensin puhelimessa herra Baskerin kanssa ja keskustelimme heidän ja meidän toiveistamme. 

Istuimme pitkässä pöydässä viinikaappien edessä ja itselläni oli hyvä näkymä koko ravintolaan ja keittiöön. Aivan ihanaa kun keittiön vierestäkin voi saada pöydän ja pääsee seuraamaan kokkeja työssään. 

Olimme tilanneet koko ryhmälle saman menun, joka pidettiin yllätyksenä aina siihen saakka kun ruoat tarjoiltiin. Miten jännittävää!

Alkupalat olivat jaettavia annoksia koko pöytäseurueen kesken. Ihania leikkeleitä, burrataa, siikacarpaccio & tomaattivinegrette, härtätartar ja Laurin purjo-roquefortpiirakkaa. Taivaallista. Burrata taisi olla pöytäseurueen suosikki, siikacarpacciota taisi joku kommentoida sanoilla "elämäni paras". 

Baskeri&Basso-1051779.jpg

Niin ja siis ihan pelkästään Basbasin leipä! taisin syödä puolikkaan vuoallisen, se oli niin tavattoman hyvää. 

Baskeri&Basso-1051785.jpg

Baskeri&Basso-1051786.jpg

Baskeri&Basso-1051788.jpg

Baskeri&Basso-1051792.jpg

Väliruokana saimme sitruunarisottoa. Maailman parasta sellaista, en ole koskaan syönyt niin ihanan sitruunaista risottoa. Sitruunan tuoksu leijaili lautasilta kun annokset tarjoiltiin pöytiin. Olisin syönyt toisen samanlaisen satsin heti perään. 

Baskeri&Basso-1051794.jpg

Seurueessamme on useampikin sitruunafani, joten tämä väliruoka oli kyllä monen mieleen. 

Pääruoaksi söimme siikaa, veriappelsiini ja fenkolia jossa oli niin mielettömän hyvä kastike, että pyysimme tarjoilijalta erikseen lusikat jotta saisimme talteen jokaisen pisaran kastiketta. Tulen muistamaan tuon kastikkeen vielä pitkään. Myös siian ja veriappelsiinin yhdistelmä oli maukas, tätä täytyy kokeilla kotonakin. 

Jälkiruoaksi saimme ruokarajoitteista riippien parfaitit vadelmakastikkeella tai creme bruleét. Olin onnekas ja sain maistaa molempia, todella hyvää!

Menu ilman ruokajuomia maksoi 53 euroa / henkilö. 

Myös ruokaviinit olivat maukkaita ja niitä kehuskeltiin pitkin iltaa. 

Kaikenkaikkiaan todella upea ravintolaelämys alusta loppuun saakka. Kiitos tarjoilijallemme, kiitos kokeille, kiitos koko BasBas. Me palaamme!

Baskeri & Basso

Tehtaankatu 27-29 (sisäpihalla), 00150 Helsinki

Avoinna: ti-pe 16-20

Lounasvinkki: Kimchi Wagon / Hietalahden kauppahalli

Oi ihana, ihana, eläväinen Hietalahden kauppahalli! halli on todella herännyt henkiin viimeisen vuoden aikana ja tunnelma hallissa oli tänään niin tunnelmallinen, kuhiseva.. kauppahallimainen. 

Kimchi Wagon - Helsinki, Finland.jpg

Olen aiemminkin käynyt lounaalla tässä työpaikkaani lähinnä olevassa hallissa, mm. Roslund, kalakauppa Marja Nätti, Le Marché ja Fat Ramen ovat tulleet tutuksi. Näiden lisäksi hallissa on myös Soppakeittiö, Chalupa, Robert's Coffee, Smoothie- baari.. vaikka mitä!

Tiesittekö että Hietalahden kauppahalli on nykyään auki myös arkisin ilta-aikaan ja lauantaisin siellä järjestetään Musaa ja Maistelua-tapahtuma?

Mieletöntä!

Suunnistimme tänään halliin lounaalle isäni ja veljeni kanssa. Kiersimme hallin, jotta näkisimme mitä kaikkea siellä nykyään on (ihmisiä, kauppoja, herkkuja, ravintoloita!) ja päädyimme lopulta lounaalle pikkuruiseen Kimchi Wagoniin jonka olen halunnut testata jo ikuisuuden. 

Kimchi Wagon - Helsinki, Finland-2 – kopio.jpg

Kimchi Wagon - Helsinki, Finland-3 – kopio.jpg

Rakastan ravintoloita joissa pääsee itse tuunaamaan annoksia. Kimchi Wagon tarjoaakin todella kivat tuunausmahdollisuudet, itse ilahduin rajattomasta limenkäyttömahdollisuudesta, tietenkin. Isäni testasi mm. supertulista soosia ja veljeni rouskutti paahdettuja pähkinöitä.

Kimchi Wagon - Helsinki, Finland-6.jpg

Otimme kaikki eri annokset ja maistelimme toisiltamme. Itse tilasin daeji bulgogi -possua kookosriisillä + lisukkeilla (vihdoin sitä kimchiä!!), isäni otti kookos-inkiväärikanaa munanuudeleilla ja veljeni gochujang & sesame "hotpot" stew'n possulla ja riisinuudeleilla. Todella maistuvia annoksia, saimme verenkierron liikkeelle ja nenät vuotamaan lounaalla. 

Kimchi Wagon - Helsinki, Finland-5 – kopio.jpg

Ravintola on pieni ja täyttyi nopeasti. Tarkoitus ei ole istua pitkän kaavan lounaalla vaan nauttia ihanista, ja isoista, annoksista reippaalla tahdilla. Kimchi Wagon - Helsinki, Finland-4 – kopio.jpg

Kimchi Wagon lunasti odotukseni, vihdoin pitkä odotus on päättynyt. Tänne palaan varmasti!

Kimchi Wagon

Hietalahden kauppahalli

Lönnrotinkatu 34, 00180 Helsinki

Aukioloajat: ma-ti 11-18, ke-la 11-21.30

Brunssivinkki: Krog Roba

Ihanaa kun on nyt taas tullut käytyä Helsingissä brunssilla. Pari viikkoa sitten kävimme apukokin kanssa Hello Darling:issa brunssilla, tänään kävin ihanien naisten kanssa testaamassa Krog Roban brunssin. 

Krog Roba on Lilla Roberts-hotellin yhteydessä ja mikä upea hotelli! tulin heti uteliaaksi nähtyäni ravintolapuolen, että minkäköhänlaiset upeat huoneet rakennus kätkee sisäänsä. Niin kaunista ja tyylikästä, mutta silti ainakin ravintolapuoli oli mielestäni viihtyisä, ihastuin isoihin ikkunoihin ja kauniisiin lamppuihin. 

Krog Roban brunssi – kopio.jpg

Krog Roban brunssi-3 – kopio.jpg

Krog Roban brunssi-4.jpg

Brunssi noutopöydistä maksaa 29 euroa / henkilö ja siihen saa tilata lisukkeita erilliseltä menulta lisämaksusta, esim. uppomunia, vohveleita, mukasta, erikoiskahveja. Normaali kahvi kuuluu hintaan. 

Valitsimme noutopöydän brunssin ja osa tilasi erikoiskahvit. Noutopöytä on niin monipuolinen, että vaikka harkitsin aluksi että tilaisin myös vohveleita, olen tyytyväinen etten tilannut. En olisi millään jaksanut syödä niitä vielä kaiken muun lisäksi. 

Noutopöytään kuuluu vihreää salaattia, ceasar-salaattia, sienipiirakkaa, katajanmarjagraavattua lohta, sillejä, marinoituja punasipuleita ja kurkkuja, kananmunia, munakokkelia, bratwurstia, leipää, upea jogurttipöytä siementen ja myslien sekä hillojen kera, jälkiruokapöytä jossa on kahta eri kakkua, keksejä, ihania hedelmiä (passionhedelmiä!), pieniä jälkiruokakuppeja, karkkia kuten lätkäliigoja ja bis bis-lakuja, mehuja.. mitähän vielä? no, kyllä noilla alkuun pääsee!

Krog Roban brunssi-6.jpg

Krog Roban brunssi-7.jpg

Krog Roban brunssi-8.jpg

Krog Roban brunssi-9.jpg

Krog Roban brunssi-10.jpg

Krog Roban brunssi-11.jpg

Krog Roban brunssi-12.jpg

Krog Roban brunssi-13.jpg

En löydä moitittavaa brunssista tai paikasta, ihastuin kovasti miljööseen ja tarjoiluihin. Ruoka oli hyvää ja tuoretta, myös yllätyksellistä. Miljöö tyylikäs ja viihtyisä.  

Ainoa mitä ihmettelin hyvin suunnitellussa ja selvästi harkitussa kokonaisuudessa olivat karseat vihreät rinkulat korkeissa lattelaseissa (minusta on selkeästi tulossa tarkka näissä asioissa, kun kiinnitin asiaan huomiota! hah). Ymmärrän että lattelasi voi olla kuuma, mutta että kun kaikki on selvästi mietitty viimeisen päälle astioita myöten ravintolassa, miksi nuo suojarinkulat ovat noin kamalat? pieniä asioita ja yksityiskohtia, jotka eivät onneksi vaikuta kokonaisfiilikseen. 

Suosittelen varaamaan pöydän etukäteen, saapuessamme ravintolaan kuulin kuinka jäljellä oli enää muutamia kahden hengen pöytiä. Ravintola täyttyikin heti brunssin alkaessa, kello 12.30, nopeasti. 

Iso suositus Krog Roballe. 

*

Krog Roba

Pieni-Roobertinkatu 1-3

00130 Helsinki

Brunssi tarjolla la-su 12.30-16.00

 

Ra­vin­to­la­vink­ki: Ihana Trattoria Sogno

On todella harvinaista että kirjoitan jostain ravintolasta kaksi kertaa blogiin. Nyt teen poikkeuksen ja ilomielin. 

Sain kutsun töölöläiseen Trattoria Sognoon ja en äkkiä keksi montaa parempaa tapaa viettää pimeää, marraskuista keskiviikkoiltaa kuin istua Sognon perhepöydässä blogiystävien ja aivan ihanan Sognon omistajapariskunnan kanssa. 

Kirjoitin Trattoria Sognosta ensimmäisen kerran kesälomallani, kun suunnistimme sinne hyvin spontaanisti apukokin kanssa. Hehkutin jo kesällä Sognon ruokia ja jatkan samalla linjalla nytkin.

Pääsimme maistelemaan Sognon syysmenua (#syysmenu) ja se oli aikamoista makujen ilotulitusta. Ruokailun lomassa saimme nauttia ravintoloitsijaparin Pian ja Mikon kertomuksista Sognosta, yhteistyökumppaneista, raaka-aineista, rakkaudesta ruokaan (harvoin tapaa niin asialleen omistautunutta ihmistä kuin Pia - mieletön energia ja rakkaus ruokaan), arvoista, filosofiasta, Italiasta.. puhuimme paljon ja kaikesta. Pöydän ympärillä istui samoista asioista innostuntu joukko ja nauru raikasi, paljon nyökyteltiin kun ajatukset kohtasivat ja syötiin

Trattoria Sogno-2.jpg

Trattoria Sognon focaccia - taivaallista

Trattoria Sogno.jpg

Bloggajien ollessa pöydässä kuplivat ja kamerat ovat sulassa sovussa ruokapöydällä.

Trattoria Sogno-3.jpg

Aloitimme herkuttelun maailman parhaalla mustekalalla, en ole koskaan maistanut mitään vastaavaa. Olimme aivan sanattomia tämän annoksen äärellä. Mustekalan lisäksi maistelimme kolmen kurpitsan keittoa, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan hurmasi, jopa minut, joka en maailman suurin kurpitsan ystävä olekaan. Piemontelainen vuohenjuusto, Rochetta, suli juustonystävän suuhun. 

Trattoria Sogno-4.jpg

Trattoria Sogno-6.jpg

Pääruokatarjottimet notkuivat ruokaa, oli paistettua kuhaa, paahdettuja ankankoipia, grillattua härän marmorifilettä, lisukelautasilta löytyi sitruunarisottoa, punajuuri-ragua ja chili-manteliruusukaaleja. Voi voi voi.. ihania ruokia!

Trattoria Sogno-7.jpg

Trattoria Sogno-8.jpg

Kyllä hymyilytti alku- ja pääruokien jälkeen. Mikko kertoi meille myös viineistä mitä maistelimme ruoan kanssa. Malttamattomana, vaikka vatsa aaaaivan ääriään täynnä, odotin jälkiruokia. Menulla oli tiramisua ja pekaani-viikunajäätelöä Jädelinolta. Mikä jäätelö! pekaanipähkinä maistui aivan ihanasti jäätelössä, tätä on saatava lisää.

Trattoria Sogno-9.jpg

Sen lisäksi, että Trattoria Sognon ruoka on erinomaista, hinta-laatusuhde kohdallaan ( maanantaisin saa lounasta 9 eurolla ja espresso maksaa aina 1 euron!), oli ilo ja kunnia tutustua Piaan ja Mikkoon, jotka ovat luoneet ravintolaansa lämpimän ja rennon tunnelman. Pian kädet viuhuivat puhuessa kun hän kertoi miten ja mistä raaka-aineet ravintolaan tulevat, miten henkilökunnan perheenomainen yhteishenki toimii, miten koko ravintola pyörii ja kuinka puhtaan rakastunut hän on ammattiinsa, ruokaan, perheeseensä ja ravintolaansa. Pia ja Mikko ovat toteuttaneet unelmansa Helsingin Töölöön.  Inspiroivaa!

Kiitos Pia ja Mikko ihanasta, mieleenpainuvasta illasta. Kiitos blogiystävät hyvästä seurasta!

*

Illan ruoat tarjosi Trattoria Sogno

 

Ra­vin­to­la­vink­ki: Hello Darling!

Tiesittekö, että Helsingissä voi joskus tuntea olevansa New Yorkissa? itse en tätä tiennyt ennen kuin kävin apukokin kanssa brunssilla viime lauantaina Hello Darlingissa.

New York-ikävä on viime aikoina ollut akuutti, viime ja toissavuonna tähän aikaan meillä oli jo lentoliput taskussa ja air bnb-asunnot varattuna yhteen lempikaupunkiini. Monen asian summana emme tänä vuonna lähde jouluna reissuun lainkaan vaan teemme joulua kotona. Ei hassumpaa sekään, olen jo hieman hurahtanut! ensimmäiset joulukoristeet ovat jo esillä ja esimmäiset joulutortut paistettu. Aikamoinen meininki ihmisellä, jota kutsuttiin ennen nimellä joulumörkö

Mutta niin, se New York. Pieni pala samaa tunnelmaa löytyy nykyään Iso-Roobertinkadun eräältä sisäpihalta. Minimaalisen kokoinen ravintola/kahvila on hieman piilossa, mutta sitäkin ihanampi löytö. Syyskuussa avattu eatery on aivan ihana, ihan jo astioista alkaen. 

Hello Darling Eatery.jpg

Hello Darling Eatery-4.jpg

Brunssia tarjoillaan kello 10 ja 15 välillä. Tarjolla on brunssilautasia, joihin kuuluu mm. tuorepuristettu mehu (viime lauantaina appelsiini-porkkanamehu), smoothie annos rahkaa ja granolaa tai chiavanukas. 

All Day Breakfast- lautaset ovat kaikki n. 19-21 euroa ja vaikka hinta tuntui aluksi aika huimalta, voin kertoa että ateria oli jokaisen euron arvoinen ja vatsan saa todella täyteen. 

Otimme apukokin kanssa eri lautaset, jotta pääsisimme maistelemaan mahdollisimman monia herkkuja. Apukokin Poached Eggs-annos oli upea ja se katosikin parempiin suihin aika nopeasti.

Hello Darling Eatery-2.jpg

Oma Pulled Pork-annokseni oli todella herkullinen, ihastuin erityisesti srirachamunakokkeliin ja raikkaaseen lisukesalaattiin. 

Hello Darling Eatery-3.jpg

Olimme niin ähkyssä aterian lopuksi, että emme jaksaneet enää jälkiruokia - se on jo aikamoista! 

Paikassa ei tosiaan montaa pöytää ole ja vaikka oma varauksemme oli kadonnut bittiavaruuteen, järjesti ihana henkilökunta meille pöydän muutamassa minuutissa. Hello Darlingissa kävi aikamoinen sutina lauantaina keskipäivällä, joten suosittelen varaamaan pöydän. 

Hello Darling Eatery-5.jpg

Hello Darling Eatery-6.jpg

Hello Darling

Iso-Roobertinkatu 3-5

00120 Helsinki

Aukioloajat

Ra­vin­to­la­vink­ki: Taqueria El Rey

Oioi, taas on Helsingissä uusi (tai ainakin uudehko) ihana ravintola, El Rey, joka sijaitsee Vuorimiehenkadulla. 

taqueria el rey helsinki.jpg

taqueria el rey helsinki-2.jpg

Olen jo jonkin kuunnellut lupaavia supinoita El Reystä ja se on keikkunut ravintolalistallani jo jonkin aikaa. Nyt vihdoin, syyskuun kääntyessä kohti loppua, ehdin testaamaan tämän pikkiriikkisen, suloisen ravintolan. 

Sen lisäksi että ruoka oli ihanaa pääsin pitkästä, pitkästä aikaa vaihtamaan kuulumisia vanhan opiskeluystävän kanssa. Loistava yhdistelmä - vaikka osuimmekin ravintolaan erityisen meluisana iltaa ja välillä epäilin etten kuulisi mitä vastapäätä istuva ystäväni sanoi. Mutta, ainakin ravintolassa oli tunnelmaa. 

Olin ennen seuralaistani paikalla ja sen perusteella, mitä tänä sateisena torstai-iltapäivänä todistin, suosittelen lämpimästi varaamaan pöydän. Ravintola on pieni ja ilmeisen suosittu. 

taqueria el rey helsinki-3.jpg

taqueria el rey helsinki-4.jpg

taqueria el rey helsinki-5.jpg

Palvelu oli erinomaista, olin aivan hämmentynyt kun mocktailini taiteillut herra istahti pöytääni kertomaan mitä kaikkia ihanuuksia hän lasiin oli laittanut. Oli chia-siemeniä, hibiscussiirappia, puolukoita, limeä.. taivaallista! eli kannattaa rohkeasti vaan udella juomia listan ulkopuolelta, ainakin omalla kohdallani se toimi. 

Tarjoilijalta sai aina hymyn, ruoka tuli kiireisestä illasta huolimatta mukavaa tahtia ja ruoka oli todella hyvää.

taqueria el rey helsinki-6.jpg

Guacamolea tilaan näissä ihanissa meksikolaisissa ravintoloissa aina. Herkullista! pakko sanoa, että vaikka guacamolea oli aivan tarpeeksi oli sen hinta mielestäni hieman korkea (6,5 euroa annos). 

taqueria el rey helsinki-8.jpg

Leukani loksahti auki kun  crispy fish tacos saapuivat pöytään. En ollut menulta ymmärtänyt että tacojeni välissä köllöttelisi nämä pulskat, friteeratut kalapalat. Myönnän, että sain syötyä vain 2/3 annoksestani, se oli niiiiin tuhti. Menulla suositeltu hot habanero sauce sopi kyllä näiden tuhtien kalapalojen seuraksi kuin nenä päähän. 

taqueria el rey helsinki-7.jpg

Nälkä ei jäänyt ja hinta-laatusuhde koko illallisella oli mielestäni oikein sopiva. Maksoimme mocktailin kera kahdesta ruokalajista vajaa 30 euroa. Juu, jälkiruoalle ei vaan yksinkertaisesti ollut tilaa. Ensi kerralla sitten...

Taqueria El Rey

Vuorimiehenkatu 18, Helsinki

Tallinnan helmi: ravintola Noa

Onpa ihanaa päästä jakamaan tämä ravintolaelämys kanssanne. Olen syönyt kesän ajan paljon ja erinomaisia ruokia ja nyt tuntuu, että kesä loppui aikamoiseen pamaukseen. Herkullisen kesän finaali!

Olen lukenut Restoran Noasta paljon hyvää ja ajanut sen ohi monta, monta kertaa. Olen aina ollut utelias näkemään miltä siellä näyttää sisällä ja miltä kehuttu ruoka maistuu

Erinäisten sattumusten kautta päädyimme viime viikon Tallinnan reissullamme Noaan. Voi miten riemuitsin!

Noa on varsin uusi ravintolatulokas. Se avattiin viime vuonna (2014) mutta se vei ilmeisesti kaikkien sydämen, koska vielä samana vuonna Noa valittiin Viron parhaaksi ravintolaksi. Aikamoista. 

Restoran NOA.jpg

Restoran NOA-2.jpg

Restoran NOA-11.jpg

Noa sijaitsee hengästyttävällä paikalla ja sen miljöö on ainutkertainen. En nyt äkkiä keksi mitään tunnelmallisempaa, kuin Noassa istuminen kasvot merelle päin ja hengästyttävän auringonlaskun katsominen. Elokuu on kyllä ehdottomasti paras aika käydä Noassa, auringonlaskut antavat todella parastaan. 

Noassa voi ainakin näin kesäaikaan istua sisällä, terassilla ja ulkona. Lisäksi Noasta löytyy Chef's Table, jossa tarjoillaan 5 - ja 7 ruokalajin menut. Me istuimme a'la carten puolella, jossa ruokalajien määrän sai vapaasti valita. 

Kuuntelin mielenkiinnolla Noassa aiemmin vierailleiden lempiannoksia ja päädyin valitsemaan itselleni grillattua purjoa

Restoran NOA-4.jpg

Rehellisyyden nimissä on pakko myöntää että menulla mainittiin hollandaise-kastike ja sillä oli myös vaikutusta päätökseen. 

Grillatun purjon sisällä (katsokaa miten upeat värit annoksessa!) oli valkosipuliperunoita, parsakaalia, hollandaise-kastiketta ja juustolastuja. Niiiin hyvää. 

Restoran NOA-5.jpg

Upealta näytti myös munakoisoannos. 

Restoran NOA-7.jpg

Apukokin alkupala (aikamoinen!) suolattu taimen kaikkine lisukkeineen oli upea. Siis yksinkertaisesti upean näköinen ja kuulemma myös makuinen. Itse iskin annoksessa haarukkani kurkkusalaattiin.

Restoran NOA-6.jpg

Isäni Surf & Turf-annos häikäisi väreillään ja kauneudellaan. Pääsin maistamaan sitäkin, todella hyvää. Annos oli kasattu kekseliäästi ja erosi kyllä perinteisestä surf&turf-annoksesta. 

Restoran NOA-12.jpg

Päivän grillattua kala-annosta oli kehuttu minulle moneen otteeseen (en silti valinnut sitä) ja ihastelin sekä maistoin apukokin kala-annosta. Kala grillataan itselleni aiemmin tuntemattomassa Josper puuhilligrillissä. Kala ja sen lisukkeet olivat todella herkullisia. 

Itse tilasin pitkästä aikaa ribsejä, joka olikin todella iso annos. Siinä oli tekemistä vaikka suuriruokainen tapaus olenkin, etenkin kun lisukkeitakin oli laitettu runsaalla kädellä. Suloiset pienet porkkanat ja maukas granaattiomenasalsa veivät kielen mennessään. 

Maistelimme toki myös jälkiruokia, mutta ilta hämärtyi niin vauhdilla ja Noassa oli niukka valaistus (tunnelmaa!) joten jälkiruoista ei ole kuvia. Mutta vakuutan, vannon ja lupaan että niitäkin kannattaa syödä. Mieluiten sillä tekniikalla että kaikki pöytäseurueen jäsenet syövät eri annoksen, kuten me, jotta pääset maistelemaan kaikkea tasapuolisesti. Näin toimimme itseasiassa koko ruokailun ajan. Onni ja autuus. 

 

Restoran NOA-13.jpg

Restoran NOA-8.jpg

Restoran NOA-10.jpg

Restoran NOA_.jpg

Upea Noa. Suosittelen!

NOA Restaurant

Ranna Tee 3, Tallinn

Ra­vin­to­la­vink­ki: Juuri

Veimme viime postauksessa mainitut saksalaiset ystävät ennen FLOWta syömään. Mietin pitkään minne heidät haluaisin viedä, suurin osa vieraista oli ensimmäistä kertaa Suomessa, yksi viidettä kertaa. 

Pakko mainita miten ihanaa onkin, kun elämässä on ihmisiä joiden kanssa ystävyys kestää vuodesta toiseen, vaikka asumme eri maissa, tapaamme maksimissaan kerran vuodessa (tämä on ennätysvuosi, olemme tavanneet jo kaksi kertaa!) ja vaikka yhteydenpito tapaamisten välissä on vähän sitä sun tätä, luistaa juttu aina tavatessa kuin kuukausia ja kilometrejä ei välissä olisi ollutkaan. Tapasin saksalaisen ystäväni C:n kahdeksan (!) vuotta sitten Saksassa, kun opiskelin (köh köh) Koblenzissa. Yksi elämäni upeimmista ajanjaksoista, ehdottomasti. Siltä ajalta on edelleen jäljellä monta ystävyyssuhdetta ja erityisesti ystävyyteni C:n kanssa. C tuntee apukokin, perheeni, muut ystäväni, kotini.. hän on ollut mukana monessa elämäni mullistuksessa viimeisen kahdeksan vuoden aikana. 

Onni on, hyvä ruoan lisäksi, ihanat, pitkäaikaiset ystävät. 

Mutta niin, vein ihanat ihmiset ihanaan ravintolaan. 

Ravintola Juureen. 

Ravintola Juuri.jpg

Ravintola Juuri-2.jpg

Alkudrinkki: gin & tonic karpaloilla ja rosmariinioksalla - huumaava tuoksu!

Ravintola Juuri-3.jpg

Myönnän, ensimmäisellä kerralla en ollut aivan sataprosenttisen vakuuttunut Juuresta. Kävin siellä pitkän tauon jälkeen tänä keväänä ja ihastuin. Siispä Juuri oli oikea valinta tällekin illalliselle. Myös vieraat taisivat olla samaa mieltä, he nimittäin huokailivat ruoan tahtiin äänekkäästi. 

Söimme kolme ruokalajia + kokin tervehdyksen hyvällä ruokahalulla. Minulle riitti mukavasti kaksi sapasta, päivän pääruoka ja jälkiruoka. 

Ravintola Juuri-4.jpg

Olen hieman harmissani kun tämä kokin tervehdys ei jäänyt mieleeni, että mitä se oli. Lohta kyllä, mutta mikä tuo ihana kastike olikaan...

Ravintola Juuri-5.jpg

Voi ja leipälautanen tuo aina hymyn huulille ravintolassa. 

Ravintola Juuri-6.jpg

Kivipiira-annos

Apukokki söi päivän menun alusta loppuun. 

Ravintola Juuri-7.jpg

tuorejuustoa vuohenmaidosta, hernettä ja raparperiä

Ravintola Juuri-8.jpg

punajuurta ja savustettua piimää

Oma suosikkiannokseni! 

Ravintola Juuri-9.jpg

Perunaa, perunaa ja perunaa

Nam! 

Yllä on sekaisin minun ja muun pöytäseurueen sapaksia. Sapakset ovat Juuren erikoisuus, ihanat, pienet suupalat joilla pääsee makumatkalle kotimaiseen ruokahistoriaan. Näitä sapaksia voisi syödä koko aterian!

Ravintola Juuri-10.jpg

Ahventa, vihreitä kasviksia ja voikastike

Pääruoaksi söin päivän annoksen, joka oli aivan ihana. En ole aikoihin syönyt ahventa ja voikastike.. no, kyllä te tiedätte. 

Ravintola Juuri-11.jpg

Vadelmaa ja fenkolia "punaista ja makeaa"

Kuten blogia lukeneet tietävät, hurahdin tänä keväänä Taste of Helsingissä erääseen fenkolijälkiruokaan. Niinpä tilasin nytkin fenkolia ja oi oi oi, tykkäsin! niin ja aika upeat väärit annoksessa, eikö?

Juuri on pieni, sympaattinen ravintola jossa palvelu on huippuluokkaa. Itse viihdyin erinomaisesti ja palaan varmasti uudelleen. 

Ravintola Juuri

Korkeavuorenkatu 27, 00130 Helsinki

Herkullinen Pietari

Edellisessä postauksessa kerroin kuinka Pietari hurmasi meidät heinäkuun viimeisenä viikonloppuna, kun piipahdimme Pietarissa viikonloppumatkan verran. Sen lisäksi, että Pietari on kaunis ja mielenkiintoinen kaupunki, pääsee siellä syömään aivan ihania ruokia

Vieraassa kaupungissa voi joutua harhapoluille ravintoloiden suhteen, jos ei tiedä mihin mennä tai mitä etsiä, joten pelasin tapani mukaan varman päälle ja kysyin hotellimme kontaktilta vinkkejä. Saimme häneltä todella hyvät illallisravintolavinkit, joten jaan ne kanssanne tässä postauksessa. 

Perjantai-illan ravintolalle en löytänyt minkäänlaisia nettisivuja eikä sitä löytynyt minun salapoliisintaidoillani TripAdvisoristakaan, mutta sinne on helppo löytää, jos löytää tiensä ensin Grand Hotel Emeraldiin. Ravintola sijaitsee nimittäin suoraan hotellia vastapäätä. 

Otimme siis perjantaina rauhallisesti ja ylitimme tien illallispaikkaamme. Olimme aluksi hieman hämmentyneitä, kun saavuimme, koska paikka näytti lähinnä kahvilalta josta ei saisi mitään lämmintä ruokaa. Lisäksi paikassa oli juuri alkamassa livemusiikkiesitys. Istuimme kuitenkin meille varattuun pöytään ja ryhdyimme tutkimaan menua. Menun ulkonäkö ei vielä vakuuttanut, mutta ryhdyimme tilaamaan ruokia. Tarjoilijamme sai meidät kuitenkin rentoutumaan asiantuntevuudellaan ja hänen avullaan tilasimme saslikeja, borsch-keittoja, kasvis- ja leikkelelautasia, hatchapur-leipiä vodkaa.. kaikkea!

Hochy Schaschlik

Suvorovsky Prospekt, St Petersburg

Hochy Schaschlik.jpg

 

Hochy Schaschlik-3.jpg

Hochy Schaschlik-4.jpg

Hochy Schaschlik-5.jpg

Hochy Schaschlik-6.jpg

Hochy Schaschlik_saslik.jpg

Kaikki oli niin hyvää! seurueemme ihastui erityisesti hatchapur-leipiin, jotka ovat juustoisia leipiä. Niitä syötiin kaksin käsin. Löysinpä muuten reseptinkin näihin ihaniin leipiin eilen Mama Gastro-blogista! tykkäsin myös paljon perunaleivoksista jotka dipattiin ranskankermaan...

Emme jaksaneet enää jälkiruokia tämän aterian päälle, vaan suunnistimme suoraan nukkumaan. Hyvä ruoka, hyvä mieli. 

Erityiskiitos mahtavalle tarjoilijallemme joka jaksoi tosiaan opastaa meitä saslikien kastikkeita, erilaisten alkupalojen ja sen tärkeimmän, eli vodkan, suhteen. Lähes kolmen tunnin ruokailun aikana hän myös kärsivällisesti kuunteli puujalkavitsejämme ja kertoi meille kulttuuristaan. Tiesittekö nimittäin, että paikallisilla on tapana ottaa sitruunapaloja alkoholin juomisen välissä, koska se kuulemma vähän niin kuin nollaa tilanteen ja vodkan juonti voi jatkua!

Lauantaina lähdimme seikkailemaan illalliselle Sennaya-aukiolle, n. 10-15 minuutin ajomatkan päähän. Siellä emme päiväsaikaan käyneet lainkaan ja ainakin lauantai-iltana ihmisiä oli kadut täynnä. 

Menimme jälleen syömään meille suositeltuun paikkaan ja tämä olikin lähes vastakohta edellisillan ravintolalle. Upeat puitteet, varmaan parikymmentä tarjoilijaa, kaksi kerrosta ja tavattoman pitkä menu. 

Khochu Kharcho oli elämys!

Sadovaya St., 39/41, St. Petersburg, Russia

Hochy Kharcho.jpg

Erityisen ihastuneita olimme hieman tulisiin Phkaleihin, joissa oli mm. punajuurta, pähkinöitä ja kaalia. Näitä voisi tehdä kotonakin!

Hochy Kharcho-2.jpg

Pikkelöityjä kasviksia!! lemppareitani. 

Hochy Kharcho-3.jpg

Pääruoaksi söimme mm. kalapihvejä, saslikeja, lihapatoja..

Hochy Kharcho-4.jpg

Jaksoimme, ihme kyllä, vielä tilata jälkiruoat.. mutta ne olivatkin hieman kookkaammat kuin olimme ajatelleet!

Hochy Kharcho-5.jpg

Kaikenkaikkiaan todella ihanat ravintolaelämykset molempina iltoina. Pietariin on päästävä uudelleenkin, syömään...

Ra­vin­to­la­vink­ki: Ahorita

Jälleen ravintolavinkki Vantaalle!

Olen kaipaillut Ahoritan kaltaista ruokapaikkaa Vantaalle pidempään ja olenkin iloisena seurannut Richard McCormickin puuhastelua uuden Ahorita-pikaruokaketjun parissa. Ihanaa kun näitä uusia juttuja ja konsepteja tehdään Helsingin keskustan ulkopuolellekin. 

Ahorita.jpg

Ahorita-3.jpg

Ensimmäinen Ahorita avattiin kauppakeskus Kluuviin ja toinen Vantaan Jumboon. Ravintola sijaitsee kauppakeskuksen Stockmannin päädyssä Hanko Sushin vieressä. Suunnistimme sinne viime viikonloppuna apukokin kanssa innosta puhkuen. 

Tacoja jee! rakastan meksikolaista ruokaa!

Ahorita-2.jpg

Homma on helppo: valitset täytteen ja monta tacoa haluat (voit myös ostaa lajitelman jossa on useampia täytteitä eri tacoissa) ja vastailet lisukkeita koskeviin kysymyksiin. Ainoa miinus tässä on se, että jos tilaat esim. kaksi tacoa, tulee niiden olla samalla täytteellä. Eli jos haluat eri täytteillä olevia tacoja, suosittelen valitsemaan lajitelman. 

Ahorita-4.jpg

Ahorita-5.jpg

Söin itse kanatacot ja apukokki maisteli possutacoja. Molemmat olivat herkullisia ja täynnä raikkaita makuja. Otimme tacot keskivahvalla salsalla, siinä olisi saanut olla enemmänkin potkua, joten tulisen ruoan ystäville suosittelen tulisempaa versiota. Olimme ruoan jälkeen onnellisen täynnä, tänne palaamme varmasti. Peukku myös raikkaalle lime-kurkkulimonadalle. Mmm!

Voit myös jättää Ahoritassa palautetta, niin mekin teimme. Hauska ajatus ja toteutus. 

Ahorita-6.jpg

Ahorita, kauppakeskus Jumbo

Vantaanportinkatu 3, Vantaa

#eatsleeptacoandrepeat

Ruo­ka­blog­gaa­jan viimeinen lomapäivä eli vapaapäivä keittiöstä

Kaupallinen kampanja / yhteistyössä Kotipizza

Tänään on bloggaajan viimeinen kesälomapäivä.

Sen kunniaksi päätin, että en tee varsinaista ruokaa vaan herkuttelemme pizzoilla. Kimmoke tähän vapaapäivään tuli kun sain kesäloman alussa tietää, että pääsin mukaan Kotipizzan kampanjaan. Haimme pizzat lähimmästä Kotipizzastamme, Myyrmäestä, jossa on tullut käytyä monta kertaa vuosien varrella. 

Kotipizza.jpg

Olen viime aikoina tilannut hyvin vähän pizzoja kotiin, mutta ne harvat kerrat kun olen syönyt noutopizzaa, olen käynyt hakemassa itselleni Kotipizzasta Kotzonen, se on mielestäni nerokas idea pizzalle. Tykkään tilata ravintolassakin pizzan lisäksi vihreän salaatin, suolaisen pizzan ja salaatin yhdistelmä on mielestäni herkullinen. 

Apukokki valitsi itselleen Kotipizzan Monstereista New Mexicon, jossa oli oman pizzani tapaan avokadoa. 

Kotipizza-2.jpg

Oma Kotzoneni oli täytetty pariloidulla kananpojalla, avokadolla, fetalla ja salaatilla. Kotzonessani  oli maukas ruiskuitupohja ja avokadoa. Taisin syödä ensimmäistä kertaa elämässäni avokadoa pizzassa ja se sopi tähän Kotzoneen todella hyvin. Raikas valkosipulikastike kruunasi pizzani. Täytyy ehdottomasti testata avokadoa pallogrillipizzoissakin, joihin olemme tällä kesälomalla hurahtaneet. 

Kotipizza-3.jpg

Kotipizzassa on hyvin laaja valikoima erilaisia pizzoja, on klassikoita kuten jauhelihapizza, jonka saa nykyään luomujauhelihalla. Lisäksi listalla on lankkupizzoja, gluteenittomia pizzoja, monstereita. Nykyään pizzerioista saa myös salaatteja ja leipätikkuja. 

Kampanjan myötä opin uutta Kotipizzasta, asioita joita ei välttämättä tule ajatelleeksi pizzaa tilatessa tai noudettaessa. Sen olen aina tiennyt, että Kotipizza on suomalainen yritys. Kotipizza perustettiin 1987 ja pizzerioita on nykyään jo 270 ympäri Suomen. Kotipizza on sitoutunut vastuulliseen toimintaan ja he toteavatkin kotisivuillaan, että tehdään maailmasta parempi paikka pizza kerrallaan. Yritys haluaa taata että jokainen asiakas saa herkullista, tuoreista raaka-aineista ja vastuullisesti tuotetuista raaka-aineista tehtyä pizzaa, mikä kuulostaa näin asiakkaan korvaan hyvältä. Hyvä esimerkki tästä on se, että Kotipizza tietää mistä heidän avokadonsa tulevat ja Kotipizzan Facebook-sivulla voi käydä katsomassa perulaisen avokadokasvattajan Pedron terveiset Kotipizzan asiakkaille. Myös aiemmin mainittu luomuvaihtoehto jauhelihapizzassa on iso plussa. 

Onko Kotipizza sinulle tuttu? jos ei, käy kurkkaamassa heidän verkkokauppaansa ja tilaa pizza jo tänään kotiin maisteltavaksi! lisäksi voit osallistua Instagramissa kilpailuun, jossa voit voittaa joka viikko 20 euron lahjakortin tägäämällä pizzakuvasi #kotipizza - hastagilla. 

logo_1.png

 

Herkullisia pizzahetkiä!

Sympaattinen Södermalm

Kaupallinen kampanja, yhteistyössä Silja Line

Viime viikolla kerroin teille risteilykokemuksestamme ja herkuista mitä saimme syödäksemme Silja Linen laivoilla. Kiertoristeilyn ansioista meillä oli 10 tuntia aikaa tutustua Tukholmaan, joten meidän ei tarvinnut kiirehtiä. 

Olin suunnitellut, että viettäisimme päivän, tai ainakin suuren osan siitä, Södermalmin sympaattisessa kaupunginosassa. Aloitimme päivän hyppäämällä Tukholman Värtan-terminaalista Tallink Shuttle Busiin, joka vei meidät vanhan kaupungin liepeille. Sieltä kävelimme Södermalmiin nauttien auringonpaisteesta. 

Södermalm_uudet.jpg

Södermalm_uudet-2.jpg

Kun pääsimme Södermalmin puolelle, istahdimme hetkeksi kadunkulmaan ja minä bongasin heti mehubaarin. Sinne oli päästävä heti, jotta jaksaisin lounaaseen saakka. 

Södermalm_uudet-3.jpg

Stockholm Juiceverket sijaitsee Södermalmilla (Högbergsgatan 37) ja sen lisäksi kolmessa muussa kohteessa Tukholmassa. 

Södermalm_uudet-4.jpg

Mehujen avulla jaksoimme kävellä syvemmälle Södermalmin syövereihin ja nauttia maisemista jalan. 

Södermalm_uudet-5.jpg

Luin ennen matkaamme, että Södermalmia on tituleerattu mm. Tukholman Brooklyniksi. Ei siis ihme, että olen kahdella viime reissulla viihtynyt kyseisellä alueella niin hyvin. Södermalm on kyllä todella pieni ja kompakti alue sisareensa Brooklyniin verrattuna, mutta todella viehättävä alue kaikinpuolin. 

Södermalm_uudet-7.jpg

Södermalm_uudet-8.jpg

Keittiöväline- ja astiafanina (se kaiken retron ystävänä) olin bongannut jo netistä erään kaupan, jossa halusin välttämättä käydä. 

Södermalm_uudet-9.jpg

En lopulta ostanut Cocktailista (Bondegatan 34)mitään, mutta siellä oli ihana hypistellä. Samalla kulmalla sijaitsi myös Krukmakeriet (Bondgatan 32), josta ostin pienet keramiikkakipot sekä Behagligt (Södermannagatan 24), josta mukaani lähti yksi, kaunis pellavaliina. 

Södermalm_uudet-11.jpg

Yksi jo edellisellä reissulla, ja Instagramissa suositeltu, välistä jäänyt paikka oli Urban Deli (Nytorget 4).  Sinne suunnistimme apukokin kanssa ihastelemaan delin ruokahyllyjä ja syömään välipalat. Tai no, minä söin välipalan ja apukki nautti virvokkeen. 

 Urban Delistä teki mieli ostaa kaikkea ja olisi tehnyt mieli syödäkin kaikkea. Päädyin kuitenkin "pieneen" välipalaan eli tilaamaan puolikkaan ravun, josta tein rapuleipiä. Maukasta!

Södermalm_uudet-13.jpg

Södermalm_uudet-14.jpg

Välipalan jälkeen kiertelimme lähikortteleita ja löysimme tiemme myös Pärlansin (Nytorgsgatan 38) myymälään, joka oli ehdottomasti nähtävä. 

Södermalm_uudet-16.jpg

Södermalm_uudet-17.jpg

Olin ostanut aiemmin tänä vuonna Pärlansin salt-lakridsia Hellasta ja Herkusta Museokadulta ja samaa herkkua oli nyt tältä reissulta saatava lisää. Ostin myös purkin kinuskia. 

Södermalm_uudet-18.jpg

Lounaalle päädyimme huikean hauskaan retroteemaiseen ravintolaan, jossa sai lounasaikaan koota oman hampurilaisen. Paikka oli täynnä ihmisiä, joten astuimme sisään luottavaisin mielin. Hauskaa kyllä, tämä ravintola ei ollut todo-listallani lainkaan, joten joskus kannattaa kyllä poiketa suunnitelmasta. 

Lily's Burger (Hornberg strand 47) oli värikäs kuten dinerin kuuluukin ja saimme todella mahat täyteen lounaalla. Hampurilaispihvit olivat mehevät ja sopivat mediumit ja sämpylät pehmeät. Lisukkeeksi sai valita tiskiltä mitä halusi, itse otin marinoitua punasipulia, salaattia, coleslaw'ta ja majoneesia. Meiltä meinasi lähteä hampurilaisen täyttäminen aivan käsistä ja tästä syystä en saanut syötyä kaikkia ranskalaisia. Harmi!

Södermalm_uudet-21.jpg

Södermalm_uudet-22.jpg

Södermalm_uudet-20.jpg

Södermalm_uudet-23.jpg

Södermalm_uudet-15.jpg

Lounaan jälkeen jatkoimme Södermalmilla haahuilua, kävelimme puistoissa ja hautausmaan reunamilla ja lähdimme hitaasti kohti Tukholman keskustaa, jos vaikka sieltä löytyisi jotain kivaa. Ehdimmekin nauttia päiväkahvit, käydä hieman ostoksilla ja istahtaa terassilla ennen kuin oli aika lähteä takaisin satamaan. Ihana päivä!

Vaikka ehdimmekin Tukholmaan vain päiväreissulle, ihastuin kyllä eniten Södermalmin tunnelmaan, kauppoihin ja ravintoloihin. Olen myös vakaasti päättänyt, että Tukholmaan on pakko päästä uudelleen!

Näytä lisää