KATSOMASI RESEPTIT

Tattari-siemensämpylät eli menestystarina keittiössä

Ohhoh! nyt on kyllä tapahtunut jonkinsortin ihme, kun olen ryhtynyt taas paistelemaan sämpylöitä. Sämpylät ovat vuosia olleet koetinkiveni, suurimmaksi osaksi ne ovat epäonnistuneet surkeasti. Taidan muistaa vanhan blogin ajalta yhden (!) kerran kun sämpylät onnistuivat, sitä juhlittiinkin pitkään. 

Kävin erään ystävän luona viime viikolla ja sain syödäkseni aivan ihania tattarisämpylöitä. Hän oli kehitellyt reseptiä jo jonkin aikaa ja itse ihastuin sämpylöihin valtavasti. Niin maukkaita ja ihana rakenne. Tattarijauhojen lisäksi sämpylöihin oli laitettu auringonkukansiemeniä jotka ovat suurta herkkuani. 

Näin talvikeleillä, kun ulkona sataa lunta ja pakkanen paukkuu on ihanaa herkutella lämpimäisillä, esim. tuoreilla sämpylöillä ja runsaalla voilla. 

Vai mitä tuumaatte..?

tattari-siemensämpylät-1091809.jpg

tattari-siemensämpylät-1091814.jpg

Pakko sanoa, että vaikka lähdin soveltamaan alkuperäistä reseptiä, jonka löysin netistä, sain nämä sämpylät onnistumaan yli odotusten. Tattarijauhojen ja gluteenittomien jauhojen sekoitus oli kyllä oiva. Voit toki käyttää tattarijauhojen kanssa tavallisiakin sämpyläjauhoja, itse tein näistä apukokillekin sopivia sämpylöitä ettei hän pahastu. Toki nämä olivat niin hyviä, että voisin syödä kaikki itse. 

Uskaltaisikohan sitä tehdä uudelleenkin sämpylöitä kun ne onnistuivat näin hyvin? ehkäpä...

 

Rouheinen focaccia

Nyt kannatti kurkata jauhopussin kylkeen, joka oli jäänyt pöydälle viime viikonloppuisten Havaiji-illallisten jälkeen. En yleensä syynää jauhopusseja mutta kun se nökötti työtasolla ja minuun iski leipomisvimma (kummallista) niin huomasin, että jauhopussin kylkeen oli tekstattu rouheisen focaccian ohje. 

No, ei siinä sitten auttanut kuin ryhtyä hommiin. Kädet taikinaan ja touhuamaan. 

Lopputuloksena koko asunto tuoksui vastaleivotulle leivälle ja tuhdisti valkosipulille. Tykkään. 

rouheinen focaccia.jpg

Viimeksi olen leiponut Katukeittiö-kirjan focacciaa, puolitoista vuotta sitten! oli jo siis aikakin tehdä tätä herkkua. Muokkasin pussin reseptiä vaihtamalla siirapin juoksevaan hunajaan ja käytin valkosipuliöljyn oliiviöljynä basilikalla maustettua oliiviöljyä. Sormisuolaksi valikoitui kesäsuosikkini Borsarin sormisuola, johon rakastuimme apukokin kanssa kesälomalla grillatessa. Pieni suolapurkki kulki mukana kylään, mökille, Tallinnaan.. 

Kvinoapizza ja keit­to­kir­ja­vink­ki

Sain viime viikolla postilla Mari Moilasen esikoiskeittokirjan nimeltä Sitä parempi soppa. En harmikseni päässyt julkkareihin työkiireiden takia ja kirjaa on kovasti hehkuteltu blogeissa, joten olin iloinen että sain arvostelukappaleen postilla itsellenikin ja pääsin tutustumaan Marin keittokirjaan. . 

Kirja on todella kaunis ja pidin erityisesti kirjan ohjeita ja vinkkejä- osiosta. Kotikokille vinkit ja niksit tulevat aina tarpeeseen (ainakin minulle) ja oli mukava lukea Marin omia ajatuksia eri raaka-aineista ja keittiövempaimista. 

Kuvien suhteen odotukseni olivat myös todella korkealla, onhan Marin Jotain Maukasta-ruokablogi visuaalisesti aivan huikea! ja minun ei todella tarvinnut pettyä, upeita kuvia. 

Kirja on teemoitettu väreittäin: punainen, oranssi, keltainen, valkoinen, vihreä ja ruskea sekä musta. Jokaisessa teemaosiossa on estradilla omaa väriään edustavia Marin suosikkiraaka-aineita. 

Selasin kirjan heti läpi kun pääsin töistä kotiin ja korvamerkitsin liudan mielenkiintoisia reseptejä. Niitä löytyikin todella monta! halusin heti viime viikonloppuna päästä testaamaan kirjan reseptiä ja ensimmäiseksi testiksi valikoitui kvinoapizza. Pizzaperjantait ovat parhaita ja kvinoa on yksi lempiraaka-aineistani, joten ensimmäisen testireseptin valinta oli siis aika helppo. 

kvinoapizza (2).jpg

Pizza ei ollut ihan niin nopsa tehdä kuin ajattelin, mutta jos osaa suunnitella työjärjestyksen niin pääsee vähän helpommalla. Minulla oli viime perjantaina jokseenkin kaoottinen mielenlaatu vauhdikkaan työpäivän päätteeksi, että en oikein osannut päättää mistä sitä aloittaisi pizzanteon. 

Pizzassa oli maut kohdallaan, reseptissä oli kivoja pieniä twistejä mm. tomaattikastikkeessa ja vaikka pohjasta tuli pehmeämpi kuin normaalipizzassa oli se mielestäni maukas ja siinä oli kiva suutuntuma. 

Suosittelen Marin kirjaa lämpimästi, siinä on varmasti jokaiselle jotakin, kirja on niin kaunis että sitä pitää mielellään keittiön pöydällä kaikkien nähtävillä, reseptit tuntuvat pääasiassa aika mutkattomilta ja useissa on jokin hauska uusi yksityiskohta. 

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Perunamuusin uusi elämä: yrttiset perunarieskat

IMG_6430.JPG

Tämä resepti olisi ollut hyvä lisä Hävikkiviikon postauksiin, mutta koska Hävikkiviikkoa voi (ja pitäisikin!)  viettää joka viikko, sopii tämä resepti julkaistavaksi koska vaan. 

Aloitan kertomalla teille mistä meille päätyi perunamuusia. Jos perunamuusitarinat eivät ole sinun juttusi, en pahastu jos hyppäät suoraan reseptiin, lupaan!

Keskustelin viime viikolla työkaverini kanssa joka mainitsi nakit. No, minä en saanut niitä nakkeja mielestäni koko päivänä ja teinkin meille pitkästä, pitkästä aikaa nakkeja ja muusia. Miten hyvää! käytin muuten muusiin Valion uutta sitruunavoita, jota minulle on monelta taholta hehkutettu, se olikin oikein pirtsakka lisä perinteiseen muusiin. 

No, muusia jäi yli kuten meillä yleensä ja jemmasin loput jääkaappiin. Muistin jo seuraavana päivänä että Facebookissa uutisvirtaani ilmestyi Hävikkiviikolla Kokit ja potit-ruokablogin perunarieskaohje. Kävin heti kommentoimassa Hannelelle että kiitos muistutuksesta, näitä täytyykin tehdä. En vain tiennyt että jo seuraavalla viikolla olisin rieskanteossa. 

Tämä ei ollut ensimmäinen perunarieskakokeiluni, vaan tein näitä jo joskus muutama vuosi sitten Isyyspakkaus-blogin ohjeella. Loistava ohje sekin!

En kyllä äkkiä keksi parempaa tapaa hyödyntää ylijäämämuusi ja /tai jämät jauhopussin pohjalta. Vaihdoin tällä kertaa vehnäjauhot hirssijauhoihin, jotka ovatkin itselle aivan uusi tuttavuus. Hirssi toimi rieskoissa tavallisten vehnäjauhojen tapaan hyvin, tähän voi toki käyttää myös muita jauhoja, esim. kokkipottilassa käytettiin ohrajauhoja. 

Tuunailin reseptejä myös siten, että lisäsin rieskataikinaan nuupahtamaisillaan olevia yrttejä, tällä kertaa salviaa. Myös persilja, ruohosipuli ja timjami sopisivat varmasti hyvin tähän reseptiin. 

Mikä on sinun onnistunein jämäruokasi ja tai suurin yllättäjä, jonka olet loihtinyt jää/kuivakaapun tuotteista? olisi hauskaa lukea kokemuksianne. 

IMG_6435.JPG

 

Suolainen syyspiirakka

Juuri kun sain kerrottua täällä uuden blogin puolella etten ole mikään jauhopeukalo, löysin itseni kädet ranteita myöten jauhoista tällä viikolla. Oli ilmeisesti pakko vaan kokeilla että onnistuuko se leipominen sittenkin!

Suurin haasteeni leipomisessa on reseptin seuraaminen, se on minulle haastavaa kun olen vähän sinnepäin-tyyppi keittiössä. Tykkään myös muokata reseptejä, tuunailla niitä eri tavoin ja niin tein tässäkin. Käytin pohjaan kahta erilaista jauhoa - täysjyvävehnää ja spelttiä. 

Kävin aiemmin tällä viikolla äidin luona sadonkorjuureissulla  ja sain mukaani ison kassillisen omenoita, punaherukoita, puolukka - ja omenahilloa sekä pienen purkin kantarelleja. Nuo metsän aarteet pääsivätkin sitten heti tähän suolaiseen piirakkaan, jonka leivoin eilen illalla. Onni on äiti jonka luona voi käydä hakemassa kauden herkkuja - kiitos äiti!

Ilokseni voi kertoa että tämä leipomisyritys onnistui hyvin! yhdistin kantarelleihin suolaista hevosen kylmäsavuleikkelettä ja pinaattia. Yhdistin näihin voimakkaan Valio Mustaleima emmentaljuuston raasteen muodossa - raastetta meni myös piirakkapohjaan. Voimakkaiden juustojen ystävänä tykkäsin kovasti tästä juustovalinnasta. Jos sinulle ei voimakkaat juustot niin maistu, voit toki käyttää muutakin juustoa tässä piirakassa. Maun mukaan. 

IMG_6354-001.JPG

Suolaiset piirakat vievät minut aina muistoissa aikaan, jolloin erään ystävän kanssa vietimme viikonloppuiltoja yhdessä ja usein leivoimme iltapalaksi suolaisen piirakan, variaatioita oli monta ja piirakan seuraksi teimme myös yleensä fetasalaatin. Suolaiset piirakat kuuluvat myös moniin järjestämiini juhliin, helppoa ja hyvää ruokaa buffet-pöytään.