KATSOMASI RESEPTIT

Kahden suklaan keksit

Viime viikonloppuna innostuin taas leipomaan. Heräsin sunnuntaiaamuna tunteeseen, että nyt on saatava keksejä. Sellaisia amerikkalaisia, sitkeitä, pehmeitä keksejä joissa on suklaata. Kuten luvattu, täällä ei juuri kevennellä! sopivassa suhteessa terveellisiä herkkuja ja sitten niitä herkkuja..

Ei auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen, nämä keksi-intohimot kun eivät lopu ellei asialle tee jotain..

tuplasuklaakeksit-1171955 – kopio.jpg

Eli Kitchen Aid surisemaan ja hommiin. Alla näette kuvasta miten murskaan suklaat kekseihin, hah. 

tuplasuklaakeksit-1171958 – kopio.jpg

Onneksi ruokapöytä on kovaa tekoa!

tuplasuklaakeksit-1171965 – kopio.jpg

Keksitaikina on koukuttavaa jo tekovaiheessa. Sormi eksyi taikinaan laadunvalvonnallisista syistä aika monta kertaa. 

Apukokkikaan ei pistänyt pahakseen kun kotona leijaili keksien tuoksu. Kun saimme ensimmäiset haukut kekseistä totesimme että nyt liikumme vaarallisilla vesillä. Näiden keksien syömistä ei ehkä pysty lopettamaan ollenkaan!

tuplasuklaakeksit-1171970.jpg

tuplasuklaakeksit-1171978.jpg

tuplasuklaakeksit-1171982.jpg

Alkuperäinen resepti taisi olla Martha Stewartin , mutta tuttuun tapaan huseerasin reseptin parissa niin että se muokkaantui hieman tehdessä. Keksejä tehdessä uskaltaa vielä tuunailla, muuten joudun leipoessa seuraamaan reseptiä todella tarkkaan. 

Mikäs sen herkullisempaa kuin voi, sokeri ja suklaa yhdessä? ai että..

Mitä leipomishimoja teillä on viime aikoina ollut? itsellänihän tämä ei jäänyt tähän vaan leivoin kummilasten kanssa vielä pullia sunnuntai-illan iloksi. Huhheijaa, jauhot ovat kyllä nyt pöllynneet meidän keittiössämme urakalla. 

Tohotin & passionhedelmä creme brulée

Tänä vuonna joulupaketista paljastui kauan haaveksimani keittiövempain. Tohottimeksikin sitä voi kutsua, kuten itse teen, mutta toiselta nimeltään se taitaa olla "pienoispoltin"?

Ai että. Olen jo kauan miettinyt tohottimen hankintaa ja vaikka se ei maltaita maksakaan, en ole saanut aikaiseksi. Olipa siis kiva yllätys saada sellainen joulupaketista.

 

Ryhdyin heti pohtimaan mitäs kivaa tohottimella voisikaan tehdä. Ensimmäisenä tuli tietenkin mieleen creme brulee, tuo jälkiruokien kunkku ja sushi, maistan jo suussani liekitetyn lohen! ja siihen ne omat ideat sitten tyrehtyivät. Apua! mitä te liekittelisitte?

tohotin ja creme brulee-311666.jpg

Täytee turvautua myös internetin ihmeelliseen maailmaan ja aloittaa uusi vuosi tohottamalla kaikkea mahdollista. 

Mutta, ihan ensimmäiseksi tohotin creme bruleet meille vuoden viimeiseksi jälkiruoaksi. Tämän jälkiruoan jopa minä saan tehtyä menestyksellä, vaikka en tosiaan muuten ole mikään jälkiruokamestari. Olen parhaimmillani syödessäni niitä...

passionhedelmä_creme brulee-3.jpg

Makuparina kermaiselle bruleelle toimi passionhedelmä, yksi suosikkihedelmistäni. Jos ruoassa on passionhedelmää, tykkään siitä varmasti. 

Joululimpun uusi elämä: köyhät ritarit

Ihanaa sunnuntaita kaikille! toivottavasti joulu oli rentouttava ja herkullinen. Täällä ruudun takana on kyllä syöty, nyt alkaa perinteinen jouluruoka riittämään ja haikailen jo toisten makujen äärelle. 

Meillä oli kuitenkin tänä aamuna vielä joululimppua jäljellä ja ilahdutin apukokkia tekemällä meille limpunjämistä köyhiä ritareita. Ettei paluu normaalielämään olisi liian raskas, tiedätte varmaan mitä tarkoitan. 

köyhät ritarit.jpg

Köyhien ritarien vastapainoksi kävimme aurinkoisessa talvisäässä (vihdoin, talvi!) kävelyllä ja saunoimme. Upea sää ollut koko joulun, joulupäivän sadetta lukuunottamatta. 

On köyhissä ritareissa terveellisiäkin ainesosia! sujautin kuohukerman sekaan rahkaa ja marjathan ovat superterveellisiä! näin sitä voi vähän huijata itseään, heh. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan homma menee näin: ota pala joululimppua. Riko kananmuna kulhoon ja dippaa limppu kananmunaan. Nosta limpunpala pannulle joka on lämmitetty keskilämmölle ja siellä on voinokare. Mausta limpunpala vaniljasokerilla ja kardemummalla. Paahda pannulla kunnes limppu saa kauniin värin. 

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää halutessasi kermaan rahkaa. Mausta vaniljasokerilla. 

Sulata marjat. 

Tarjoile limppuritarit kermavaahto-rahkasekoituksella ja marjoilla. 

 

Banaani-piparileipä & Taitoja teineille-ilta

Blogi on käynyt pikkujouluajan kunniaksi tonttuilemassa. Te, joille vanha blogini on tuttu, saatatte ehkä muistaa että kävin samoihin aikoihin kaksi vuotta sitten tonttuilemassa Mahdollisuus Lapselle ry:n Taitoja teineille-illassa?

Samat ihanat teinit ovat ehkä teille tuttuja ravintola Murun, Murun Versot hyväntekeväisyyslounaalta, jossa kävimme herkuttelemassa apukokin kanssa maaliskuussa?

Nuorilla on ollut myös Ravintolapäivänä pop-up hodariravintola yhteistyössä Henri Alénin Hodari & Hummerin kanssa. Aivan mielettömiä tempauksia ja projekteja. 

Tänäkin vuonna leivottiin! vein mukanani kaksi piparinmakuista banaanileipää, joiden reseptin löysin Chocolate- Covered Katien blogista. Leipäresepti oli jo valmiiksi gluteeniton mikä osoittautuikin hyväksi jutuksi, näin kaikki osallistujat pääsivät maistelemaan leipää. Tein muutamia pieniä muutoksia reseptiin oman kaapin sisällön perusteella. 

 

Pipari-banaanileipä-2.jpg

Ilta oli aivan ihana, pieni irtiotto loppuvuoden hulinoiden keskellä. Nuorien kanssa touhutessa, leipoessa, koristellessa pipareita mennyt työpäivä jää unohduksiin ja saa energiaa iloisista ja innostuneista nuorista. Juhlissa nähtiin tänä vuonna myös katutanssiesitys sekä joulupukki

Pipari-banaanileipä-3.jpg

Pipari-banaanileipä-4.jpg

Työnjako oli selvä, minä toin leivät ja nuoret koristelivat ne, jonka jälkeen leipä pilkottiin buffet-pöytään suupaloiksi. Suupalaa enempää leipää ei kerrallaan jaksa välttämättä syödäkään, sen verran tuhdit maut ja koostumut leivässä on. Ihana joululeipä!

Pipari-banaanileipä-5.jpg

Pipari-banaanileipä-6.jpg

Pipari-banaanileipä-7.jpg

Kiitos Mahdollisyys ry:n nuorille lämpimästä vastaanotosta pikkujouluihin, joulupukille yllätyslahjasta sekä ihanille toimintaterapeuteille N:lle ja E:lle kutsusta. Onpa ollut mukavaa olla mukana näissä nuorten tempauksissa!

Thai­ruo­ka­kurs­si ja sitruunaruoho-pannacotta

Kaupallinen yhteistyö: Thaimaan matkailu

Muistatteko kun syyskuussa kerroin lokakuun lopussa järjestettävästä thairuokakilpailusta? Jaoin samalla myös thaimaalaisen kanakeiton reseptin. 

Lokakuun loppu tosiaan tuli ja meni, nyt elellään jo marraskuuta. Viime viikon torstaina kokoonnuimme isolla porukalla Kokkikoulu Espaan  kokkailemaan yhdessä kilpailun voittajien, Fannin&Kanelin Tiinan, Perinneruokaa Prkl-poikien sekä huikean, siis huikean, Chef Ianin kanssa. 

Sinä lokakuisena torstaina tuli todella sellainen fiilis, että olen mukana tilaisuudessa joka on todella once in a lifetime- juttu. 

Amazing Thailand.jpg

Amazing Thailand-2.jpg

Amazing Thailand-3.jpg

Amazing Thailand-4.jpg

Meidän jaettiin kokkikoulussa ryhmiin ja Chef Ian kertoi sekä näytti miten reseptit olisi tarkoitus toteuttaa. Oli hauskaa ja opettavaista, tunnelma oli iloinen ja innostunut. Kokkaamisen lisäksi kyseessä oli myös kilpailu ja parhaat palkittiin illan päätteeksi. Minä ja ryhmäni emme voittaneet kokeilevalla tyylillämme, heh. Onnea Alisa ja Tiina voitosta!

Kokkasimme jasmiini-pannacottaa, possu-katkarapupalleroita ananaspedillä ja kampasimpukoita sekä vaaleaa kalaa kurkuma-kookos-sitruunaruoho-chililiemessä.

Amazing Thailand-5.jpg

Kokkailun jälkeen meillä oli Pernod Ricardin viinimaistelu ja huikea illallinen

Amazing Thailand-9.jpg

Huokailimme ruokiemme äärellä koko aterian ajan, Chef Ian vakuutti ja hurmasi meidän upeilla mauilla, ruokien esillepanolla ja huumorintajullaan. En tiedä pääsenkö enää koskaan hänen valmistamansa aterian äärelle (hänellä kyllä on ravintola New Yorkissa....) mutta olen niin hurjan onnellinen että pääsin edes kerran. 

Aloitimme illallisen ihanilla kokin tervehdyksillä, joista toinen annos oli sama mitä valmistimme kokkikoulussa (alla)

Amazing Thailand-8.jpg

Varsinaisena alkupalana saimme nauttia tulisista mauista. Rakastuin tähän annokseen, se oli juuri sopivan tulinen. Annoksessa oli chiliä (kuulemma sitä tulisinta laatua), pomeloa, katkarapua ja kuivattua salottisipulia. Mieletöntä. Siis MIELETÖNTÄ.

Amazing Thailand_2.jpg

Sen jälkeen eteemme saapui Chef Ianin versio kokkikoulussa tekemästämme kampasimpulla-kala-annoksesta. Tässä annoksessa oli ehkä yksi parhaista liemistä mitä olen koskaan maistanut, mitkä maut! liemeen tulee kookosmaitoa, kurkumaa, limeä, chiliä, sitruunaruohoa, kalakastiketta.. mitäs vielä, en edes muista kaikkea. Lisäksi täydellisesti kypsennetty kampasimpukka ja kalaa. 

Amazing Thailand_2-2.jpg

Amazing Thailand_2-3.jpg

Pääruokana oli vasikkaa currykastikkeessa, peruna ja riisiä. Mukaan tuli myös raikas kurkkusalaatti. Chef Ian kertoi keittäneensä lientä kasaan vaatimattomat kahdeksan (!) tuntia. Ei ihme että maut olivat kohdillaan. 

Amazing Thailand_2-4.jpg

Jälkiruoaksi saimme samaa pannacottaa jota teimme kokkikoulussa sekä lisäksi vanilja-riisijäätelöä, joka onnistuu muuten kotioloissa todella näppärästi! sekoitat vain puuromaiseksi keitetyn, jäähdytetyn riisin ja vaniljajäätelön.

Olimme kyllä aikamoisessa ruokataivaassa illallisen jälkeen. Sanat eivät riittäneet kuvailemaan juuri kokemaamme elämystä. Chef Ian kertoi meille jokaisesta annoksesta ja höysti kertomaansa aina iloisella hymyllä ja huumorilla. 

Upea ilta. 

*

Innostuin pannacotasta kurssilla (hassua, eikö?) niin että teinpä meille sitten heti viikonloppuna sitruunaruoho-pannacottaa, jonka reseptin jaan alla. Toivottavasti maistuu! itse aion seuraavina viikkoina nautiskella taas aasialaisista mauista...

 

Lakritsi-puo­luk­ka­lei­vok­set

Olenkohan muistanut kertoa että olen suuri salmiakki- ja lakufani? no, jos ette sitä vielä tienneet, niin nyt tiedätte. Syön huomattavasti enemmän salmiakkia, mutta jos saan käpäliini tanskalaisia Lakrids-tuotteita, olen mennyttä. 

Muistatte ehkä kesällä postaamani lakujäätelön? se oli tehnyt tuliaissiirapilla, Lakridsin suolaisesta lakusiirapista. Mmmmm!

Sain tällä kertaa jättiläismäisen lakritsilähetyksen suoraan Lakrids-päämajasta Tanskasta viime viikolla ja voi sitä riemua kun oven takana seisoi UPS:n lähetti nelikiloinen lähetys käsissään. Maistelin heti eri makuja ja päätin, että saamistani lakristijauheista leivon jotain ihanaa. 

Nyt se ihana olisi tässä: 

 

 

lariktsi-puolukkaleivokset_2.jpg

lariktsi-puolukkaleivokset_2-2.jpg

lariktsi-puolukkaleivokset_2-3.jpg

Vähän vispikermaa ja puolukoita päälle. Herkullista!

Leivokset tein muffinssiohjeella ja kaadoin taikinan pieniin vuokiin, jotka sain kesällä ollessani valokuvauskurssilla Rock Your Blogin kautta. Ahlstromin vuoat ovat kyllä hurjan näppäriä, etenkin kun en yleensä hamstraa muffinssivuokia - enhän leivo juuri koskaan. 

LAKRIDS-jauhe saatu blogin kautta

Sitruuna-kar­de­mum­ma­kek­sit

Herkullista maanantaita kaikille!

Meillä oli viime viikonloppuna jälleen valtava kasa sitruunoita jääkaapissa. Se ei toki ole mitään uutta sitruunahullun keittiössä, mutta minulla kävi mielessä, että voisikohan niistä tehdä jotain ruoan maustamisen lisäksi. Vaikka leipoa? jotain helppoa ja sukkelaa, sellaista poropeukalolle sopivaa?

Pinterest tuli jälleen apuun ja löysin aivan ihanan sitruunakeksien ohjeen! Keksit olivat täyteläisen voisia, sitruunaisia ja sujautin sekaan tuunausmielessä vielä kardemummaa alkuperäisestä reseptistä poiketen. 

Mmmm! todella hyvää!

Sitruuna-kardemummakeksit-3.jpg

Nyt on selkeästi jonkinlainen keksivillitys menossa meidän keittiössämme, nämä ovat jo toiset keksit kahden viikon sisällä jotka ilmestyvät blogiin. Aikamoista. Mitäköhän sitä seuraavaksi leipoisi...? bongasin juuri eilen Hella & Houkutus-blogista Daim-keksien ohjeen.. jospa niitä?

 

Pu­na­he­ruk­ka­kek­sit

Pitkästä aikaa jälkiruokapostaus! löysin takapihamme marjapuskista hurjan määrän kypsiä punaherukoita ja innostuin niistä niin kovin, että oli pakko päästä leipomaan. Osan herukoista söimme ihan sellaisenaan, ne ovat ihanan kirpeitä mutta osa meni kekseihin. Löysin huippureseptin Pinterestin maailmasta ja muokkasin sitä jonkin verran. 

Punaherukkakeksit.jpg

Punaherukkakeksit-3.jpg

Keksit olivat ihanan pehmeitä ja lempeän makuisia, pienillä kirpeillä sattumilla varustettuja. Kekseihin tuli alkuperäisen reseptin mukaisesti banaania mikä olikin aivan uusi juttu minulle keksihommissa. Uskon, että keksien pehmeys on peräisin juuri banaanista, voit puolittaa sen määrän jos haluat hieman kovempia keksejä.. Puolitin muilta osin (paitsi banaanin kohdalla) alkuperäisen reseptin ja poistin mm. suolan (käytin sen sijaan suolattua voita), lisäsin sitruunamehua ja käytin Bourbon-vaniljajauhetta, jota olen tilannut Ruohonjuuren verkkokaupasta. Lisäksi puristin keksitaikinaan hieman sitruunamehua. Vaihdoin tavalliset vehnäjauhot täysjyväjauhoihin, koska meiltä oli kesäloman ahkeran grillipizzojen teon jäljiltä tavalliset jauhot loppu. 

Nämä nopeat ja helpot keksit ovat päivän piristys ja niihin voi käyttää maun mukaan mitä vain marjoja. Ehkä, jos satoa tulee tarpeeksi, meillä leivotaan seuraavaksi mustaherukkakeksejä...

Herkullista alkanutta viikkoa!

Minipannukakut ja jo­gurt­ti­kas­ti­ke

Juuri kun ehdin manaamaan ettei minusta ole jälkiruokien tekijäksi, innostuin leipomaan pannaria apukokin kalareissusta paluun kunniaksi. Pannari on kyllä onneksi aika takuuvarma herkku, olen tainnut möhliä sen vain muutaman kerran omien sovelluksieni takia, joten kovin suuria jännitysmomentteja ei tätä jälkiruokaa tehdessä keittiössä syntynyt. T'ällä kertaa en soveltanut taikinaa, vaan muita juttuja, jotka eivät niinkään vaikuta siihen että onnistuuko pannari vai ei. 

Minipannari (1 of 3).jpg

Sain Rock Your Blog- workshopin yhdeltä sponsorilta, Ahlströmiltä, ekologisia Nature Mold-vuokia, jotka pääsivät vihdoin testiin. Vuoat olivatkin todella näppärät ja niiden avulla ihan perinteisestä pannaristakin saa kauniita annoksia. Myönnän, että nämä minipannarit eivät menneet sen suurempaan jakeluun vaan söimme apukokin kanssa kaikki! minipannareista saa suhteellisen nopsaan yllätys- tai ihan odotetuillekin vieraille kesäjälkiruoan. 

Tein pannareille päälliseksi jogurttikastikkeen, johon sekoitin tomusokeria ja ranskankermaa. Olen kreikkalaisen- ja turkkilaisen jogurtin suurkuluttaja ja jogurtin maku hivelee makuhermojani. Jogurtti oli kivaa vaihtelua kermavaahdolle, jota meillä harvemmin kaapista löytyy. Pannareiden päälle kun lisää vielä kesän parhaimpia marjoja, mustikoita ja vadelmia, on aikamoinen herkku valmis. 

Minipannari (2 of 3).jpg

Pannarit voi myös irroittaa vuoista ennen tarjoilua, mutta pannarin saa helposti syötyä vuoastakin. Ei kannata hätkähtää vaikka taikina kohoaa korkeuksiin vuoasta, se tasoittuu kun pannarin ottaa uunista. Kannattaa tarkkailla paistoaikoja itse, paistoaika on täysin riippuvainen uunista. Meidän supernopea uunimme valmisti minipannarit 20 minuutissa. 

Vuoat saatu Rock Your Blog workshopista

LAKRIDS- jäätelö

Mainitsin jo edellisessä jäätelöpostauksessa että tämä kesä on minulle jäätelökesä. Jäätelökesä alkoi meillä jo toukokuussa ja jäätelö onkin jälkiruoista yksi suosikkini, leipominen kun ei ole lempparipuuhaa. 

Huomasin myös, että sivupalkissa olevista aihepiireistä yhdessä oli ehdottomasti vähiten postauksia. Arvaatteko mikä se on? vastaus on jälkiruoat. Voi voi voi, kun niitä tykkäisi ja osaisi tehdä! syöminen ei ole mikään ongelma. 

Lakrids ice cream (1 of 2).jpg

Tykkään tuoda reissuilta ruokatuliaisia, niin myös Tanskasta vaikka aikaa shoppailuun ei ollutkaan. Ehdin kuitenkin pyörähtämään lentokentällä Lakrids-kaupassa, josta halusin ehdottomasti ostaa purkin lakua. No, mukaan tarttui kyllä lakun kanssa muutakin. En voinut vastustaa purkkia jonka kyljessä luki salty liquorice syrup. Kuka pystyisi? Mieleeni pingahti heti tuon purkin nähdessäni jäätelö

Lakrids ice cream (2 of 2).jpg

Ehdinkin ilahduttamaan apukokkia ja itseäni viime viikolla tällä herkkujäätelöllä. Lakun ja suolaisen salmiakin ystävät hohoi, tämä on teille!

Jäätelö on tehty samalla superhelpolla reseptillä kuin sitruuna-basilikajäätelö, sillä erolla että lisäsin seokseen glukoosisiirappia. Glukoosisiirappi antaa jäätelölle kivan koostumuksen eikä jäätelökonetta tarvita tämän jäätelön valmistamiseen. Jos ei glukoosisiirappia halua käyttää, ei se ole pakollista. Silloin voi, jos muistaa ja jaksaa, sekoitella jäätelöseosta välillä sen ollessa pakastimessa. 

Blogin instagramissa kerrottiin myös, että Lakrids-tuotteita saisi myös Suomesta, joten vinkatkaa minulle ja muillekin tiedoksi mistä näitä herkkuja täältä saa. Olen suurena salmiakkifanina ikuisesti kiitollinen tiedosta. 

Sitruuna-ba­si­li­ka­jää­te­lö aloittaa jäätelökesän

sitruuna-basilikajäätelö (1 of 1).jpg

Voi Emma minkä teit!

Emman uusin kirja, Emman kakut, leivokset ja jäätelöt on visuaalisesti huikaisevan kaunis ja vaikka en todella ole mitään leipuri hiiva, innostuin kovasti kirjan jäätelöresepteistä, koska.. jäätelöhommat ovat minulle tuttuja. Kirjan innoittamana lähdinkin ensimmäisenä kokeilemaan sitruunajäätelön tekoa, jossa piti tietenkin päästä itsekin säätämään. Ensimmäinen säätö oli basilikan ujuttaminen jäätelömassaan kun sitä jäi jäätelöpuikkomuoteista yli. Toinen oli valtava säätö niiden samaisten tikkujen kanssa, kun sain katkottua kaikki puikot muotteihin. Apua! mitä tein väärin?!

Onneksi jäätelöä oli vielä erillisessä purkissa pakastimessa, sitä basilikalla varustettua. Kärsivällisyys tikkujen kanssa oli nimittäin mennyt ja jäätelöä oli saatava. Ei sillä, söimme toki ne katkenneetkin apukokin kanssa. Ei hyvää jäätelöä voi hukkaan heittää!

Sitruunan ollessa yksi lempiraaka-aineeni, ei varmaankaan tule yllätyksenä että rrrrrrakastuin tähän jäätelöön. Se on samalla tuhtia mutta ah, niin raikasta. 

Vaihdoin tavallisen kerman reseptissä soijakermaan apukokin vuoksi, Alpron vispautuva soijakerma toimii kermavaahdon korvikkeena mukavasti. Niin ja se basilika lipsahti sinne jäätelöön. Mutta eikös sitruunan ja basilikan yhdsitelmä kuulostakin ihanalta? No, sitä se kyllä oli. 

Kiitos Emma inspiraatiosta, tästä kesästä tulee jäätelökesä! aion myös ratkaista niiden jäätelömuottien mysteerin, taisi vika olla eniten käyttäjässä eikä tuotteessa. 

Mitä ihania jäätelöreseptejä teillä on kesäksi? 

Kirja saatu arvostelukappaleena kustantajalta

 

Sit­ruu­na­jäl­ki­ruo­ka lasissa

Kuten moni varmasti jo tietääkin, olen suuri sitruunafani. Onnekseni sitruuna sopii vähän kaikkeen ja sitä voi käyttää myös jälkiruoissa. 

Olin, ihme kyllä, lupautunut tuomaan jälkiruoan eräälle illalliselle pari viikkoa takaperin ja halusin kokeilla samalla jotain uutta. Mielessäni pyöri pääsiäinen ja sitruuna, aika loistava kombo, ihan jo värimaailmankin puolesta. Päädyin lopulta tekemään Pinterestin kautta löytämäni reseptin  pohjalta sitruunakuppeja. 

Tämä jälkiruokakokeilu vaati minulta aikamoisen määrän kananmunia ja luomusitruunoita, mutta kyllä taas kannatti vääntää keittiössä. Niin, mainitsinko jo että jälkiruoat eivät ole se minun juttuni? 

Ryhdyin soveltamaan ensimmäisellä testikerralla ja vaihdoin mm. valkoisen sokerin ruskeaan kookossokeriin, jota käytän paljon ruoanlaitossa ja leivonnassa. No.. ei tullut lemon curdista sillä kerralla keltaista vaan ruskeaa. Ei ihan pääsiäisen väri vaikka suklaamunat ruskeivat ovatkin. Hah. Sainpa taas muistutuksen, että leipomishommissa voisin soveltaa hieman vähemmän tai ainakin ajatella vähän enemmän lopputulosta kun teen muutoksia reseptiin. No, oli myös hyvä kärsivällisyysharjoitus erotella toiset kahdeksan kananmunankeltuaista- ja valkuaista. 

Onneksi, siis onneksi, jälkiruoka oli niin hyvää, että siinä vaiheessa kun sitä illalla syötiin, olin jo unohtanut aiemmin päivällä keittiössä kokemani kauhunhetket. 

sitruunavanukas.jpg

Tein reseptin määrällisesti alkuperäisen reseptin mukaan, mutta olen nyt tuohon alle merkinnyt 50% määristä, koska lemon curdia tulee aivan järjetön määrä alkuperäisellä reseptillä. Lisäksi minulla meni hermot alkuperäisen reseptin timjamipohjan kanssa kikkaillessa, joten tein simppelin digestivekeksipohjan kuppeihin. Minusta ei vain ole hifistelemään ja joskus on vaan parempi oikaista, tärkeintä että lopputulos on maistuu hyvälle, eikös?

Jälkiruokakuppien virkaa toimittivat IKEAsta ostetut tuikkukupit. Erittäin näppärät, näistä on syöty monet dipit  ja soosit vuosien varrella. 

pääsiäisjälkiruoka.jpg

Näissä jälkiruoissa minut hurmasi sitruunan raikas maku, joka erottui selvästi sitruunavanukkaasta. Keksi, sitruunavanukas ja paahdettu valkuainen toimivat ihanasti yhteen ja apukokki tyhjensi jälkiruokakipon jälleen ennätysvauhtia. Se on paras kiitos kokille kun lusikka kilisee tyhjässä jälkiruokakipossa alle viisi minuuttia tarjoilun jälkeen. 

Näytä lisää