ASK. Oh my!

Pari viikkoa sitten kaksi pitkän linjan fine dining -ammattilaista avasi Kruununhakaan, entisiin Luomon tiloihin, lähi- ja luomuruokaan perustuvan ravintolan. Ravintola Askia pyörittää pariskunta Langhoff: Filip häärää keittiössä ja vaimonsa Linda salissa, molemmat ovat aiemmin vaikuttaneet mm. Chez Dominiquessa sekä Oslon huippupaikoissa. Varoitan jo nyt: tämä postaus sisältää hervotonta hehkutusta. Ja jos tämä ei riitä, niin hervotonta hehkutusta voi käydä lukemassa myös Kulinaarimuruista. Lisää kuvia löytyy tuttuun tapaan sopan Facebook-sivuilta.

Alkuun lasit talon sampanjaa Tarlantia, vähän Gobbaksen upeista potuista tehtyjä sipsejä, mahtavaa kantarelli-riisikräkkeriä, punajuurta ja Saloniemen vuohenmaidosta tehtyä dippiä. Erikoismaininta täytyy myös antaa talon leivästä, joka oli uunituoretta ja niin hyvää, että jouduimme jossain vaiheessa kieltää tarjoilijaa tuomasta sitä enempää. Keittiöstä tervehdittiin meitä vielä sellerin juurella, omenapyreellä ja pikkelöidyllä laventelilla.

Aamulla Heinolan tilalta Mäntsälästä haetun salaatin päälle spreijattiin seljankukkavinegrettiä ja laseihin kaadettiin Weingut Stadt Kremsin grüner veltlineriä. Seuraavana vuorossa oli ohra-misolla kuorrutettua ankeriasta ja omena-kalalientä sekä Laurent Barthin pinot grisiä. Viini oli itsekseen ihanan hunajaista, muttei oikein toiminut annoksen omenan happojen kanssa. Kala oli kylläkin täydellistä.

Seuraavan ruokalajin kanssa tarjottiin omaperäisesti ranskalaista siideriä. Lautaselta löytyi entrecotesta tehtyä carpacciota sekä lanttua, naurista ja kuminamajoneesia. Ihan naurettavan hyvää. Ihan itkettävän hyvää oli sen sijaan vuorossa seuraavaksi: sienirisotto oli niin jumalaista, että pyyhimme molemmat onnen kyyneleitä silmäkulmistamme. Tiedän, olemme vähän pöpejä mitä hyvään ruokaan tulee. Parasta annoksessa oli ehdottomasti marinoidut kuudenkerkät. Risoton kanssa siemailtu Pieropanin La Rocca istui annoksen makuihin kauniisti.

Kuhaa ja kukkakaalia -annoksesta löytyi karhunlaukalla maustettua ruskistettua voita. Minut saa kyllä onnelliseksi tytöksi ruskistetulla voilla. Voin aromeja löytyi myös viinistä, vuoden 2007 Deux Montille Rullysta. Perfect. Ahvenanmaan karitsa ja nuoret palsternakat olivat taasen oiva kumppani viinitalo Roquefortin Les Muresille, vaikkei vähän tuhdimpi viinikään olisi huono idea ollut.

Välillä raikastimme suumme ihanan kirpsakalla karviaismusselle ja siirryimme jälkkäriosastolle. Jännittävästi ensin tarjoiltiin seljanmarjagranitea, punajuurta ja vuohenrahkaa. Annos olisi mennyt ihan täydestä alkuruoasta, mutta sen kanssa tarjoiltu Moscato d'asti teki siitä mahtavan jälkiruoan. Myös viimeisen annoksen kruunasi viini: mukavan pirskahteleva Malviran Birbet täydensi marjasorbetin, tuoreiden marjojen, paahdetun valkosuklaan ja saksankirvelin muodostaman annoksen. Vielä kahvia ja kermalikööriä sekä mukavan pikkuiset porkkanakakkupalaset ja olimme valmiit. Kahdeksan ruokalajia, viinipaketti puokkiin, kahvit, kermaliköörit ja samppanjat tekivät kahdelta hengeltä vajaat 250 €.

Ask on elämyksellinen ravintola, jossa sekä ruoka että juoma toimii. Suolan suurkuluttajana hämmästyin, miten loistavasti annosten maut toimivat ilman mielipuolista suolan roiskintaa. Jälkkäri oli menun heikoin lenkki, erittäin hyvää, muttei tajunnanräjäyttävää.

Suosittelen Askia siis täydestä sydämestäni, menkää ja nauttikaa.

Ravintola Ask, Vironkatu 8, Kruununhaka, Helsinki. 040 581 8100.